Talousarvioesitys 2010

01. Ministeriö ja hallinto

Selvitysosa:Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2010.

Ihmis- ja perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä, demokratia ja kansalaisvaikuttaminen

Jatketaan perustuslain mahdolliseen tarkistamiseen tähtäävää valmistelutyötä ja laaditaan asiasta hallituksen esitys.

Laaditaan hallituksen esitykset yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamiseksi ja puoluerahoituslainsäädännön tarkistamiseksi.

Vahvistetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon ja edistetään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Erityisesti heikommin osallistuvien ryhmien, muiden muassa nuorten ja maahanmuuttajien, tietoisuutta omista osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista lisätään. Kartoitetaan eurooppalaisia hyviä käytäntöjä kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi ja toteutetaan niihin liittyviä pilottihankkeita Suomessa. Valmistellaan valtiohallinnon ja eduskunnan yhteinen sähköinen osallistumisympäristö, jonka kautta kansalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hallinnon valmisteluun. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n puitteissa vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä muun muassa kartoittamalla järjestöjen taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyvät ongelmakohdat sekä kehittämällä malli järjestöjen avustuksiin liittyvien neuvonta- ja tukipalveluiden toteuttamiseen.

EU:ssa vaikutetaan erityisesti asiakirjajulkisuutta koskevan lainsäädännön kehittämiseen sekä hankkeisiin, jotka liittyvät eurooppalaista hallintotapaa koskevaan säädökseen sekä perus- ja ihmisoikeuksien suojan kehittämiseen EU:n toiminnassa.

Valtioneuvostossa toteutetaan hallitusohjelman puolivälin arvioinnissa annetut linjaukset lainvalmistelun laadun varmistamiseksi. Lisäksi parannetaan säädösvalmistelijoiden osaamista kehittämällä ohjeistusta, asiantuntija- ja tukipalveluja sekä järjestämällä koulutusta.

Oikeusministeriön laintarkastuksen kattavuustavoite on vähintään 80 % lakiehdotuksista sekä vähintään 70 % lakiehdotuksista ja ehdotuksista tasavallan presidentin tai valtioneuvoston asetuksiksi yhteen laskettuina. Tarkastuksen joutuisuuden tavoite on 15 päivää.

Oikeusturva

Jatketaan valmistelua julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

Parannetaan hovioikeuksien edellytyksiä kohdentaa voimavarojaan asioiden laadun vaatimalla tavalla uudistamalla asioiden käsittelymenetelmiä ja korvaamalla nykyinen ns. seulontamahdollisuus sitä selkeämmällä lupajärjestelmällä.

Saatetaan voimaan tarkistuksia summaaristen velkomusasioiden tiedoksiantomenettelyyn, jotta haastemiestiedoksiantoja voitaisiin vähentää. Valmistellaan rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisen voimaantuloa.

Kiinnitetään tuomioistuimien, syyttäjien ja esitutkintaviranomaisten huomiota sen varmistamiseen, että rikosasioiden käsittelyssä ei synny kohtuuttoman pitkiä kokonaiskäsittelyaikoja.

Valmistellaan oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien kelpoisuusehtojen ja -vaatimusten tarkistamista siten, että asianosaisten oikeusturva ja yleisemminkin asianmukainen oikeudenhoito toteutuvat entistä paremmin.

Turvataan asiantuntemus immateriaalioikeusasioiden tuomioistuinkäsittelyssä valmistelemalla niiden keskittäminen markkinaoikeuteen vuoteen 2012 mennessä hallituksen 26.3.2009 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti.

Valmistellaan pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta.

Oikeusturvan saatavuuden parantamiseksi ja oikeuslaitoksen toimintakyvyn lisäämiseksi toteutetaan välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia vuodesta 2010 lähtien. Käräjäoikeusverkosto uudistetaan 27 maakunnallisen ja viiden niitä tukevan sivukanslian varaan. Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirretään maanmittauslaitokselle. Samanaikaisesti sähköistetään ja kehitetään riidattomia saatavia koskevien asioiden käsittelyä.

Pannaan täytäntöön hyväksytyt EU-säädökset ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön. Siviiliasioissa tavoitteena ovat selkeät ja samalla yleisiä oikeusperiaatteita vastaavat ratkaisut oikeussuhteisiin sovellettavasta laista.

Seurataan velkajärjestelyjärjestelmien toimivuutta ja kehitetään niitä siten, että ne edistävät velallisten palaamista aiempaa helpommin ja nopeammin aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskuntaan.

Ulosottolaitoksen organisaatiota kehitetään ulosottokaaren pohjalta niin, että vuoden 2010 alusta aloittaa toimintansa Valtakunnanvoudinvirasto, jolle siirretään oikeusministeriöstä ulosottovirastoja koskevat operatiiviset tehtävät ja lääninhallitusten ulosottotehtävät.

Laaditaan hallituksen esitys onnettomuustutkintaa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi.

Kriminaalipolitiikka

Annetaan hallituksen esitys esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön kokonaisuudistukseksi, jossa selkeytetään sääntelyä ja menettelyjä sekä otetaan tasapainoisesti huomioon perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja esitutkinnan tehokkuus. Tuetaan syyttäjien roolin vahvistamista esitutkinnassa.

Pannaan täytäntöön hyväksytyt EU-säädökset ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön. Tavoitteena on vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen edistäminen, joka parantaa oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa.

Edistetään tietoon pohjautuvaa väkivallan ja rikollisuuden ehkäisyä osana kuntien laaja-alaista turvallisuussuunnittelua. Pannaan täytäntöön niitä ehkäisytoimia, jotka on valittu painopisteiksi vuoden 2008 lopussa päättyneen väkivallan vähentämisohjelman arvioinnin perusteella. Rikosten uhrin tosiasiallinen asema selvitetään valmistumisvaiheessa olevassa tutkimuksessa. Sen ja sisäisen turvallisuuden ohjelmaa varten tehdyn selvitystyön pohjalta kehitetään uhripolitiikkaa siten, että parannetaan rikosten uhrien asemaa ja ehkäistään uusiutuvaa uhriksi joutumista. Tavoitteena on, että uhrin tarpeet otetaan tukitoimissa ja oikeusprosessissa entistä paremmin huomioon.

Valmistuneiden tilastollisten selvitysten perusteella otetaan käyttöön kansainvälisesti vertailukelpoisia uusintarikollisuuden tunnuslukuja.

Valvotun koevapauden ja avolaitosten käyttöä lisätään vankeinhoidossa. Otetaan käyttöön ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava valvontarangaistus ja elektroninen valvonta eri seuraamusten toimeenpanon tukena. Uudistetaan ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen nuorten valvonta ja kehitetään nuoren rikoksentekijän tilanteen selvittämistä.

Rikosvastuun toteutuminen varmistetaan prosessien joutuisuudesta huolehtimalla. Tavoitteena on erityisesti vaativien rikosasioiden käsittelyn kokonaiskeston lyhentäminen poliisin ja syyttäjän esitutkintayhteistyötä tehostamalla sekä syyttäjien ja tuomioistuinten yhteistyöllä.

Kansalaisten oikeussuhteet

Jatketaan sähköistä kiinteistönvaihdantaa ja sähköistä asiointia kirjaamisviranomaisessa koskevaa lainvalmistelua. Tavoitteena on luoda kiinteistön kauppaa ja luottojärjestelyjä varten vaihtoehtoinen toimintatapa, joka olisi nykyistä vaivattomampi ja edullisempi.

Perheoikeuden alalla annetaan hallituksen esitys lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaan saattamisesta sekä hallituksen esitys elatusvelvoitteita koskevan EU-asetuksen voimaantulon edellyttämästä lainsäädännöstä.

Rakenteiden uudistaminen

Hallinnonalalla on viime vuosina toteutettu merkittäviä, muun muassa hallinnollisten tehtävien kokoamiseen, virastojen toimintakyvyn ja toimialojen johtamisedellytysten parantamiseen sekä resurssien käytön tehostamiseen tähtääviä rakennemuutoksia. Vuonna 2010 toteutetaan rakenneuudistus käräjäoikeuksissa, uudistetaan ulosoton keskushallinto, yhdistetään aluevankiloita ja muodostetaan kriminaalihuollosta ja vankeinhoidosta yksi yhtenäinen organisaatio sekä siirretään Oikeushallinnon palvelukeskus osaksi valtionhallinnon yhteistä palvelukeskusta.

Rakennemuutoksille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaikilla toimialoilla toimipaikkapaikkaverkoston suunnitelmallista ja hallinnonalakokonaisuuden tarpeet huomioon ottavaa kehittämistä. Hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti erityisenä kysymyksenä valmistellaan Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevien virastojen sijoittamista keskusta-alueen ulkopuolelle. Valtioneuvoston tilankäytön tehostamiseen liittyen myös oikeusministeriön toimintoja keskitetään lähivuosina.

Vuonna 2009 kunnilta valtion oikeusaputoimistojen yhteyteen siirtyneiden, väestön ikääntymisestä johtuen voimakkaassa kasvussa olevien yleisten edunvalvontatehtävien osalta tavoitteena on lisätä ostopalvelujen osuutta sekä edunvalvontavaltuutuksen käyttöä.

Yhä tärkeämmäksi kriminaalipolitiikan, oikeusturvan ja lainsäädännön johdonmukaisen kehittämisen edellytykseksi on tullut kattava tutkimustoiminta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos ja ministeriön käytössä olevat tutkimusresurssit ovat vähäiset. Tavoitteena on lähivuosina parantaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja ministeriön edellytyksiä tuottaa nykyistä kattavammin tutkimustietoa oikeuselämästä.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelman mukaisena tavoitteena on, että eri työtehtäviin valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon rekrytointiprosessin kaikissa vaiheissa. Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelman toteutumisesta raportoidaan vuonna 2010. Rekrytointiin liittyvää dokumentointia ja tilastointia kehitetään edelleen siten, että tietoja hakijoista saadaan myös sukupuolittain eriteltynä.

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamishankkeessa tarkastelun kohteena on myös naisten ja miesten tasa-arvosta annettu lainsäädäntö.

Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistamisen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.

Kriminaalipolitiikassa painotetaan erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä.

Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein aikaansaatava henkilöstövähennys ministeriön ja luvun muiden virastojen osalta on kolme henkilötyövuotta vuonna 2010. Oikeushallinnon palvelukeskuksen henkilöstö (133 henkilötyövuotta) ja palvelukeskuksen jäljellä olevat tuottavuussäästövelvoitteet (6 henkilötyövuotta) on siirretty valtiovarainministeriön pääluokkaan. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta siirtyy 3 henkilötyövuotta maanmittauslaitokseen.

01. Oikeusministeriön toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 340 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

02. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 000 euroa.

Selvitysosa:Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tehtävänä on tuottaa hallinnonalan virastoille tietotekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tuotanto-, hankinta- ja tukipalveluja, jotka tukevat virastojen toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toiminta rahoitetaan kokonaan palvelumaksuilla. Palveluiden tuottaminen perustuu tilaaja-tuottajamallin mukaisesti palvelusopimuksiin, joissa palvelut on kuvattu, tuotteistettu ja hinnoiteltu. Tavoitteena on tuottaa tietotekniset palvelut tehokkaasti ja saada kustannusetuja hankintojen laajuudella.

Oikeushallinnon palvelukeskuksen menot, tulot ja henkilöstö on siirretty momenteille 28.20.07 ja 30.70.01.

Momentin nimike on muutettu.

03. Eräiden virastojen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 241 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää oikeusrekisterikeskuksen, onnettomuustutkintakeskuksen, tietosuojalautakunnan ja tietosuojavaltuutetun toimiston toimintamenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus on oikeushallinnon valtakunnallinen sakkojen, valtiolle tulevien korvausten ja maksujen täytäntöönpanija sekä oikeushallinnon keskeisten rekisterien pitäjä. Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteen mukaan perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. Vuonna 2009 annetaan hallituksen esitys oikeushallinnon tietojärjestelmistä, jonka mukaan oikeusrekisterikeskuksesta tulee valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjä.

Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Tietosuojalautakunnan tehtävänä on käsitellä ja ratkaista asiat, jotka henkilötietolain (523/1999) mukaan kuuluvat sen päätettäviksi sekä seurata henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita.

Tietosuojavaltuutetun toimistoantaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) mukaisista valvontatehtävistä aiheutuvat menot katetaan asian hoidosta perittävien maksujen tuotoilla.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 130 000 euroa talousarvioesityksen 6 111 000 euroon nähden on kertamenoa ja aiheutuu sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 32 §:n 1 momentin 1 kohdassa (125/2009) tarkoitetuista valvontatehtävistä tietosuojavaltuutetun toimistolle aiheutuvien lisämenojen rahoittamiseksi perittävien nettobudjetoitavien maksutulojen ennakoidusta vähenemisestä aiempaan arvioon verrattuna. Tarkoitus on ollut, että 1.6.2009 voimaan tulleen lakimuutoksen aiheuttamat lisämenot katetaan vuoden 2010 alusta lukien lakimuutoksen 32 §:n 2 momentin (125/2009) mukaisesti perittävillä maksuilla. Maksullisten valvontasuoritteiden kysyntä ei ole kuitenkaan vielä käynnistynyt ja suoritteiden kysynnän oletetaan toiminnan alkuvaiheessa jäävän aiemmin arvioitua pienemmäksi.

04. Tutkimus ja kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 975 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Selvitysosa:Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoitteena on tukea oikeusministeriön suunnittelua, lainvalmistelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden ja yhteiskunnan tietotarpeita.

Kriminaalipolitiikan instituuttituottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen resurssit ovat varsin niukat, eikä sillä ole mahdollisuuksia tuottaa riittävästi ajantasaista tutkimustietoa, jota tarvitaan mm. lainvalmistelun tueksi ja lainsäädännön vaikuttavuuden arviointiin.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminnan vahvistamiseen.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen ja

6) enintään 50 000 euroa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemusalan toimipisteessä Kauhajoella tapahtuneen ampumisvälikohtauksen tutkinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 46 000 000 euroa.

50. Avustukset(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 301 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

3) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille, avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä ja maakuntien liitoille avustuksiin alueensa vesi- ja maanomistusoikeuksien selvittämiseen

4) avustuksiin oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan ja

5) avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin edellyttäen, että asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin, eikä asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä.

Selvitysosa:

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Talousarvioesitykseen nähden käyttösuunnitelman toinen kohta, Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointi, on yhdistetty talousarvioesityksen käyttösuunnitelman kolmanteen kohtaan, Muut avustukset, mikä lisää määrärahan käytön joustavuutta talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen 2—5 kohtien käyttötarkoituksiin.

Inarin kunnassa on käynnistynyt Maanmittauslaitoksen toimesta vuonna 2008 mittava kiinteistötoimitus aiemmissa vesipiirirajankäyntitoimituksissa tilojen nautinnoiksi merkittyjen ja osittain pois jätettyjen oikeuksien kirjaamiseksi erityisperusteisina eli omistukseen rinnastuvina oikeuksina.

Erityisperusteisia oikeuksia ei ole mahdollista kirjata kantatiloille suoraan, vaan kunkin tilan on erikseen esitettävä kirjaamista. Tässäkin tapauksessa vain 31.5.1996 päättyneessä vesipiirirajankäynnissä vahvistetut nautinnat voidaan todeta suoraan erityisperusteisina oikeuksina ja kirjata kiinteistörekisteriin. Muissa tapauksissa tarvitaan oikeuksia todistavia vanhoja asiakirjoja.

Ajallisesti pitkän isojakotoimituksen aikana eivät kaikki omistusoikeutta osoittavat asiakirjat ole olleet omistajien käytettävissä tai ne ovat olleet puutteellisia. Pitkä, yli kahden sukupolven mittainen ajanjakso tekee selvitystyöstä erityisen työlään ja haastavan. Selvitystyö on hidasta ja perustuu moniin eri asiakirjalähteisiin.

Tehtävä selvitystyö pitää sisällään mm. historiallista, juridista ja hallinnollista asiantuntija-apua, vanhan ruotsin kielen käännöstyötä, aineiston hankintaa eri asiakirjalähteistä, kopiointia sekä postitusta. Kyseiseen selvitystyöhön liittyvien kustannusten arvioidaan olevan yhteensä 30 000 euroa.

Valiokunta lisää momentille 30 000 euroa Lapin liitolle käytettäväksi Inarin Manttaalikunnan ja Inarinmaan Lapinkyläyhdistys ry:n ja mahdollisesti muille vastaaville yhteisöille käytettäväksi maanomistus- ja vesioikeuksien selvittämisestä jo aiheutuneisiin ja aiheutuviin kustannuksiin, joita ovat esimerkiksi historiallisten asiakirjojen kopiointi ja oikeuksien turvaamiseksi tarvitut ja tarvittavat oikeudenkäynti- ja muut asiantuntijapalkkiot.

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin ja

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.