Talousarvioesitys 2004
01. Maa- ja metsätalousministeriö
Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien sopeuttamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesitalousasioihin.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioitu jakautuminen vuosina 2002—2004 tehtävittäin | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2002 | 2003 | 2004 | ||||
htv | milj. € | htv | milj. € | htv | milj. € | |
Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu | 213 | 14,6 | 232 | 16,3 | 232 | 16,3 |
Metsätalous | 32 | 1,9 | 31 | 2,0 | 31 | 2,3 |
Kala-, riista- ja porotalous | 37 | 3,0 | 39 | 2,2 | 39 | 3,0 |
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu | 65 | 3,8 | 69 | 4,6 | 69 | 4,7 |
Vesivarat, maanmittaus ja luonnonvarat | 23 | 1,5 | 24 | 1,4 | 24 | 1,5 |
Keskitetyt tukitehtävät | 71 | 6,4 | 73 | 6,4 | 73 | 6,5 |
Yhteensä | 441 | 31,2 | 468 | 32,9 | 468 | 34,3 |
Maa- ja metsätalousministeriön keskeiset alustavat tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat:
Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu
- Pyritään vaikuttamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan sokerialan uudistukseen siten, että sokerijuurikkaan tuotannon harjoittaminen yhteisön epäsuotuisilla alueilla voidaan turvata ja Suomen erityisolosuhteet tulevat otetuksi huomioon.
- Vaikutetaan EU:n rahoituskauden 2007—2013 maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevien maatalous-, maaseutu- ja rakennepolitiikan rahoitukseen ja säädösten sisältöön. Aloitetaan seuraavan rahoituskauden ohjelmien ja niihin sisältyvien tukijärjestelmien suunnittelu sekä sovitetaan yhteen ohjelmien ja tukijärjestelmien toimenpiteet.
- Saatetaan loppuun horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman (luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) ja alueellisten kehittämisohjelmien ohjelmamuutokset ja kansallisten säädösten uudistamistyö. Samanaikaisesti neuvotellaan maaseudun kehittämistoimenpiteisiin tarvittavasta lisärahoituksesta. Tehostetaan alueellisten ohjelmien toimeenpanoa siten, että ohjelmien rahoituskehykset saadaan hyödynnettyä tuloksellisesti ohjelmakauden aikana.
- Markkinoiden tasapainon saavuttamiseksi hyödynnetään interventiojärjestelmiä tarpeellisella tavalla ja sopeutetaan Suomen markkinatilannetta ohjaavien järjestelmien käyttöä laajentuneen EU:n tilanteeseen.
- Saatetaan pääosin loppuun valtioneuvoston periaatepäätöksen maaseutupoliittisiksi linjauksiksi vuosille 2001—2004 ja Ihmisten maaseutu -kokonaisohjelman ehdotusten toteutus ja valmistellaan uusi maakuntaohjelmat huomioonottava maaseutupoliittinen kokonaisohjelma.
- Toteutetaan elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa ja käynnistetään puutarhatalouden strategian toimeenpano. Maaseutuneuvonnan vaikuttavuutta selvitetään vuonna 2004 tehtävällä ulkopuolisella arvioinnilla.
- Maatalous- ja maaseutupolitiikan strategista suunnittelua vahvistetaan sekä kehitetään toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Huolehditaan siitä, että tietoaineistot tukevat näitä tavoitteita laajuudeltaan ja sisällöltään.
Metsätalous
- Metsätaloudessa tavoitteena on huolehtia Kansallinen metsäohjelma 2010:n ja siihen liittyvän Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteutus- ja seurantatehtävistä.
Kala-, riista- ja porotalous
- Osallistutaan Itämeren kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen IBSFC:ssä ja EU:ssa.
- Kiintiöityjen kalalajien kalastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota silakan troolikalastuksen ajalliseen ja alueelliseen järjestelyyn ja valvontaan.
- Jatketaan toimenpiteitä valtakunnallisen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian toteuttamiseksi.
- Jatketaan toimenpiteitä metsäpeurakannan kehittämiseksi.
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
- Edistetään elintarvikeketjun turvallisuutta ja laatua maatalouspolitiikan toimenpiteissä.
- Valmistaudutaan Euroopan yhteisön uuden elintarvikkeita ja maatalouden tuotantopanoksia koskevan lainsäädännön kansalliseen toimeenpanoon.
- Eläinlääkinnällinen rajatarkastus sopeutetaan Euroopan unionin laajenemisen vaatimiin tarkastusmääriin.
- Valmistellaan tuotantoeläinten hyvinvointia koskeva strategia ja aloitetaan kasvinterveys-, rehu- ja zoonoosistrategian toimeenpano eri tahojen yhteistyönä.
- Kehitetään eläintautien vastustamisen kriisivalmiutta.
Vesivarat, maanmittaus ja luonnonvarat
- Ajantasaistetaan vesivarastrategia ja käynnistetään Suurtulvatyöryhmän ehdotusten toimeenpano.
- Valmistellaan kansallinen paikkatietostrategia ja samanaikaisesti ajantasaistetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategia ottaen huomioon kansallisen paikkatietostrategian vaatimukset.
- Osallistutaan EU:n INSPIRE-hankkeen puitteissa vuosina 2003—2004 valmisteltavan paikkatietoasioita koskevan eurooppalaisen puitelainsäädännön valmisteluun.
- Määritellään hallinnonalalla tarvittavat toimet ilmastomuutokseen sopeuttamiseksi.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskukset, joissa lähinnä niiden maaseutuosastot. Työvoima- ja elinkeinokeskusten tulostavoitteita on tämän pääluokan pääluokka- ja lukuperustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan luvussa 32.10 siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa.
Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen voimavarat lisääntyvät tehtävien kiristyneiden vaatimusten ja uusien tehtävien johdosta. Noin kolmasosa voimavaroista tarvitaan valvontatoimintaan. Maaseutuosastot suorittavat EMOTR-T:n rahoittamien maatalous- ja maaseutuyrittäjille maksettavien tukien valvonnat, lukuun ottamatta ohjelmaperusteisia maaseudun kehittämishankkeita. Maaseutuosastot suorittavat myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-O:n rahoittamien tavoite 1-alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosastot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien määrää lisää mm. lannoitusvalvonnan tiukentuminen. Myös valvonnan laadun kehittäminen lisää niiden vaatimaa työpanosta.
Myös EU-säännösten edellyttämää kalastuksen sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa.
Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat siitä, että tuki- ja valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoidon edellyttämät voimavarat turvataan rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi.
Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen välttämättömän henkilöstön arvioitu jakautuminen tehtävittäin | ||||
---|---|---|---|---|
Henkilöstö, htv | ||||
1994 | 2002 | 2003 | 2004 | |
Maatalous ja maaseutu | ||||
Maaseudun kehittäminen | 22 | 99 | 99 | 99 |
Maatilojen kehittäminen (ml. maanjärjestely) | 240 | 150 | 150 | 150 |
Tuki- ja valvontatehtävät | 20 | 219 | 219 | 222 |
Tuotannonohjaus | 60 | 35 | 35 | 35 |
Ympäristöasiat | 18 | 47 | 47 | 47 |
Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus | 22 | 33 | 33 | 35 |
Yhteensä | 382 | 583 | 583 | 588 |
Kalatalous | 51 | 70 | 70 | 72 |
Yhteensä | 433 | 653 | 653 | 660 |
TE-keskusten maaseutuosastojen kustannukset (ml. yhteiskustannukset) tehtävittäin, milj. euroa | |||
---|---|---|---|
2000 | 2003 | 2004 | |
TA | arvio | ||
Maatalous ja maaseutu | |||
Maaseudun kehittäminen | 3,20 | 3,06 | 3,13 |
Maatilojen kehittäminen | 4,15 | 4,30 | 4,39 |
Tuki- ja valvontatehtävät | 8,78 | 11,61 | 12,17 |
Tuotannonohjaus | 1,28 | 1,22 | 1,25 |
Ympäristöasiat | 1,83 | 1,75 | 1,79 |
Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus | 1,18 | 1,48 | 1,61 |
Yhteensä | 20,43 | 23,43 | 24,34 |
Kalatalous | 2,61 | 2,80 | 2,96 |
Yhteensä | 23,04 | 26,23 | 27,30 |
Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan momentille 32.10.22.
Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden kustannuksiksi vuonna 2004 arvioidaan 2 400 000 euroa ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä vuonna 2004 peri maa- ja metsätalousministeriöltä maksuja.
19. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 26 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen.
Selvitysosa:Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin.
2004 talousarvio | 26 000 000 |
2003 talousarvio | 26 000 000 |
21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 317 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 §:n mukaisten korvausten ja kasvilajikelautakunnan menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 220 000 euroa metsäviestintämenojen siirtona momentilta 30.31.44 sekä vähennyksenä 200 000 euroa maitokiintiörekisterin ylläpitomenojen siirtona momentille 30.02.21, 200 000 euroa maksullisen toiminnan supistumisen johdosta ja 355 000 euroa EU:n neuvoston rahoittamien matkustusmenojen budjetoinnin muutoksen johdosta.
Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon kalataloustietojen keruun menoina 680 000 euroa, missä on vähennystä 60 000 euroa ja kalastuksen valvontamenoina 785 000 euroa, missä on lisäystä 365 000 euroa. Lisäys johtuu EU:n kalastuspolitiikan uudistuksen vaatimasta valvonnan laajentamisesta. Vastaavasti EU-osuuksien tuloutuksia on otettu huomioon momentilla 12.30.04. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2003 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon 84 000 euroa, missä on lisäystä 17 000 euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2004 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Bruttomenojen lisäys on yhteensä 860 000 euroa ja kun bruttotulojen vähennys on 555 000 euroa, nettomenot lisääntyvät 1 415 000 eurolla.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa maksutta ministeriön eräitä taloushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista. Näistä tehtävistä aiheutuvat nettomenot, noin 8 600 000 euroa, on budjetoitu momentille 30.02.21. Ministeriön kansainvälisen toiminnan erillismenot on budjetoitu momentille 30.01.26.
Menojen ja tulojen erittely | € |
---|---|
Bruttomenot | 36 587 000 |
Maksullisen toiminnan erillismenot | 184 000 |
Muut toimintamenot | 36 403 000 |
Bruttotulot | 2 270 000 |
Maksullisen toiminnan tulot | 625 000 |
— julkisoikeudelliset suoritteet | 600 000 |
— muut suoritteet | 25 000 |
Muut tulot | 1 645 000 |
Nettomenot | 34 317 000 |
2004 talousarvio | 34 317 000 |
2003 lisätalousarvio | 565 000 |
2003 talousarvio | 32 902 000 |
2002 tilinpäätös | 31 869 999 |
22. Tietojärjestelmien kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä tietohallinnon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen |
€ |
---|---|
Viljelijätukijärjestelmät (IACS ym.) | 350 000 |
Maaseutu- ja rakennepolitiikan järjestelmät |
60 000 |
Markkinatukijärjestelmät | 270 000 |
Yhteiset maksatusjärjestelmät | 70 000 |
Elintarvike- ja terveyshallinnon järjestelmät |
600 000 |
Kalatalouden järjestelmät | 100 000 |
Ministeriön yhteinen järjestelmä- kehitys |
350 000 |
Järjestelmien yhteinen tekniikka- ja laiteympäristö | 300 000 |
Hallinnonalan yhteiset hankkeet | 200 000 |
Yhteensä | 2 300 000 |
Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan unionin jäsenyydestä aiheutuvien tietojärjestelmätarpeiden toteuttamiseen.
2004 talousarvio | 2 300 000 |
2003 talousarvio | 2 000 000 |
2002 tilinpäätös | 2 186 000 |
25. (30.04.25) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 330 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Määrärahaa voidaan käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston rahoitusta.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna 2005.
2004 talousarvio | 1 330 000 |
2003 talousarvio | 1 330 000 |
2002 tilinpäätös | 1 178 792 |
26. (30.04.26) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 689 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
2004 talousarvio | 689 000 |
2003 talousarvio | 689 000 |
2002 tilinpäätös | 2 068 000 |
27. (30.04.27) Yhteistutkimukset(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 530 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta hallinnonalan strategista valmistelua sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla olevien elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja tämän toiminnan ohjauksesta sekä organisaatioiden arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahasta saa maksaa myös valtionapuja.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu jakautuminen käyttötarkoituksittain | € |
---|---|
Luonnonvarojen kestävä käyttö, mistä | 500 000 |
— Itämeren tutkimusohjelma | 110 000 |
— Ilmastopoliittiset tutkimukset | 120 000 |
— Muut | 270 000 |
Geoinformaatio | 470 000 |
Luonnon monimuotoisuus | 860 000 |
Maatalous ja elintarvike | 1 300 000 |
Metsätalous | 960 000 |
Kala- ja riistatalous | 390 000 |
Vesitalous | 380 000 |
Eurooppalainen tutkimusyhteistyö | 500 000 |
Klusteritutkimus | 1 700 000 |
Biokaasututkimus | 170 000 |
Ympäristöterveydenhuolto | 200 000 |
Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet | 100 000 |
Yhteensä | 7 530 000 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 200 000 euroa hallitusohjelman mukaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja 170 000 euroa jätesuunnitelman mukaista biokaasututkimusta varten.
Luonnonvarojen kestävä käyttö
Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan luonnonvarojen kestävän käytön strategian mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään mm.
- luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja seurantaan tarvittavaan tutkimus- ja selvitystyöhön,
- luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun, seurannan ja mittaamisen perustaksi,
- Itämeren tutkimusohjelmaan sekä
- ilmastopolitiikan edellyttämän (VNp 30.1.2003) tutkimuksen rahoittamiseen.
Geoinformaatiotutkimus
Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käytetään hyväksi mm. tulosohjauksessa.
Luonnon monimuotoisuustutkimus
Määrärahalla rahoitetaan vuonna 2003 alkanutta usean rahoittajan yhteistyönä toteutettavaa maatalousympäristön, vesiympäristön ja metsäympäristön biologiseen monimuotoisuuteen keskittyvää tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma palvelee maatalouden ympäristötukijärjestelmän kehittämistä ja Etelä-Suomen metsien tutkimustarpeita.
Maatalous- ja elintarviketutkimukset
Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta käynnistettyjä tutkimuskokonaisuuksia: mm. luonnonmukainen tuotanto ja kotieläinten hyvinvointiin liittyvä säädösten toimeenpanossa tarvittava tietotuotanto. Kuluttajatutkimusta rahoitetaan yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa valmistellun suunnitelman pohjalta. Varoja käytetään edelleen elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kohdistuvaan ja säädösvalmistelua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen. Varoja käytetään myös tutkimusohjelmaan, joka kattaa geneettisesti muokattujen organismien ympäristö-, yhteiskunnalliset- ja terveysvaikutukset. Uusia tutkimusohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön Maatalous- ja elintarviketutkimus 2002—2006 -ohjelman painotusten pohjalta. Uusissa tutkimusohjelmissa painotetaan tuotealakohtaisten strategioiden kehittämiseen liittyviä tutkimustarpeita.
Metsätaloustutkimukset
Määrärahalla rahoitetaan pääasiassa ajankohtaisia metsäpolitiikan valmistelua ja käytännön metsätaloutta palvelevia yhteistutkimuksia. Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen tukeminen ja ohjelman kehittäminen ovat määrärahojen kohdentamisessa etusijalla.
Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset
Määrärahalla voidaan rahoittaa mm. kalanviljelyn kehittämistä palvelevaa tutkimusta, suurjärvitutkimusta, seurantamenetelmien kehittämiseen tähtäävää tutkimusta sekä uhanalaisten ja taantuneiden kalakantojen hoitotoiminnan järjestämiseen liittyvää tutkimusta. Riistatalouden osalta määrärahalla voidaan rahoittaa muun muassa riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen tähtäävää tutkimusta sekä edellä mainittujen eläinten liikkumista ja kantojen arvioimista koskevien selvitysten laatimista.
Vesitaloustutkimukset
Määrärahalla toteutetaan vesivarastrategian sekä vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita.
Eurooppalainen tutkimusyhteistyö
Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 6. tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia ministeriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita.
Klusteritutkimus
Määrärahaa käytetään lähinnä elintarvike-, metsä- ja vesiensuojeluklustereita koskevien ja edelleen käynnissä olevien hankkeiden vaatimaan jatkorahoitukseen. Metsäklusterin osalta osallistutaan usean rahoittajan yhteistyönä toteutettavaan Puun materiaalitiede -tutkimusohjelmaan, jonka painopisteitä ovat puun materiaaliominaisuudet, niihin vaikuttaminen, uudet tuotteet ja koko toimintaketjun sosioekonomiset vaikutukset. Määrärahalla osallistutaan myös muihin Suomen Akatemian valmistelemiin tutkimusohjelmiin, kuten geenimanipuloitujen kasvien ympäristöturvallisuutta ja Venäjän muutosta koskeviin tutkimusohjelmiin sekä jatketaan Metsäalan tulevaisuusfoorumin toteutusta. Elintarvikeklusterin hankkeiden jatkorahoitustarpeiden lisäksi elintarvikeklusterin rahoitusta suunnataan erityisesti elintarviketurvallisuuden parantamiseen kohdistamalla tutkimusta mm. elintarviketeollisuuden valmistus- ja pakkausprosessien turvallisuusriskeihin. Elintarvikeklusterin rahoitusta suunnataan valmistuneen ulkopuolisen arvioinnin ja vuonna 2002 yrityksille tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta.
Maatalouden vesiensuojeluklusterin määrärahaa käytetään erityisesti sellaiseen tutkimukseen, jolla tuetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005 (19.3.1998) asetettujen maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista.
Klusteritutkimukseen voidaan myös ohjata muita tämän momentin eri käyttötarkoituksiin varattuja yhteistutkimusvaroja. Eri käyttötarkoitusten määrärahoja voidaan käyttää myös ministeriön sektoritutkimuksen tavoitteita palveleviin hankkeisiin horisontaalisissa tutkimusohjelmissa.
Biokaasututkimus
Valtioneuvoston 14.8.2002 hyväksymän tarkistetun jätesuunnitelman toteuttamiseksi edistetään biokaasututkimusta.
Ympäristöterveydenhuolto
Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu toteutetaan vuosina 2003—2004. Valtion vuotuinen rahoitusosuus on 400 000 euroa, joka jakautuu tasan sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kesken.
Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet
Määrärahaa käytetään hallinnonalan virastojen sekä valtionaputoiminnan arvioinnista aiheutuviin menoihin. Vuonna 2004 toteutetaan mm. maaseutuneuvonnan ulkopuolinen arviointi. Vastaava arviointi on tarkoitus tehdä metsäkeskusten toiminnan osalta vuosina 2004—2005.
Määrärahaa arvioidaan käytettävän noin 100 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
2004 talousarvio | 7 530 000 |
2003 lisätalousarvio | 82 000 |
2003 talousarvio | 5 978 000 |
2002 tilinpäätös | 6 537 000 |
41. Eräät korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 945 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) 30 §:ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 66 000 euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle.
Selvitysosa:Määrärahasta pääosa arvioidaan käytettävän kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain perusteella perunan vaalean rengasmädän torjunnasta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Saastunut tila on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahingoista. Määrärahaa arvioidaan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille maksettaviin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Manner-Suomen kunnille tehtävistä aiheutuvat menot otetaan huomioon momentin 26.97.31 määrärahan mitoituksessa.
Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen |
€ |
---|---|
Perunan vaalean rengasmädän torjunta | 1 867 000 |
Hukkakauran torjunta, enintään | 66 000 |
Ahvenanmaan kunnille maksettava korvaus | 12 000 |
Yhteensä | 1 945 000 |
2004 talousarvio | 1 945 000 |
2003 talousarvio | 1 945 000 |
2002 tilinpäätös | 1 589 159 |
47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 673 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen.
Selvitysosa:Lain 6 §:n mukainen määrärahan vähimmäismäärä on 673 000 euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.74.
2004 talousarvio | 673 000 |
2003 talousarvio | 673 000 |
2002 tilinpäätös | 643 161 |
48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 841 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 §:n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin.
2004 talousarvio | 841 000 |
2003 talousarvio | 841 000 |
2002 tilinpäätös | 841 000 |
(49.) Turkistarhaukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2003 talousarvio | 2 930 000 |
66. (30.04.66) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 890 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksuihin.
2004 talousarvio | 2 890 000 |
2003 talousarvio | 2 890 000 |
2002 tilinpäätös | 2 502 999 |