Talousarvioesitys 2004

24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto jatkaa suunnitelmallisten uudistusten läpivientiä, jotka viitoitettiin ulkoasiainhallinnon 2000-luvun haasteita koskeneessa selvityksessä sekä selvityksen pohjalta käydyssä laajassa keskustelussa. Jo toimeenpantujen johtamis-, toimintatapa- ja organisaatiouudistusten osalta panostetaan uusien toimintamallien sisäänajoon ja vakiinnuttamiseen. Ulkoasiainhallinnon tulosjohtamista kehittävää strategiatyötä jatketaan ja sen käyttö laajennetaan ja vakiinnutetaan myös edustustoverkon piiriin.

Ulkoasiainhallinto osallistuu aktiivisesti hallituksen käynnistämään ohjelmajohtamistyöskentelyyn, joka korostaa hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Ulkoasiainhallinnon toiminnan kannalta varsinaisista politiikkaohjelmista keskeisimmät ovat tietoyhteiskunta-, yrittäjyys- ja kansalaisvaikuttamisohjelma. Näiden lisäksi ulkoasiainhallinto edistää omalta osaltaan muita hallitusohjelman keskeisiä asiakokonaisuuksia ohjelmajohtamisen kautta.

Kansainvälistä toimintaympäristöä leimaa eri politiikka-alojen kasvava keskinäinen riippuvuus. Tarve vahvistaa monenkeskisen järjestelmän toimintakykyä on avainkysymyksiä. Uusiin turvallisuusuhkiin, kuten joukkotuhoaseiden leviämiseen, terrorismiin sekä globaaleihin ympäristö- ja terveysongelmiin vastaaminen edellyttää kansainväliseltä yhteisöltä uusia valmiuksia, laajaa yhteistyötä ja panostamista ongelmien perussyiden ratkaisemiseen, kuten köyhyyden vähentämiseen. Globalisaation hallinnan kehittämisessä korostuvat myös Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistuksen ja YK-konferenssien tulosten toimeenpano sekä kansainvälisen kauppaneuvottelukierroksen tulokset.

Euroopan unionin laajentuminen ja uudistusmistarpeet luovat haasteita EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja yleensäkin ulkoisen toimintakyvyn kehittämiselle. Kansainvälisen kriisinhallinnan tarve kasvaa samalla kun sen toimintaympäristö monimutkaistuu. Monipuolinen kriisinhallintaan osallistuminen tukee Suomen ulkopoliittisia tavoitteita. Venäjän kehitys ja suhteet läntisiin yhteistyöjärjestelyihin ovat Suomelle edelleen tärkeitä.

Ulkoasiainhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Syvenevän yhteistyön maailmassa tämä tarkoittaa kansainvälisen yhteisvastuun rakentamista ja rauhan vahvistamista demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien kunnioituksen, kestävän kehityksen ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Kansainvälisten suhteiden osaajana ulkoasianhallinto valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa sekä yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen kansalliseksi toimintalinjaksi.

Hallitusohjelman ja sitä tukevan ulkoasiainhallinnon strategiatyön pohjalta on määritelty ulkoasiainhallinnon keskeiset tavoitteet, joiden saavuttamiseen kaikessa toiminnassa tähdätään ja joiden mukaisesti voimavarat kohdennetaan:

• Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen ja talouden kansainvälisten toimintaedellytysten parantaminen
• suomalaisten etujen ja suomalaisuuden edistäminen maailmalla
• vakauden, turvallisuuden ja yhteistyön lisääminen lähialueilla
• Euroopan unionin laajentaminen ja kehittäminen
• kansainvälinen vakaus, turvallisuus ja hyvinvointi sekä globalisaation hallinnan kehittäminen.

Suomen kansainvälistä asemaa vahvistetaan toimimalla aktiivisesti ja vastuullisesti Suomelle tärkeissä kansainvälisissä kysymyksissä niin kahdenvälisesti, EU-tasolla kuin monenkeskisesti. Työssä korostuvat mm. Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden laajaan kansainväliseen yhteistyöhön perustuvien rakenteiden vahvistaminen, aktiivinen toiminta EU:n ulkoisen toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä kriisinhallinnan ja rauhankumppanuuden kehittäminen Suomen tavoitteita vastaavalla tavalla.

Talouden kansainvälisten toimintaedellytysten parantamisessa haasteita ovat Suomen tavoitteiden edistäminen ulkomaankaupan sääntöpohjaisen vapauttamisen kautta, minkä osalta panostetaan Suomen päämäärien saavuttamiseen. Ulkoasiainhallinnon toiminta kansainvälisen kaupan sääntökysymyksissä ja vienninedistämisessä tukee osaltaan hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Suomalaisten etujen ja suomalaisuuden edistämisessä maailmalla korostuvat konsulipalveluiden laadun kehittäminen, ulkomailla toimivien suomalaisten yritysten, elinkeinoelämän, kulttuuri-, tutkimus- ja muiden yhteisöjen tukeminen sekä Suomen arvostuksen ja tunnettuuden lisääminen julkisuusdiplomatian keinoin. Erityishaasteena ovat uuden kansalaisuuslain aihettamat palvelutarpeet edustustoissa.

Vakauden, turvallisuuden ja yhteistyön lisäämiseksi lähialueilla panostetaan tukeen Baltian maiden sujuvalle liittymiselle Euroopan unioniin, tiivistyvään pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä Baltian ja pohjoismaiden yhteistyön kehittämiseen. Lähialueyhteistyön sisältöä kehitetään ottaen huomioon EU:n laajentumisen mukanaan tuomat vaikutukset. Samoin tuetaan Venäjän uudistumisprosesseja ja lähentymistä läntisiin yhteistyöjärjestelyihin. Itämeren ympäristökysymysten hoito yhteistyön keinoin on noussut tärkeäksi ulkopoliittiseksi aiheeksi.

Euroopan unionin laajentumista edistetään Suomen tavoitteiden ja unionin kokonaisedun mukaisesti. EU:n käynnissä olevaan uudistumisprosessiin osallistutaan aloitteellisesti. Vuonna 2004 käynnissä olevan hallitusten välisen konferenssin tuloksiin vaikuttaminen on avainasemassa. Ulkoasiainhallinnon kannalta unionin ulkoisen toimintakyvyn vahvistaminen jäsenmaita yhdistävien arvojen pohjalta on keskeisessä asemassa.

Kansainvälisen vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä globalisaation hallinnan kehittämiseksi osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa kriisinhallinnan kehittämiseksi, terrorismin torjumiseksi, YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi myös kansainvälisen kauppapolitiikan keinoin kokonaisedun huomioivalla tavalla sekä ihmisoikeuksien, kansanvallan, kestävän kehityksen ja oikeusvaltion periaatteiden edistämiseksi. Valtioneuvoston kehitysmaapoliittinen linjaus tulee antamaan suuntaa sekä Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen kehittymisaikataululle että avun laadun jatkuvalle kehittämiselle. Kehitysyhteistyön ja lähialueyhteistyön sekä kriisinhallinnan taloudellisilla voimavaroilla on tärkeä rooli poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty keskeiset ulkoasiainhallinnon toimintatapoja, tarvittavia voimavaroja ja osaamisen kehittämistä koskevat tavoitteet sekä tavoitteiden saavuttamista ilmaisevat kriteerit.

Toimintatapojen osalta ulkoasiainhallinto kehittää tulosohjausta ja strategista johtamista sekä organisaatiota, mukaan lukien edustustoverkko. Ministeriön johtamisjärjestelmän uudistamisen osalta painopisteenä on uusien johto- ja ohjausjärjestelmien sekä organisaatioon vuonna 2003 tehtyjen muutosten sisäänajo ja vakiinnuttaminen. Tavoitteiden saavuttamisen seurantamenetelmien kehittäminen jatkuu aikaisempien perusselvitysten pohjalta. Edustustoverkkoa kehitetään EU:n laajentumisen johdosta ulkopoliittisen johdon päätösten mukaisesti ja Suomen tärkeillä markkina-alueilla tarvittavan edunvalvonnan tarpeisiin vastaamiseksi sekä toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen.

Voimavarojen osalta avainasemassa ovat riittävien toimintamenomäärärahojen varmistaminen käynnissä olevien uudistusprosessien tukemiseksi, määrällisesti ja laadullisesti riittävän henkilöstön ylläpitämiseksi sekä tavoitteiden kannalta riitävien toimitilojen ylläpito Suomessa ja ulkomailla. Palkkausuudistuksen merkitys ulkoasiainhallinnon tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta on keskeinen, sillä ulkoasiainhallinnon keskeisin voimavara on osaava henkilöstö, joka valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa.

Hallinnonalan osaamisen kehittämisessä panostetaan uusien toimintatapojen ja muuttuneen organisaation edellyttämiin koulutustarpeisiin, mukaan lukien suunnitelmallinen esimieskoulutus. Työyhteisön hyvinvoinnin lisäämisessä palkkaus- ja korvausjärjestelmän uudistusten sekä kannustavan esimiestyön merkitys korostuu.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002—2004

¹⁾ Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuosina 2003 ja 2004 noin 1 050 henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2003 ja 2004 920 henkilötyövuotta.