Talousarvioesitys 2004

14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) varoista saa käyttää enintään 600 000 euroa rahaston maksuliikenteen, kirjanpidon ja perimistehtävien sekä rahaston toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Maaseudun kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on maaseutualueiden tasapainoinen kehitys suhteessa koko maan kehitykseen. Erityinen haaste on syrjäisen ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen ja työllisyyden parantaminen. Tätä tuetaan tavoite 1-ohjelma-alueella antamalla näiden alueiden hankkeille etusija sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) alueella jakamalla varat TE-keskuksille niiden syrjäisen ja ydinmaaseudun väkiluvun suhteessa ja porrastamalla yritysinvestointien tukitasot maaseututyyppien mukaan. Paikalliset toimintaryhmät kattavat lähes kaikki Suomen maaseutualueet ja vahvistavat osaltaan maaseudun asukkaiden mahdollisuutta päättää alueensa kehittämisestä.

Maaseudun kestävän kehittämisen rahoittamista koskevat linjaukset EU:n ohjelmakaudella 2000—2006 määritellään asetuksessa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen (EY 1257/1999) sekä kansallisessa maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999). Tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmien sekä yhteisöaloiteohjelmien (Leader ja Interreg) osalta noudatetaan edellä mainittujen säännösten lisäksi asetusta rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (EY 1260/1999). EU-osarahoitteisen toiminnan rinnalla on käytössä myös kansallisesti rahoitettavia toimenpiteitä, jolloin luodaan hyvä suomalaista maaseutua ja maataloutta tukeva kokonaisuus.

Toimenpiteiden suuntaamisessa ja rahoittamisessa otetaan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi huomioon maaseutualueiden viime vuosikymmeninä erilaistunut kehitys. Keskusten sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusalueiden väestö on kasvanut vuodesta 1975 lähtien, kun taas maaseudun väestö on vähentynyt. Väestö on keskittynyt entistä harvempiin kasvukeskuksiin ja muuttajina ovat olleet erityisesti nuoret koulutetut työikäiset ja naiset. Negatiivisinta kehitys on ollut syrjäisen ja ydinmaaseudun kunnissa, kun taas kaupunkien läheisellä maaseudulla on havaittavissa päinvastaistakin kehitystä. Skenaarioiden mukaan erot tulevat jatkossa vain kärjistymään ellei tasapainottavia toimenpiteitä tehosteta.

Maaseudun pienyritysrekisterin tietojen mukaan maaseudun pienyritysten määrä ei ole vuosina 1997—2000 merkittävästi kasvanut. Vuonna 2000 pienyrityksiä oli 64 600. Yritysten työllistävyys ja liikevaihto sitä vastoin kasvoi ko. aikana. Pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisillä alueilla, mutta laskenut syrjäisellä maaseudulla. Maaseudun pienyritysten liikevaihto on kasvanut hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2000 maatilalaskennan mukaan 27 prosenttia maatiloista (21 800 kpl) harjoitti maatalouden ohella muuta yritystoimintaa. Osuus on edelleen kasvussa, mutta yritystoiminta on liikevaihdolla mitattuna vielä suhteellisen pientä. Maatilojen yhteydessä toimivista yrityksistä 37 prosentilla liikevaihto ylitti 8 400 euroa. Noin puolella yrityksistä toimiala liittyi tavalla tai toisella maa- ja metsätalouden resurssien hyödyntämiseen. Yritystoiminnan monipuolistaminen uusille kasvualoille ja toiminnassa olevien yritysten kasvun tukeminen ovatkin rahoitustoiminnan painopisteitä.

Maaseudun kehittämisohjelmien rahoittaminen

Tavoite 1-alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella toteutettavan alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) tavoitteena on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun alenemisen pysäyttäminen sekä tasapainoinen väestökehitys ja -rakenne. Ohjelmassa rahoitetaan maataloustuotteiden ensi asteen jalostukseen ja monipuolistamiseen liittyviä maatilainvestointeja, koulutusta, metsätaloustoimenpiteitä sekä maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeita. Tavoitteena on 10 000 uutta työpaikkaa koko ohjelmakauden aikana. Vuoden 2002 loppuun mennessä ohjelmassa arvioidaan luodun noin 1 500 uutta työpaikkaa. Toiminnan välilliset työpaikkavaikutukset arvioidaan vuonna 2003 tehtävän väliarvioinnin yhteydessä.

Tavoite 1-ohjelmissa tavoitteena on maatalouden rakennemuutoksen tukeminen, erittäin harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä maaseudun elinkeinotoiminnan ja palvelurakenteen monipuolistaminen. Ohjelmassa rahoitetaan alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa vastaavien maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeiden lisäksi laadukkaiden maataloustuotteiden kaupan pitämistä ja maatalouden perusrakenteiden kehittämistä ja parantamista (talousarvio) sekä muita maatalouden investointeja ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista (MAKERA). Tavoitteena on näiden toimenpiteiden avulla luoda 15 300 uutta tai säilytettyä/uudistettua työpaikkaa. Vuoden 2002 lopussa arvioidaan luodun noin 1 160 uutta työpaikkaa ja säilytetyn 7 750 työpaikkaa.

Ohjelmakaudella 2000—2006 toteutetaan myös paikalliseen omaehtoisuuteen perustuvaa Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa. Sen tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa pääasiassa pienimuotoisten, kunkin alueen erityispiirteisiin soveltuvien hankkeiden avulla sekä lisätä yhteistyötä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Leader+ -ohjelmaa toteuttavat maaseudun paikalliset toimintaryhmät. Tavoitteena on 2 400 uutta työpaikkaa koko ohjelmakauden aikana. Vuoden 2002 loppuun mennessä arvioidaan syntyneen noin 370 uutta työpaikkaa.

Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu ohjelmakaudella 2000—2006 Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien hankkeiden rahoitukseen myöntämällä valtion rahoitusosuutta tavoite 1- ja 2-ohjelmissa vesistöjen kunnostamiseen, maaseudun vesihuollon edistämiseen ja seudullisen vesihuollon kehittämiseen ja Interreg-yhteisöaloiteohjelmissa raja-alueet ylittävään maaseudun kehittämiseen.

Kansallinen maaseutupolitiikka

Maaseudun kehittämistä poliittisella ja strategisella tasolla linjaavat valtioneuvoston 9.11.2000 antama periaatepäätös alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisesta tavoiteohjelmasta, jossa maaseudun kehittäminen on yksi ohjelman päätoimenpiteistä. Tarkempia linjauksia ja tavoitteita on asetettu valtioneuvoston 5.4.2001 antamassa periaatepäätöksessä maaseutupoliittisiksi linjauksiksi. Vuonna 2004 jatketaan marraskuussa 2000 valmistuneen, vuosia 2001—2004 koskevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman - Ihmisten maaseutu - toimeenpanoa ja laaditaan uusi kokonaisohjelma.

Kokonaan kansallisia maaseudun kehittämisvaroja on varattu valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja POMO+ toimintaryhmätyön tukemisen rahoitukseen talousarviossa momentilla 30.14.63 ja MAKERAsta. Rahoituksen pääpaino on erityisesti laajojen verkostohankkeiden aikaansaamisessa ja toimialoittaisissa kehittämisohjelmissa. Lisäksi luodaan koko maassa sovellettavissa olevia ja aluehankkeiden toteuttamista ja verkostoitumista edistäviä kehittämisvälineitä. Keskeistä valtakunnallisissa hankkeissa on sellaisten toimenpiteiden suunnittelu ja käytäntöön saattaminen, jotka edesauttavat maaseudun elinkeino- tai palvelualan kehittämistyötä yrityksissä, järjestöissä ja muissa organisaatioissa eri aluetasoilla. Verkostoa vahvistetaan edelleen puutuotealan, pk-elintarvikeyrittäjyyden, matkailun, luonnontuotealan, hyvinvointipalvelujen, kylien kehittämisen ja ympäristön parantamisen aloilla.

Maaseudun kehittämistyö vaatii tuekseen vahvaa ja pitkäjänteistä maaseutututkimusta, jolla tässä tarkoitetaan lähinnä yhteiskunnallista ja taloudellista maaseutututkimusta, joka kohdistuu alkutuotannon ulkopuolelle. Maa- ja metsätalousministeriön valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämisvaroista on vuosittain osoitettu maaseutututkimukseen 25—35 %. Kyseiset varat ovat merkittävin edellä määritellyn mukaisen maaseutututkimuksen rahoituslähde maassamme. Varoja on tarkoitus käyttää kahdeksan maaseutuprofessuurin osarahoitukseen viisivuotiskauden ajan vuodesta 2003 lähtien.

Maatilatalouden rakenteen kehittäminen

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset kannattavan toiminnan harjoittamiseen, mikä usein tarkoittaa yrityskoon kasvattamista. Rahoitustukea annetaan perheviljelmien lisäksi niiden muodostamien yhteenliittymien investointeihin. Tavoitteena on niinikään parantaa elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteita, ympäristönsuojelua sekä eläinten hyvinvointia ja tuotteiden laatua.

Rahoitustuki maatiloilla tehtäviin investointeihin on joko EU:n osarahoittamaa tai kokonaan kansallista. EU-osarahoitteisissa valtionlainoissa ja avustuksissa EU:n ja valtion osuus rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahastosta ja EU:n osuus menoista tuloutetaan suoraan rahastoon. Myös kansallisissa investointituissa avustukset ja valtionlainat myönnetään MAKERAsta. Korkotukilainat myönnetään talousarviossa osoitetun myöntämisvaltuuden puitteissa.

MAKERAn pääoman arvioidaan olevan vuonna 2004 noin 1 027 milj. euroa. Valtiontalouden kehyksissä on vuonna 2004 varauduttu käyttämään talousarvioesityksen lisäksi 14,089 milj. euroa maatalouden rakenteen ja muita kehittämistarpeita varten. Sen käytöstä päätetään myöhemmin. Vuonna 2004 arvioidaan käytettävissä olevan edelliseltä vuodelta siirtyvät varat ja EU:lta tulevat tulot huomioon ottaen noin 238,4 milj. euroa, mikä on 35 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2003.

MAKERAsta myönnettävä tuki (avustukset ja valtionlainat) ohjataan mm. nuorten viljelijöiden aloitustukeen sekä tuotannollisten investointien, kuten kotieläinrakennusten rakentamiseen ja puutarhatalouden investointeihin. Lisäksi MAKERAn varoin on tarkoitus tukea ympäristönsuojeluinvestointeja, hygienian ja eläinten hyvinvoinnin parantamista sekä eräitä porotalouden hankkeita ja maatalouden, maaseudun, porotalouden sekä luontaiselinkeinojen tutkimusta.

Tavoite 1-alueella EU-osarahoitteinen tuki suunnataan nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen, lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja lampoloiden rakentamiseen, ympäristönsuojeluinvestointeihin sekä eräisiin porotalouden hankkeisiin. Muilta osin perusmaatalouden investoinnit rahoitetaan kansallisin varoin. Tavoite 1-alueen ulkopuolella kaikki tuet rahoitetaan kokonaan kansallisin varoin.

Vuonna 2004 arvioidaan MAKERAsta myönnettävän avustuksia maatilojen investointeihin ja nuorten viljelijöiden aloitustukeen yhteensä noin 46 milj. euroa ja valtionlainoja noin 100,0 milj. euroa. Tukea arvioidaan myönnettävän noin 700 tilanpidon aloittamiseen, noin 300 navettahankkeeseen ja runsaaseen 150 sikalahankkeeseen.

Korkotukilainojen myöntämisvaltuudeksi on arvioitu 151,4 milj. euroa. Korkotukea myönnetään mm. maanhankinnan, eräiden tuotantorakennusten (konehallit, kuivurit, rehuvarastot ym.), maatilojen asuinrakentamisen ja asuntotilojen hankinnan sekä konehankintojen rahoittamiseen. Lisäksi korkotukilainoja voidaan myöntää eräisiin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisiin kohteisiin. Myöntämisvaltuudesta 6 milj. euroa arvioidaan käytettävän pienimuotoisten biokaasulaitosten rakentamiseen maatiloille valtioneuvoston vuonna 2002 hyväksymän jätesuunnitelman mukaisesti.

Maatalouden rakenteen kehittämistä koskeva tukijärjestelmä arvioidaan uudelleen ottaen huomioon maatalouden rakennekehityksen tarpeet, artiklan 141 ratkaisu ja Maatilatalouden kehittämisrahaston talous. Tässä yhteydessä tarkastellaan tuille asetettujen euromääräisten kattojen tasoa, nuorten viljelijöiden asemaa ja sukupolvenvaihdoksia sekä kotieläintilojen erityistarpeita. Tavoitteena pidetään kestävällä tavalla kilpailukykyisten perheviljelmien tukemista.

Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta annetun lain perusteella MAKERAn varoja voidaan käyttää tuottajille vahvistettujen meijerimaidon viitemäärien välittämiseen kansallisesta varannosta siten, että viitemääriä myytäessä ostajalta peritään ennakkomaksu ja rahastoon tuloutetut ennakkomaksut käytetään vastaavan suuruisten viitemäärien ostamiseen valtiolle. Lisäksi maidon viitemääriä voidaan ostaa kansalliseen varantoon MAKERAn varoilla.

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 32 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista, eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta annetun lain (511/1985) mukaisista lainoista sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/1986) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Vuonna 2004 korkotukea saa hyväksyä enintään 151 370 000 euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2004.

Selvitysosa:Vuonna 1996 ja sen jälkeen myönnetyistä lainoista korkotuki on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen, kuitenkin niin, että viljelijän maksama korko on vähintään 2 prosenttiyksikköä. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksetaan korkohyvitystä lainansaajilta perittävän koron muutosten johdosta myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen keskimäärin 1,5 % lainojen maksamatta olevasta pääomasta. Koko lainakanta huomioon ottaen korkohyvitystä arvioidaan vuonna 2004 maksettavan keskimäärin 3,6 % lainapääomasta. Myönnettyjen lainojen pääoma oli vuoden 2002 lopussa yhteensä 803,7 milj. euroa.

Korkotukilainoja on tarkoitus myöntää mm. maatilojen asuinrakennusten rakentamiseen, asuntotilojen hankintaan, lisämaanostoon sekä konehallien, kuivureiden ja varastojen rakentamiseen. Lainoja voidaan myöntää myös biokaasulaitosten rakentamiseen valtioneuvoston hyväksymän jätehuoltosuunnitelman mukaisesti.

Lisäksi korkotukilainoja voidaan myöntää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisesti porotalouteen ja luontaiselinkeinoihin. Näille lainoille korkotukea maksetaan enintään 4 prosenttiyksikköä.

61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 61 718 000 euroa.

Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 48 530 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2004.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa,  tavoite 1-ohjelmia ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavien hankkeiden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun EMOTR:n ohjausosastosta (EMOTR-O) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.14.62 määrärahojen kanssa käyttää myös EMOTR:n ohjausosaston (EMOTR-O) osarahoittamien tavoite 1- ja Leader+ -ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 30 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 26 473 000 euroa alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa, 25 205 000 euroa tavoite 1-ohjelmissa ja 10 040 000 euroa Leader+ -yhteisöaloiteohjelmassa.

Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ja tavoite 1-ohjelmien päätöksenteko käynnistyi helmikuussa 2001 ja maksatukset talousarvioon sisältyvien määrärahojen osalta kesäkuussa 2001. Leader+ -yhteisöaloiteohjelman päätöksenteko käynnistyi lokakuussa 2001 ja maksatukset marraskuussa 2001. Vuoden 2002 käytössä olleesta 78,007 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 52,435 milj. euroa, joten vuodelle 2003 siirtyi valtuutta käytettäväksi 25,572 milj. euroa. Maksatusten hitaan edistymisen vuoksi vuodelle 2002 osoitetusta noin 43,558 milj. euron määrärahasta ehdittiin maksaa vain noin 26,226 milj. euroa. Tämän vuoksi maksatukset siirtyvät ohjelmissa suunniteltua myöhäisemmiksi.

¹⁾ Vuonna 2008 lisäksi 0,996 milj. euroa.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momenteille 12.30.01 ja 12.30.02 sekä valtion rahoitusosuus momentille 30.14.62.

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 89 792 000 euroa.

Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä 64 596 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2004.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien, alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmia sekä Leader+- ja Interreg-yhteisöaloiteohjelmia toteuttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen apuun yhteisön tukiedellytysten mukaisesti yhdessä momenteilla 30.14.61 ja 26.98.61 olevien EU-osuuksien kanssa sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman osalta kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sisältäen myös ohjelman arviointiin tarvittavat varat. Määrärahaa saa käyttää myös alueellisen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan enintään 60 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kokonaan valtion varoin. Määrärahaa saa käyttää myös neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 53 246 000 euroa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston (EMOTR-T) hankkeiden valtion rahoitusosuutena, 31 107 000 euroa saman rahaston ohjausosaston (EMOTR-O) hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 3 448 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Lisäksi määrärahasta arvioidaan käytettävän 1 891 000 euroa teknisen avun kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sekä 100 000 euroa yhteisön varoista vuosina 1995—1999 sidottujen hankkeiden maksatusten korjaamiseen.

Vuonna 2002 käytössä olleesta 117,296 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 72,722 milj. euroa, joten vuodelle 2003 siirtyi valtuutta käytettäväksi 44,574 milj. euroa. Maksatusten hitaan edistymisen vuoksi vuodelle 2002 osoitetusta noin 65,889 milj. euron määrärahasta ehdittiin maksaa vain noin 36,097 milj. euroa. Tämän vuoksi maksatukset siirtyvät ohjelmissa myöhäisemmiksi.

¹⁾ Vuonna 2008 lisäksi 0,808 milj. euroa.

63. Maaseudun kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 923 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000), maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1289/2002) ja maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (129/2002) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot. Määrärahaa voidaan myöntää em. lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa myös julkisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahaa käytetään valtakunnallisiin hankkeisiin, joilla tuetaan maaseudun kehittämistä, maaseudun elinkeinotoiminnan edistämistä ja monipuolistamista. Määrärahalla toteutetaan erityisesti kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ehdotuksia sekä 5.4.2001 valtioneuvoston vuosille 2001—2004 antamaa periaatepäätöstä maaseutupoliittisiksi linjauksiksi ja sen sisältämiä ehdotuksia.

Hankkeissa tuotetaan maaseudun kehittämiseen soveltavaa tietoa ja luodaan erilaisia kehittämismalleja toimijoiden käyttöön. Keskeistä on sellaisten toimenpiteiden suunnittelu ja käytäntöön saattaminen, jotka edesauttavat eri elinkeino- tai palvelualan kehittämistyötä. Hankkeissa jatketaan mm. syrjäisten maaseutukuntien elinkeinorakenteen ja palvelujen tuottamiseen ja maaseudun ja kaupungin vuorovaikukseen liittyvien kysymysten ja ratkaisumallien selvittämistä. Poliittisen valmistelun tueksi tuotetaan tietoa maaseudun perusrakenteesta, väestöstä, työpaikkarakenteesta, maaseutuyrittäjyydestä sekä niiden tulevaisuuden suunnista ja selvitetään maaseudun alue- ja yhteiskuntataloudellista merkitystä. Useat hankkeista toteutetaan yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa.

Määrärahalla vahvistetaan jatkossa erityisesti yhteiskunnallista ja taloudellista maaseutututkimusta. Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on osallistua kahdeksan viisivuotisen maaseutuprofessuuri -hankkeen osarahoitukseen vuodesta 2003 alkaen.

Määrärahasta on tarkoitus osoittaa 120 000 euroa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.