Talousarvioesitys 2004

28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Talouspolitiikan valintoja joudutaan tekemään 1990-luvun jälkipuoliskoa selvästi hitaamman talouskasvun ja heikomman julkisen talouden oloissa. Lähivuosia leimaavat mm. kansainvälisen talouden huomattavat tasapainottomuudet ja riskit, suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtyminen ja julkisten menojen merkittävät kasvupaineet ja ulkoisista syistä johtuvat verotulojen menetykset.

Väestön ikääntyminen ja huoli varttuneen työvoiman työssä pysymisestä ovat leimanneet keskustelua jo pitkään. Huoli on aiheellinen, sillä Suomen väestö harmaantuu ennätysvauhtia Euroopassa. Lähivuosikymmeninä sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien määrä kasvaa vanhusten määrän lisääntyessä samalla kun parhaassa työiässä olevan väestön määrä supistuu voimakkaasti. Työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat jo lähivuosina tuntuvasti suurempia kuin sinne tulevat ikäluokat.

Kansainvälisen talouskehityksen epävarmuus korostaa omien talouspoliittisten valintojen merkitystä Suomen keskipitkän ajan kasvunäkymien ja hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta. Talouspolitiikalla on kyettävä varautumaan väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin ja vastaamaan kansainvälisestä verokilpailusta aiheutuviin verotulojen menetyksiin samanaikaisesti kun väestötekijät heikentävät talouden kasvumahdollisuuksia. Keskeisin haaste sisältyy siihen, kuinka aikaansaadaan taloudellista kasvua sellaisessa ympäristössä, jota leimaa yleinen epävarmuus ja jossa demografinen muutos merkitsee ikääntymisen ohella työvoiman määrän asteittaista vähentymistä. Haasteeseen vastaamiseksi valmisteltavien toimenpiteiden peruslähtökohdat ovat siinä, että on saatava aikaan

• lisää työpanosta eli aikaisemmin ja enemmän ihmisiä töihin sekä pidempiä työuria,
• lisää tuottavuutta eli uusia teknologiainnovaatioita ja erityisesti niiden hyödyntämistä sekä
• lisää tehokkuutta julkisten palveluiden tuottamiseen.

Nykyiset EU:n jäsenmaat sopivat vuoden 2002 marraskuun Kööpenhaminan huippukokouksessa 10 uuden jäsenmaan liittymisestä Euroopaan unioniin vuoden 2004 toukokuun alusta lukien. Laajentumisella on paitsi vahva poliittinen niin myös taloudellinen ulottuvuutensa. Suomen osalta laajentumisen välittömät vaikutukset liittyvät eniten Baltian maiden ja Puolan jäsenyyteen, mikä muuttaa Suomen ja näiden maiden - ennen kaikkea Suomen ja Viron - välisen kaupan sisäkaupaksi ja vaikuttaa siten myös Suomen asemaan kauttakulkumaana Venäjälle.

Valtiosektorin työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ns. Puron IV sopimuksen periaatteiden toteuttamisesta valtion eläkejärjestelmään 1.1.2005 lukien. Eläkejärjestelmään liittyen nk. VIL-MA- eli viimeisen maksavan laitoksen uudistus tulee julkisella sektorilla voimaan vuoden 2004 alussa.

Alustavat tulostavoitteet

Valtiovarainministeriön ja sen hallinnonalan toiminta tukee niitä päämääriä ja tavoitteita, jotka on esitetty talousarvioesityksen yleisperusteluissa. Valtiovarainhallinnon alustavat tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat seuraavat:

Tasapainoinen ja kestävä kasvu

Talouspoliittisen valmistelun päätavoite on vakauden ja kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi tarvittavien rakenneuudistusten täsmentämisessä. Tähän liittyvät tavoitteet koskevat työllisyysasteen nostoa sekä työn tuottavuuden positiivista kehittymistä. Paitsi kansallisesti, niin Suomi pyrkii myös euroryhmän jäsenenä vaikuttamaan euroalueen talouspolitiikan suuntaamiseen.

Valtiontalouden rakenteellisen ylijäämän saavuttaminen on edelleen keskeinen tavoite erityisesti valtion velan alentamisen, ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden ja kokonaisuutena julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden kannalta. Tavoitteena on toteuttaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisarviointi vuoteen 2005 mennessä.

Verotuksen kokonaisuuden osalta on keskeisenä tavoitteena kilpailukykyisen ja neutraalin verojärjestelmän sekä veropohjien tiiviyden varmistaminen.

Rahoitusmarkkinoiden osalta tavoitteena on vakauden edistäminen ja mahdollisiin ongelmiin varautuminen.

Valtiontalouden ohjaus

Valtion rahoitustarpeesta ja maksuvalmiudesta huolehditaan minimoimalla nettovelan kustannukset hyväksyttävällä riskitasolla. Riskienhallinnan laatu nostetaan nykyistä paremmalle tasolle. Antolainoja ja lainatukia hallinnoidaan luotettavasti ja oikea-aikaisesti.

Valtiontalouden tilinpäätös- ja kertomusmenettelyitä koskevat säännökset uudistetaan tavoitteena parantaa tulosvastuun ja tilivelvollisuuden toteutumista.

Tavoitteena on alkaa toteuttaa valtion taloudenhoidon ja taloushallinnon kehittämisohjelmaa. Parannetaan valtiontalouden suunnittelun, ohjauksen sekä raportoinnin ja arvioinnin menettelyitä. Parannetaan valtioneuvoston käytännön edellytyksiä valtiontalouden ohjaukseen ja arviointiin sekä valtiovarainministeriön toimintaa valtiontalouden ohjauksen ja johtamisen tukena ja analysoijana.

Verotuksen toimeenpano

Verohallinto kerää ja välittää tehtäviinsä kuuluvat verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille oikeamääräisinä, oikeaan aikaan ja kustannustehokkaasti. Veronmaksajia palvellaan siten, että he suoriutuvat mahdollisimman vaivattomasti lakimääräisistä velvoitteistaan. Verohallinto luovuttaa verotustietoja niiden saantiin oikeutetuille asiakkaille.

Verotuksen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta edistetään mm. kehittämällä verotusmenettelyn ohjausta, lisäämällä asiakasanalyysimenetelmien hyödyntämistä sekä ylläpitämällä ja kehittämällä verotuksen eri osa-alueiden asiantuntijaverkostoja.

Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuudessa tavoitteena on, että kokonaispoikkeama voi olla enintään 11 prosenttia maksuunpannuista veroista ja maksuista. Jäämäperinnän kertymä on 40 prosenttia vuoden 2004 aikana perintään otettujen ja niiden vuonna 2003 maksuunpantujen verojen, jotka ovat maksamatta (verojääminä) 1.1.2004, yhteismäärästä.

Verotusprosessien kehittämisen tavoitteena on rationalisoida verotusprosesseja siten, että verotustyössä hyödynnetään yhä enenevässä määrin automaattista menettelyä, systemaattista asiakasanalyysiin perustuvaa valvonnan kohdentamista sekä sähköisiä palveluja ja sähköistä tiedonsiirtoa. Pientyönantajien internet-pohjainen maksupalvelujärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2004. Yritysten verotilijärjestelmän suunnittelua ja toteutusta jatketaan siten, että järjestelmä voitaisiin ottaa vaiheittain käyttöön vuodesta 2007 alkaen.

Tullitoimi ja sisämarkkinoiden toimivuus

Fiskaalisissa tehtävissään tullilaitoksen tavoitteena on määrätä tullit, verot ja maksut oikein, nopeasti ja yhdenmukaisesti.

Ulkomaankaupan sujuvuuden edistämistehtävissä tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua automatisoimalla tullimenettelyihin liittyvien ilmoitusten käsittelyä ja toteuttamalla asiakasryhmien erot huomioon ottava asiakasstrategia, sekä tukea Suomen esityksiä ja toimenpiteitä pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi tehtäväalueellaan samoin kuin yhteisön pyrkimyksiä kehittää tulliyhteistyötä Venäjän federaation kanssa sekä edistää tullimenettelyjen sujuvuutta Venäjän federaation kanssa.

Yhteiskunnan suojaamistehtävissään tullilaitos pyrkii torjumaan korkeasti verotettuihin tuotteisiin kohdistuvia yhteisö- ja veropetoksia sekä muuta talousrikollisuutta harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaohjelman tavoitteiden ja menettelytapojen mukaisesti.

Tullilaitoksessa jatketaan kehityshankkeita, joissa tietojärjestelmillä on olennainen rooli. Osa hankkeista on EU-sidonnaisia, niiden tavoitteet tulevat suoraan EU:sta. Tärkeimpiä hankkeita ovat sähköinen tulli ja siihen liittyvä viennin ennakkoilmoitusjärjestelmä sekä valmisteverollisten tuotteiden siirtojärjestelmä (EMCS) sekä kansalliset valmisteverotus- ja autoverotusjärjestelmät. Autoverotuksessa tavoitteena on tietojärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto sekä sen integroiminen tullilaitoksen muihin uusittuihin järjestelmiin siten, että verotuksen oikeellisuus, yhdenmukaisuus ja tehokkuus turvataan.

Tuloksellinen julkinen hallinto

Valtiovarainministeriö selvittää yhdessä kunkin hallinnonalan kanssa hallinnon ja julkisten palveluiden ohjaukseen, rahoitukseen, rakenteisiin ja toimintatapoihin liittyviä tuottavuuden kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on valmistella kullekin hallinnonalalle kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämisen ohjelma. Ohjelmat laaditaan siten, että niiden ehdotukset voidaan ottaa huomioon vuosien 2005—2007 budjettien laadinnassa. Ohjelmien laadinta toteutetaan yhteistyössä ministeriöiden ja Kuntaliiton kanssa. Työmarkkina- ja henkilöstöpoliittisilta osiltaan toimenpiteitä valmistellaan yhteistyössä julkisen sektorin palkansaajajärjestöjen kanssa.

Tavoiteena on tehostaa valtion keskushallinnon toimintoja selvittämällä mahdollisuudet erityisesti tuki- ja palvelutoimintojen, keskittämiseksi ja mahdolliseksi ulkoistamiseksi ja edelleen alueellistamiseksi.

Valtioneuvoston 30.8.2001 tekemän valtion henkilöstöpolitiikan linjaa koskevan periaatepäätöksen taustalla oli tarve huolehtia valtion työvoimakilpailukyvystä. Periaatepäätöksen linjauksen mukaan valtionhallinnon tehtävien, työyhteisöjen ja palvelussuhteen ehtojen on oltava houkuttelevia. Kilpailukykyyn olennaisesti vaikuttava toimenpide on valtion palkkausjärjestelmien uudistaminen kannustaviksi, vaativista tehtävistä ja hyvästä henkilökohtaisesta suorituksesta palkitseviksi. Uudet järjestelmät otetaan kattavasti käyttöön viimeistään vuoden 2004 kuluessa.

Valtionhallinnossa ryhdytään toimenpiteisiin määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä valtionhallinnossa selvittäneen työryhmän ehdotusten pohjalta. Virastojen ohjeistus toteutetaan syksyllä 2003.

Tilastotoimi ja talouden tutkimus

Tilastotoimen osalta Tilastokeskus tuottaa nykyisin voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut, toteuttaa tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset sekä jatkaa tilastotuotannon kehittämistä EU:n talous- ja rahaliiton asettamien tietotarpeiden ja velvoitteiden mukaisesti. Palvelualojen hintaindeksijärjestelmän ja muiden talous- ja rahaliiton tietotarpeita palvelevien tilastojen, erityisesti julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän ja useiden muiden suhdannetilastojen kehittämistä jatketaan. Sosiaali- ja työmarkkinatilastoja kehitetään voimaan tulevien säädösten mukaisesti. Käynnistetään kasvihuonekaasuinventaarioyksikön perustaminen. Tilastokeskus kehittää tietojärjestelmiään kerättyjen tietojen monikäyttöisyyden lisäämiseksi sekä jatkaa sähköisen tiedonsiirron, verkkopalvelujen ja palvelukyvyn kehittämistä ja tuotteiden ja palvelujen laadun parantamista. Tuotantoprosessien kehittämistä jatketaan palvelutoiminnan tehostamiseksi.

Tutkimustyön painopisteiden asettelussa otetaan huomioon kansantalouden tarve sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön globalisaation ja Euroopan integraatiokehityksen myötä. Tutkimustyössä painottuvat kasvuun, yrittäjyyteen ja laajasti nähtyyn suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyyn liittyvät kysymykset. Työllisyysasteen kohottaminen ja julkisen sektorin toiminnan tehostaminen ovat tärkeitä talouspolitiikan tavoitteita. Hyvinvointipalvelujen tuotannon tehostamispyrkimykset ja alueellisen tasapainon heikkeneminen edellyttävät panostusta hyvinvointipalvelujen ja kuntatalouden tutkimukseen. Kioton ilmastosopimuksen toimenpanoon liittyvät taloudelliset ongelmat edellyttävät tutkimuksen voimavarojen suuntaamista näihin kysymyksiin.

Valtiovarainhallinnon toimialaan kuuluvan omaisuuden hallinta

Ministeriön ohjausvastuulla olevat yhtiöt harjoittavat rahoitus- ja vakuutustoimintaa, teollisuutta, sijoitustoimintaa (erityisesti kiinteistösijoituksia) ja palvelutuotantoa. Valtiovarainministeriö toteuttaa omistajaohjausta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti.

Tavoitteena on, että VM:n vastuulla olevat valtion yhtiöt ja osakkuusyhtiöt saavuttavat toimialan keskitasoa korkeamman pääoman tuottotason. Valtion omaisuuden myynnistä päätetään tapauskohtaisesti eduskunnan myöntämin valtuuksin.

Hallinnonalan ohjaus ja yhteistyö

Valtiovarainministeriön hallinnonalan ohjauksen lähtökohtana on yhteiskunnan ja asiakkaiden näkökulmasta positiivisten vaikutusten ja tulosten aikaansaaminen. Tulosten ohella kiinnitetään huomiota myös tulokselliselle toiminnalle edellytyksiä luoviin näkökulmiin kuten resursseihin, prosesseihin ja henkilöstön osaamiseen ja uudistumiseen. Hallinnonalalla toteutetaan valtion hallinnon tilivelvollisuuden ja raportoinnin kehittämiseksi linjattavat toimenpiteet.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002—2004