Talousarvioesitys 2004

34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista.

Työllisyyden kehitysarvio

Vuoden 2003 talouden ja työllisyyden kehitystä leimaavat lukuisat kansainvälisen talouden epävarmuustekijät, joiden vuoksi vuoden 2003 kasvu jää matalaksi ja vuosi on työllisyyden kannalta edelleen vaikea. Laskusuhdanteen pitkittyminen on aiheuttanut sen, että varalla pidettyä työvoimaa vähennetään. Saksan taloustaantuman syveneminen, euron vahvistuminen, teknologiataantuman jatkuminen verkkotoimitusten puolella sekä Yhdysvaltojen velkaantuminen varjostavat lähiajan talouskehitystä. Toisaalta Venäjän talouden elpyminen ja itäviennin kasvu tukevat työllisyyskehitystä. Vuonna 2004 talouskasvu on jo selvästi nopeutunut ja edellytykset paremman suhdannekehityksen jatkumiselle ovat olemassa. Talouden kasvun vauhdittuminen näkyy kuitenkin työllisyyskehityksessä viiveellä ja edellä kuvattujen epävarmuustekijöiden väistyminen on edellytys myönteiselle kehitykselle. Hallitusohjelman työllistävä painotus edesauttaa työllisyyden elpymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista.

Työpolitiikan strategiset tavoitteet

Uuden työpolitiikan strategian päätavoitteena on kasvattaa työllisyyttä 100 000 hengellä vuoteen 2007 mennessä. Tällöin työllisyysaste olisi noin 70 prosenttia ja työttömyysaste noin 6 prosenttia. Vastaavat luvut vuonna 2010 ovat työllisyysasteen osalta 75 ja työttömyysasteen osalta 5 prosenttia. Työllisyysasteen rakennetavoitteena on ikääntyneiden (55—64 -vuotiaiden) työllisyysasteen nostaminen yli 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen kaikilla TE-keskusalueilla.

Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden laskeminen edellyttävät monivuotisia ohjelmia ja nykyistä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasoilla. Keskushallinnon sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistamiseen työllisyyden hoidossa tähdätään hallitusohjelman mukaisella, työministeriön koordinoimalla työllisyysohjelmalla.

Työllisyysohjelmassa painotetaan erityisesti rakenteellisen työttömyyden purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Rakenteellisen työttömyyden purkamiselle luodaan edellytykset toteuttamalla julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus vuosina 2004—2006. Uudistuksessa vaikeimmin työllistyville tarkoitetut nykyiset ja uudet palvelut sekä niiden resurssit kootaan perustettaviin työvoiman palvelukeskuksiin. Työllisyysohjelmassa toteutetaan myös osaavan työvoiman saatavuuteen ja työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Myös uusi työpolitiikan strategia 2003—2007—2010 on poikkihallinnollinen, kuitenkin työllisyysohjelmaa laajempi ohjelma. Työpolitiikan strategian päälinjaukset ovat:

• Alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä
• Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus
• Parannetaan mahdollisuuksia pysyä työssä nykyistä pidempään ja lisätään työn tuottavuutta, parannetaan työn organisointia ja mielekkyyttä
• Luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuutolle
• Lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä

Jäsenmaat ottavat EU:n työllisyyssuuntaviivat huomioon työllisyyspolitiikassaan. Työllisyyssuuntaviivojen avulla tavoitellaan Lissabonin ja Tukholman Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti korkeaa työllisyysastetta, työn laatua ja tuottavuutta sekä sosiaalista koheesiota. Suomi toteuttaa kymmentä yhteiseurooppalaista suuntaviivaa, joita ovat:

• aktiiviset ja työttömyyttä ennaltaehkäisevät toimenpiteet työttömille ja työvoiman ulkopuolella oleville
• työpaikkojen luominen ja yrittäjyys
• muutokseen vastaaminen sekä sopeutuvuuden ja liikkuvuuden edistäminen työmarkkinoilla
• inhimillisten voimavarojen ja elinikäisen oppimisen vahvistaminen
• työvoiman tarjonnan lisääminen ja aktiivisen ikääntymisen edistäminen
• sukupuolten välinen tasa-arvo
• työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien integrointi ja syrjinnän ehkäisy
• työn tekeminen kannustavaksi
• pimeän työn muuttaminen lailliseksi
• alueellisten työllisyyserojen vähentäminen.

Työhallinnon keskeisenä tavoitteena on työllisyyssuuntaviivojen tavoitteiden mukaisesti tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimiseen. Kansallisen lainsäädännön mukaan työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys on kestänyt viisi kuukautta, mikä täyttää suuntaviivoissa määritellyt tavoitteet. Työnhakusuunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytettävistä palveluista ja aktiivitoimista.

Työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla toimenpiteitä aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä työnantajien kanssa ja työnhakijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aktiivista työnhakua tukien. Lisäksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään hyödyntämällä uudistettuja asiakas- ja opiskelijapalautejärjestelmiä.

Työhallinnon toiminnan kehittäminen

Henkilöstöpolitiikan toiminnallisena painopistealueena on työministeriön ja työvoimatoimistojen henkilöstösuunnitelmien toteuttaminen ja seuranta sekä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto. Henkilöstöpolitiikkaa hoidetaan suunnitelmallisesti tavoitteena henkilöstörakenteen muuttaminen siten, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla tukee työvoimapolitiikan uusien toimintarakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoa ja vakiinnuttamista. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi toteutetaan ammattitaitoa syventävää asiantuntijakoulutusta. Osaamisen kehittämisen erityisiä painoalueita ovat verkostoyhteistyötaitojen kehittäminen, seudullisten työmarkkinoiden hallinta ja strategioiden laadinta sekä ostopalvelujen hankintaosaaminen. Asiakastyön osalta vahvistetaan edelleen yksilöllisiä asiakastyötaitoja. Työhallinnon henkilöstön keski-ikä lähivuosina nousee. Henkilöstöpolitiikan sisällössä otetaan erityisesti huomioon ikärakenteen muuttuminen mm. työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitelmallisella ja järjestelmällisellä toteuttamisella.

Työministeriön toimintaa kehitetään tietämyksenhallinnan näkökulmaan perustuvilla nykyisten tiedon, osaamisen ja suorituksen johtamisjärjestelmien toimivuuden arvioinneilla ja arviointien perusteella tehtävillä kehittämistoimenpiteillä. Tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden, tehokkuuden ja henkilöstön työmotivaation ja työssä jaksamisen parantaminen. Työministeriön henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan tehtävien edellyttämällä täydennyskoulutuksella sekä henkilökohtaisilla kehitysohjelmilla.

Työministeriön ja työvoimaosastojen välistä tulosohjausta kehitetään niin, että se vastaa vuosikymmenen haasteisiin: nykyisestä ohjausjärjestelmästä siirrytään asteittain strategisempaan ja moniulotteisempaan järjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että tulosohjaus kytketään selkeämmin työhallinnon strategioihin ja siirrytään laajempien kokonaisuuksien tarkasteluun nykyistä pidemmällä aikavälillä. Tuloksellisuusarviointiin liitetään uusia näkökulmia ja alueellista ulottuvuutta painotetaan tavoiteasettelussa. Samalla ohjausprosessia kevennetään ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa selkiytetään mm. kehittämällä alueita vertailevia indikaattorijärjestelmiä.

Työvoimapalveluiden laatutason kehittämishanke on sisältänyt vuoden 2002 aikana ja 2003 alkupuolella pilottihankkeita, joissa mukana olevat työvoimatoimistot ovat arvioineet palvelujensa laatutasoa asiakkaiden palvelukokemusten sekä työyksikön toimivuutta ja palvelujen työvoimapoliittista vaikuttavuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Asiakkaiden palvelukokemuksen selvittämistä varten on laadittu lyhyet kyselylomakkeet ja aineiston tallennukseen ja analysointiin on kehitetty sähköinen tallennusohjelma. Nämä työvälineet ministeriö toimittaa työvoimatoimistoille syksyn 2003 aikana. Vuonna 2004 kaikilla työvoimatoimistoilla on käytettävissä työvälineet palvelujensa laatutason arviointiin ja tavoiteasetantaan.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002—2004