Talousarvioesitys 2004

33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut.

Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on runsas viidennes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kehitys on ollut maltillista. Sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa alle EU-maiden keskitason. Vuonna 2004 osuuden odotetaan hieman kasvavan ja olevan noin 27 %.

Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, maan alueellinen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat vertailuindikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella.

Alustavat tulostavoitteet

Hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä ja vähentämällä työttömyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä.

Hallinnonalan vuotta 2004 koskevan tavoitteenasettelun tausta-asiakirjoja ovat hallitusohjelman ja sosiaali- ja terveysministeriön strategia-asiakirjan lisäksi muun muassa valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, Sosiaalimenojen rahoitusta selvittäneen toimikunnan (Somera) toimenpidelinjaukset sekä valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Työsuojelun tausta-asiakirjana on vuonna 1998 hyväksytty Työsuojelustrategia. Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen sekä laajan kansallisen alkoholiohjelman toimeenpano on käynnistynyt. Työelämän vetovoiman vahvistamiseksi on valmisteltu valtakunnallinen Veto-toimenpideohjelma työssäoloajan jatkamisesta, työssä jaksamisesta ja kuntoutuksesta. Seuraavassa mainittujen tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja momenttiperusteluihin.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Väestön terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy sekä ihmisten elämänhallinnan, työ- ja toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen ovat keskeisiä sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita. Väestön terveydentilan koheneminen on jatkunut. Eri väestöryhmien väliset erot terveydentilassa samoin kuin alueelliset erot ovat kuitenkin säilyneet suurina. Terveydentilaan ja sosiaaliseen selviytymiseen liittyviä uhkia ja haasteita ovat väestön ikääntyminen, uusien sairauksien esiintyminen sekä muun muassa alkoholikulutuksen kasvun myötä lisääntyvät sosiaaliset ja terveyshaitat. Tavoitteena on parantaa eri-ikäisten terveyttä ja toimintakykyä, selvittää keinoja supistaa eri väestöryhmien välisiä terveyseroja sekä vähentää päihteiden aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Työelämän vetovoiman lisääminen

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää nykyistä pidempää työelämässä pysymistä. Sosiaaliturvan kannustavuuden vahvistaminen tukee työuran pidentymistä. Työelämän kehittäminen puolestaan parantaa työturvallisuutta, työssä jaksamista, työssä selviytymistä sekä työn tuloksellisuutta. Sosiaaliturvaa kehitetään edelleen kannustavampaan suuntaan. Työelämän kehittämisohjelmia jatketaan ja laajennetaan, painottaen työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä työssä jaksamista. Työterveyshuoltoa, kuntoutusta sekä näiden yhteistyötä tehostetaan. Tavoitteena on työhön osallistumisasteen nostaminen, työssäoloajan piteneminen sekä sairauspoissaolojen väheneminen.

Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito

1990-luvun laman ja pitkäaikaistyöttömyyden myötä syntynyt syrjäytymisongelma on säilynyt yhteiskunnallisena ongelmana. Toimeentulotuen käyttö on viime vuosina alentunut mutta on edelleen korkealla tasolla. Pitkäaikainen tuen varassa eläminen ei ole viime vuosina merkittävästi vähentynyt ja moniongelmaisten asiakkaiden syrjäytymisriski on suuri. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen edellyttää työttömyyden alentamista, vähimmäisetuuksien riittävää tasoa sekä erityisryhmille kehitettyjä palveluita. Tavoitteena on saada pitkäaikaisesti tuen varassa elävien lukumäärä alenemaan sekä tehostaa riskiryhmien palveluita.

Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kaikille väestöryhmille edellyttää kuntatalouden tasapainoista kehittämistä, vaikeuksissa olevien ryhmien palvelujen saatavuudesta huolehtimista, kuntien yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä palvelutuotannon taloudellisten kannustimien lisäämistä. Myös sekä toimeentuloturvan että palveluiden rahoituksen turvaaminen ja sen uudistaminen entistä läpinäkyvämmäksi ja kokonaistaloudellisesti kannustavammaksi on keskeistä. Tavoitteena on turvata palveluiden saatavuus ja laatu, varmistaa kestävä rahoitus, vahvistaa seudullista yhteistyötä ja uudistaa palveluiden järjestämisen rakenteita.

Eläketurvan rahoituksen perustana on talouden kasvu, yleinen luottamus järjestelmän kestävyyteen ja ihmisten nykyistä pidempi työelämässä jaksaminen. Tavoitteena on varmistaa toimeentuloturvajärjestelmien kohtuullinen etuustaso, rahoitus ja rakenteellinen kannustavuus. Sairauden ja työttömyyden ajan toimeentulon on oltava riittävä. Samalla järjestelmien tulee tukea työkyvyn ylläpitoa ja palauttamista. Toimeentuloturvan vähimmäistason riittävyys on turvattava.

Lapsiperheiden hyvinvointi

Lasten hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää lapsi- ja perhepolitiikan vakautta ja ennakoitavuutta sekä toimivia peruspalveluita. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tukeminen, lapsiperheiden taloudellinen tuki ja riittävä vanhemmuuden ja perheiden tuki ongelmatilanteissa sekä erityisryhmien osalta ovat keskeisiä. Tavoitteena on tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia, vahvistaa turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä sekä varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä vähimmäistaso.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Miesten ja naisten tasa-arvon edistäminen sekä työelämässä, koulutuksessa että perhe-elämässä edellyttää tasa-arvotavoitteiden huomioon ottamista muussa päätöksenteossa. Tavoitteena on vähentää palkkaeroja, parantaa naisten asemaa päätöksenteossa ja vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tavoitteena on myös parantaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä arvioida tasa-arvokysymyksiä myös miesnäkökulmasta.

Hallinnonalan ohjaus ja yhteistyö

Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan tavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista.

Tulossopimukset pohjautuvat hallinnonalan yhteisen viitekehikon mukaiseen tavoitteenasetteluun. Viitekehikon neljä näkökulmaa ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, henkilöstön uudistuminen ja työkyky sekä resurssit ja talous. Tulossopimusten yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet johdetaan edellä mainituista strategisista asiakirjoista ja niiden tavoitelinjauksista. Tavoitteiden toteutumista seurataan erikseen sovittavien kriteerien avulla.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002—2004

¹⁾ Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 309 henkilötyövuotta.