Talousarvioesitys 2010

40. Eläkkeet

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeen tehtävänä on turvata kohtuullinen toimeentulo ja kansaneläkkeen tehtävänä on turvata vähimmäistoimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Eläkkeensaajia oli vuonna 2008 yhteensä 1 414 200¹⁾, joista vanhuuseläkkeellä 1 005 300, työttömyyseläkkeellä 50 800, työkyvyttömyyseläkkeellä 271 600, osa-aikaeläkkeellä 29 100, muilla eläkkeillä 27 800 sekä perhe-eläkkeellä 287 400.

¹⁾ Arvio

²⁾ Eläkkeensaajan hoitotukea ja asumistukea ei enää 1.1.2008 alkaen lueta eläke-etuudeksi. Aikaisemmin ne sisältyivät Kelan eläkemenoon ja kokonaiseläkemenoon sekä keskimääräiseen kokonaisomaeläkkeeseen.

Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet ovat talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä, joiden rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet ja yleiset perhe-eläkkeet rahoitetaan valtion varoista.

¹⁾ Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä.

²⁾ Kansaneläkkeisiin ja eräisiin siihen liittyviin etuuksiin tuli 1.1.2008 voimaan 20 euron tasokorotus ja kuntien kalleusluokituksesta luovuttiin.

Yksityisen työnantajan työsuhteessa olevat merimiehet on vakuutettu merimiesten eläkelain (MEL) mukaisesti. Itsenäisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä osan yrityksen omistajista on vakuutettava ansiotoimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti ja maanviljelijöiden, kalastajien, apurahansaajien ja poronhoitajien maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Valtio osallistuu näiden rahoitukseen.

Työtapaturmasta ja ammattitaudista suoritetaan korvauksia tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti työntekijöille ja maatalousyrittäjille. Korvauksia maksetaan muun muassa sairaanhoidosta ja ansionmenetyksestä. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki koskee niitä henkilöitä, joille MYEL-vakuutus on pakollinen. Tapaturmavakuutus rahoitetaan työnantajien tapaturmavakuutusmaksuin, mutta valtio osallistuu maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitukseen.

Omaeläkkeen lisäksi eläkettä voidaan maksaa perheenhuoltajan kuoltua. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Leskeneläkettä yhteensovitetaan laskennallisen omaeläkkeen kanssa.

Maahanmuuttajan erityistuen tavoitteena on turvata riittävä toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle 65 vuotta täyttäneelle tai työkyvyttömälle maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa.

Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille eläkkeensaajille, jotka eivät saa muuta eläkettä tai joiden muu eläketurva on vähäinen. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa, eikä kansaneläkettä jää maksettavaksi työeläkkeiden ylitettyä tietyn määrän. Eläkkeeseen voi kuulua myös eläkettä saavan hoitotuki, asumistuki ja lapsikorotus. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan myös työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea ja yksilöllistä varhaiseläkettä, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai eläke on pieni. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata omaisten vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäiselle lapselle.

50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 51 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (1290/2006) 152 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion osuus merimieseläkemenoista on 1/3.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 600 000 euroa tarvearvion muutoksen johdosta.

51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 507 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 135 §:n, 135 a §:n ja

2) sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 41 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuusmenoista arvioidaan vuonna 2010 olevan 77 %.

Viitaten momentin 33.40.54 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitusosuuksien muutokset 1.1.2010 lukien. Vaikutus valtionosuuteen on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 000 000 euroa tarvearvion muutoksen johdosta.

52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 124 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yrittäjän eläkelain (1272/2006) 140 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä.

Yrittäjien maksuprosentin on vuonna 2010 oletettu olevan 21,2 % alle 53-vuotiaiden osalta ja 22,4 % 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta, jolloin vakuutusmaksutulo olisi 771 000 000 euroa. Kokonaiseläkemenoksi arvioidaan 823 000 000 euroa. Valtion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden määräksi on arvioitu 100 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 15 000 000 euroa tarvearvion muutoksen johdosta.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 7 000 000 euroa talousarvioesityksen 117 000 000 euroon nähden aiheutuu avoimien maksujen maksuosuuden arvion lisäyksestä.

53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 8 §:n mukaiseen valtion korvaukseen.

Selvitysosa:Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta myönnetyn eläkkeen aiheuttamat kustannukset korvataan kokonaan valtion varoista.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 95 000 euroa tarvearvion muutoksen johdosta.

54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 15 §:n ja 16 §:n ja

2) sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien eläkelain 114 ja 115 §:n sekä maatalousyrittäjien eläkelain toimeenpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 1.1.2010 lukien maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannusten jakaantumisesta perusturva- ja lisäturvaosuuteen. Valtion välitön osuus kokonaiskustannuksista on 29,5 % ja maatalousyrittäjien osuus on 33,5 %. Perusturvaosuus rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. Kansaneläkelaitoksen osuus on kokonaiskustannuksista 27,6 % ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 9,4 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 750 000 euroa.

Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheutuvat kustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista.

Momentilta maksetaan myös apurahansaajille maksettavat tapaturmavakuutuksen mukaiset korvaukset ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta aiheutuvat kustannukset.

(56.) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

57. Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 24 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaisen tuen maksamiseen.

Selvitysosa:Erityistuen saajia arvioidaan vuonna 2010 olevan keskimäärin 5 380 henkilöä.

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 329 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansaneläkelain (568/2007) 101—103 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen

2) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen

3) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n mukaisten etuuksien maksamiseen ja

4) maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 16 §:n mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio rahoittaa kansaneläkkeet, perhe-eläkkeet, eläkkeensaajan asumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkerahaston maksuvalmiuden.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä 1.1.2010 lukien. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 300 000 euroa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työnantajan kansaneläkemaksun poistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Kaikkien työnantajien kansaneläkemaksu poistuu 1.1.2010 lukien. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 495 000 000 euroa. Työnantajan kansaneläkemaksun poiston vuositason vaikutus on arviolta 1 065 000 000 euroa. Siitä on 1.4.2009 voimaan tulleen kansaneläkemaksun 0,801 prosenttiyksikön alentamisen osuus noin 570 000 000 euroa ja hallituksen esityksen vuoden 2010 työnantajan kansaneläkemaksun poiston vaikutus noin 495 000 000 euroa. Vuonna 2010 arvioidaan työnantajan kansaneläkemaksua kertyvän vielä noin 52 000 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu vähennyksenä huomioon 10 500 000 euroa Kansaneläkelaitoksen Verohallinnolle sosiaalivakuutusmaksujen perimisestä ja tilittämisestä maksettavien korvausten siirtämisestä momentille 28.10.01. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi vähennyksenä otettu huomioon 38 000 000 euroa kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän laskemisesta 5 %:sta 3,5 %:iin vuoden lopussa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vammaisetuuksista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c ja 10 b §:n muuttamisesta 1.1.2010 lukien siten, että vammaisetuuksia maksetaan laitoshoitoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 62 200 000 euroa joka on vastaavasti vähennetty momentilta 28.90.30. Lisäksi vammaisetuuksista annettua lakia muutetaan siten, että ylimääräistä rintamalisää saavan rintamaveteraanin korotettuun tai ylimpään hoitotukeen maksetaan 50 euron suuruista veteraanilisää 1.9.2010 lukien. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 200 000 euroa.

Viitaten momentin 33.40.54 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 900 000 euroa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitusosuuksien muutoksista 1.1.2010 lukien.