Talousarvioesitys 2022
Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)
Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 21,4 mrd. euroa, joka n. 1,9 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu etenkin kunnille maksettavien peruspalvelujen järjestämisen valtionosuuksien kasvusta, sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuesta sekä EU-jäsenmaksun ja eläkemaksujen kasvusta. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 26 %, EU-maksujen 13 %, energiaverotuen 0,5 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,4 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 6,5 % ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,8 %.
Verotus ja tulli
Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 620 milj. euroa. Menoihin sisältyy 28 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja, joihin sisältyy myös positiivisen luottotietorekisterin rakentamisen menoja. Tullin toimintamenoihin sisältyy 20 milj. euroa tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistukseen ja 750 000 euroa rahanpesun estämiseen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 28 milj. euroa.
Palvelut valtioyhteisölle
Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 58 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 700 milj. euroa investointien painottuessa valtion tehtävien kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 120 milj. euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 53 milj. euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 3,9 milj. euroa ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintamenot 55 milj. euroa. Hallitus on antanut esityksen vanhemmuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja DVV:n määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon ko. esitys, 625 000 euroa. DVV:n VAAKA-hankkeessa vuodelle 2022 sovitut tuottavuussäästövähennykset (kehyspäätös 2020—2023), 1,2 milj. euroa, siirretään vuodelle 2023. Tämän siirron osalta tehdään päivitys tuottavuuspöytäkirjaan. Tällä määrärahalla sekä 2 milj. euron lisämäärärahalla turvataan VAAKA-hankkeessa aloitettua holhoustoimen palvelujen ja muiden kriittisten palvelujen kehittämistä, joita on suunniteltu tehtävän osin uuden Kansalaisen oikeusturvan vahvistaminen digitalisaation avulla -kehittämisohjelman alla.
Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 8 milj. euroa.
Valtion alue- ja paikallishallinto
Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 62 milj. euroa.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdistettavan 1,5 milj. euroa lupaviranomaismenoihin vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenottoon (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Valtion eläkemenot ja korvaukset
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 5,3 mrd. euroa, joka on n. 133 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista. Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin mukaan lukien valtion matkavahinkoturvan menot ehdotetaan 39 milj. euroa.
Kuntien peruspalvelujen ja hyvinvointialueiden rahoitus
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 7,98 mrd. euroa, joka on n. 0,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Vuoden 2022 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus on 564 milj. euroa. Johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu erittäin voimakkaasti v. 2020 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille myös v. 2021, vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida, vaan valtionosuuteen tehdään kustannustenjaon tarkistuksen vaikutusta vastaava vähennys. Valtionosuutta korotetaan kuitenkin erillisillä 245,7 milj. euron lisäyksellä. Vuonna 2022 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 188 milj. euroa (2,5 %). Kuntien peruspalvelujen tehtävänlisäykset kompensoidaan täysimääräisesti.
Kunnille kompensoidaan valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuneet verotulojen menetykset erilliseltä momentilta, jolle ehdotetaan 2,7 mrd. euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyen ehdotetaan 47 milj. euron määrärahaa hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten sekä aluevaltuuston kustannuksiin. Ict-muutoskustannuksiin ehdotetaan 175,3 milj. euroa.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisesti tammikuun 2023 maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueille jo vuoden 2022 joulukuussa. Osuus on arviolta n. 0,9 mrd. euroa ja se ehdotetaan huomioitavaksi vuoden 2022 talousarviossa. Vuoden 2023 menot alenevat vastaavalla summalla.
Kuntataloutta, valtion tukea kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 9 Kuntatalous. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta käsitellään kokonaisuutena luvussa 5.2.
Maksut Euroopan unionille
Euroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksien maksamiseen ehdotetaan n. 2,6 mrd. euroa, joka on 188 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Vuosi 2022 on EU:n rahoituskehyskauden 2021—2027 toinen varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2022.
Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.