Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
         15. Muut maatalouden menot
         32. Metsäntutkimuslaitos
            33. Metsähallitus
         61. Maanmittauslaitos
         62. Geodeettinen laitos
         72. Elintarvikevirasto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2004

30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimiala kattaa maatalouden, metsätalouden, kala-, riista- ja porotalouden, maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, kasvinterveyden sekä vesitalouden, maanmittauksen ja paikkatietojen yhteiskäytön.

Hallinnonalan toiminnalla on seuraavat strategiset yleistavoitteet:

Luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä

  • uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle,
  • maaseudun elinkeinojen, asuinympäristön ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, ja
  • elintarviketurvallisuudelle, elintarvikkeiden laadulle sekä eläinten ja kasvien terveydelle.

Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2004 seuraavat keskeiset muutokset ja haasteet:

  • EU:n maatalouspolitiikka uudistuu lähivuosina ennakoitua perusteellisemmin. Uudistuksen keskeisiä muutoksia ovat tukien ja tuotannon välisen kytkennän poistaminen osaksi tai kokonaan sekä suorien tukien leikkaaminen ja leikattavien varojen siirtäminen maaseudun kehittämistoimiin. Uudistus korostaa myös elintarviketurvallisuutta, laatukysymyksiä, ympäristönäkökohtien parempaa huomioonottamista, eläinten hyvinvoinnin edistämistä ja viljelijöiden tulojen vakiinnuttamista sekä maatalouden monivaikutteisuuden edistämistä ja markkinoiden tasapainottamista. Muutosten valmistelu ajoittuu vuodelle 2004 ja se lisää merkittävästi hallinnon työtä.
  • Varaudutaan Etelä-Suomen maatalouden tukijärjestelmän (artikla 141) jatkumiseen.
  • EU:n laajeneminen keväällä 2004 kymmenellä uudella jäsenmaalla lisää kilpailua maataloustuotemarkkinoilla sekä maatalouden tuotantopanosten, kasvien ja kasviperäisten tuotteiden, elävien eläinten, eläimistä saatavien tuotteiden ja elintarvikkeiden sisämarkkinakauppaa. Tuonti lisää riskejä, jotka liittyvät eläin- ja kasvitautien sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen.
  • Euroopan unionin komission elintarvikkeiden turvallisuudesta vuonna 2000 julkaiseman lainsäädäntöohjelman sisältämä elintarvikkeita ja maatalouden tuotantopanoksia sekä niiden valvontaa koskeva lainsäädäntö tulee merkittäviltä osiltaan voimaan vuoden 2005 alusta. Tämä edellyttää vastaavaa kansallisen lainsäädännön ja hallinnon kehittämistä. Vaikutukset ulottuvat koko valvontaketjuun.
  • Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttaminen laajenee merkittävästi vuodesta 2003 ja puun energiakäyttö lisääntyy.
  • Vuoden 2002 kesällä alkanut pitkäaikainen kuivuus Suomessa sekä suuret tulvavahingot muualla Euroopassa korostavat tarvetta parantaa edelleen varautumista poikkeuksellisiin vesioloihin.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot tehtäväalueittain sekä tulot (luku 12.30)
vuosina 2002—2004, milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa ao. määrärahat on budjetoitu vuonna 2004)
    2003    
  2002 varsinainen 2004 2003/2004
  tilinpäätös talousarvio esitys muutos
         
Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu yhteensä 2 054 2 164 2 248 +85
— maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet (30.12) 1 755 1 791 1 849 +57
— maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon
tasapainottaminen (30.13)
152 158 157 -1
— maatilatalouden rakenteen ja maaseudun
kehittäminen (30.14)
95 162 187 +26
— tutkimus, neuvonta ja muut tehtävät (30.15 ja 21) 52 52 55 +3
Metsätalous (30.31, 32 ja 33) 150 156 163 +7
Kala-, riista- ja porotalous (30.41 ja 42) 57 56 57 +1
Vesivarat ja maanmittaus (30.51, 61 ja 62) 79 80 81 +1
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (30.71, 72 ja 73) 47 42 44 +2
Muu toiminta (30.01, 02 ja 03) 61 92 92 +1
Yhteensä, menot 2 448 2 589 2 685 +96
Yhteensä, tulot (luku 12.30) 807 886 9381) +52

1) Lisäksi on kehyspäätöksen mukaisesti varauduttu käyttämään 14,089 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön myöhemmin määrittelemiä maatalouden rakenteen ja muita kehittämistarpeita varten.

Vuonna 2004 määrärahalisäykset perustuvat pääasiassa EU:n rakennerahastoista osarahoitettujen vuosia 2000—2006 koskevien ohjelmien, maatalouden ympäristötuen sekä Kansallinen metsäohjelma 2010:n tehostettuun toteuttamiseen.

Hallinnonalan alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2004 tehtäväalueittain:

Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu

Kuluttajalähtöisen toiminnan vahvistaminen koko elintarvikeketjussa: Tavoitteena on, että koko elintarvikeketju toimii vuonna 2006 aukottoman, läpinäkyvän laatujärjestelmän puitteissa elintarviketalouden kansallisen laatustrategian mukaisesti. Laatukoulutusta tehostetaan ja kehitetään vuonna 2004 alkutuotannon laatutyön arvioinnin tulosten perusteella. Elintarviketalouden laatutietojärjestelmän (ELATI) kehittämisessä painotetaan aiempaa enemmän kuluttajan saamia hyötyjä. Bio- ja geenitekniikan hyödyntämisessä otetaan huomioon niistä saatavat edut suomalaiselle maa- ja elintarviketaloudelle, kuluttajien tarpeet ja samalla varmistetaan koko hyödyntämisketjun turvallisuus ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön kannalta. Luonnonmukaista tuotantoa edistetään kulutusta vastaavasti.

Maatalouden kannattavuuden, toimintaedellytysten ja viljelijöiden toimeentulon turvaaminen: EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan kesällä 2003 sovittuja keskeisiä muutoksia ovat EU-tulotuen irrottaminen tuotannosta, suorien tukien leikkaaminen ja palauttaminen maaseudun kehittämiseen. Nykyisiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteisiin (luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuki, pellonmetsitys ja varhaiseläkkeet) sisällytetään uudet elintarvikkeiden laatua, eläinten hyvinvointia ja standardien saavuttamista koskevat järjestelmät. Tavoitteena on, että tukijärjestelmäkokonaisuus kohdentuisi alueellisesti ja eri tuotantosuuntien kesken mahdollisimman tasapuolisesti ja tukimuodot olisivat tuotantomotivaatiota säilyttäviä. Lisäksi tukijärjestelmän tulisi olla yhtenäinen ja yksinkertaisesti toimeenpantavissa. Maaseutuelinkeinojen investointien ja maatilojen omistajanvaihdosten rahoitus turvataan huolehtimalla Maatilatalouden kehittämisrahaston toimintaedellytyksistä ja maaseutuelinkeinolainojen riittävästä myöntämisvaltuudesta. Maatalouden rakennepoliittinen tukijärjestelmä arvioidaan uudelleen ottaen huomioon maatalouden rakennekehityksen tarpeet ja Maatilatalouden kehittämisrahaston talous. Tavoitteena pidetään kestävällä tavalla kilpailukykyisten perheviljelmien tukemista. Turvataan tukijärjestelmien toimeenpanon resurssit hallinnon eri tasoilla.

Maaseudun väkiluvun  alenemisen  hidastaminen, alueiden tasapainoisen väestökehityksen ja -rakenteen turvaaminen sekä maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työllisyyden ylläpitäminen: Yritysrahoitusta kehitetään nykyistä monipuolisemmaksi ja joustavammaksi. Pienten, ilman maatilakytkentää olevien maaseutuyritysten rahoitus varmistetaan tarvittaessa rahoitusjärjestelmiä muuttamalla. Voimavaroja suunnataan kasvualojen yrityksiin, maaseutumatkailuun, uuden teknologian soveltamiseen, sukupolvenvaihdosten tukemiseen, osaamiseen ja naisten yrittäjyyden edistämiseen sekä hankkeisiin, joilla vahvistetaan keskusten ja niitä ympäröivän maaseudun vuorovaikutusta. Uusiutuvien energioiden edistämisohjelman ja valtioneuvoston jätehuoltoa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti edistetään peltoenergian ja biodieselin käyttöönottoa tukijärjestelmiä kehittämällä. Maaseudun kehittämishankkeilla pyritään vaikuttamaan 27 700 uuden tai korvaavan työpaikan syntymiseen koko ohjelmakaudella 2000—2006.

Edellä asetettujen tavoitteiden edellyttämät tietotarpeet ja velvoitteet otetaan huomioon myös tutkimuslaitosten tulosohjauksessa ja sitomattomien tutkimusvarojen käytössä. Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyötä kehitetään niin, että mahdollistetaan tutkimustulosten nopea soveltaminen käytäntöön.

Metsätalous

Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suhteen tasapainoisena kokonaisuutena. Valtioneuvosto teki 23.10.2002 periaatepäätöksen toimintaohjelmasta Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma). Hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa.

Kansallisen metsäohjelman yhteiskuntapoliittisena vaikuttavuustavoitteena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille. Kansallisen metsäohjelman toimenpiteet parantavat julkisen talouden rahoitustasapainoa sekä tukevat työllisyyttä ja maaseudun kehitystä.

Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on:

1.   Säilyttää metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa kilpailukykyisinä niin, että metsäteollisuus lisää vuoteen 2010 mennessä kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5—10 miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2004 valtioneuvosto toteuttaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ylläpitävää ja edistävää politiikkaa, erityisesti energia- ja liikennepolitiikkaa.

2.   Nostaa vuoteen 2010 mennessä puuteollisuuden viennin arvo 4,2 miljardiin euroon vuodessa ja lisätä vuotuista energiapuun käyttöä 5 miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2004 osallistutaan PuuEurooppa -kampanjaan ja edistetään energiapuun korjuuta, kuljetusta, haketusta ja käyttöä. Puuenergian käytön edistäminen toteuttaa valtioneuvoston 27.3.2001 eduskunnalle antaman selonteon mukaista kansallista ilmastostrategiaa.

3.   Huolehtia metsänhoidosta ja metsänparannustöistä siten, että kohoava vuotuinen ainespuun hakkuukertymä on kestävällä pohjalla. Vuonna 2004 tuetaan momenttien 30.31.44 ja 30.31.83 määrärahoilla yksityismetsien puuntuotannon turvaamistöitä sekä edistetään energiapuun käyttöä.

4.   Saavuttaa ja ylläpitää metsien eliölajien ja elinympäristöjen suotuisa suojelutaso riittävällä suojelualueiden ja monimuotoisesti käsiteltävien talousmetsien yhdistelmällä. Vuonna 2004 toteutetaan momentin 30.31.45 määrärahoilla sekä Metsähallituksen liiketoiminnan tuloilla (luku 30.33) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa sekä edistetään metsätalouden vesiensuojelua vesiensuojelun tavoiteohjelma 2005:n ja yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2000/60/EY) edellyttämällä tavalla.

5.   Huolehtia siitä, että metsien käytössä ja suojelussa otetaan huomioon metsien perinteiset käyttömuodot ja edistetään metsistä saatavaa monipuolista aineellista ja henkistä hyvinvointia.

6.   Parantaa metsäosaamista vahvistamalla edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen perustuvaa metsäalan innovaatiotoimintaa. Vuonna 2004 toteutetaan Metsäalan tulevaisuusfoorumi -hanketta siten, että metsäalan toimijat saavat siitä lisäarvoa toiminnalleen.

7.   Edistää kestävää metsätaloutta aktiivisella kansainvälisellä metsäpolitiikalla, tutkimus- ja koulutusyhteistyöllä sekä metsä- ja ympäristöviestinnällä. Vuonna 2004 toteutetaan Suomen kansainvälisen metsäprojektin ministeriryhmän asettamia tavoitteita.

Kala-, riista- ja porotalous

Kalastus ja metsästys mitoitetaan kala- ja riistakantojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan.

Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Kalavarojen suojelun lisäksi otetaan huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalataloutta eri tavoin riippuen kalalajista ja vesialueesta. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu rakennepolitiikan piiriin, mutta resurssipolitiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät koskevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja.

Vapaa-ajan kalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian mukaisesti. Kestävän käytön sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajan kalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastusmahdollisuuksia.

Kalavesien ylläpidossa parannetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä kehitetään kalanviljelymenetelmiä.

Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun rajoittamiseen. Metsäkanalintukantoja pyritään elvyttämään.

Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on porotalouden rakenteen kehittäminen ja poromäärien suhteuttaminen laidunten kestokykyyn.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Tavoitteena on, että elintarvikkeiden sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu, eläinten ja kasvien terveys sekä eläinten hyvinvointi säilyvät edelleen kansainvälisesti arvioiden korkealla tasolla. Varaudutaan EU:n laajentumisesta johtuvien riskien hallintaan sisämarkkinatuontien osalta. Varmistetaan, että kuluttajien luottamus kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuuteen ja valvonnan luotettavuuteen säilyy hyvänä. Valvonnan kehittämisessä noudatetaan ennaltaehkäisevää ja aktiivista lähestymistapaa. Valvonnan tulee perustua luotettavaan jäljitettävyyteen, riskinarviointiin ja toimiviin valmiussuunnitelmiin. Elintarvikevälitteisten tartuntojen määrän sekä haitallisten aineiden esiintymisen tulee pysyä alhaisena. Tuotantoeläinten sairastuvuuden vähentämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi tuetaan kattavan tilakohtaisen eläinten terveydenhuoltojärjestelmän toteuttamista.

Vesitalous

Parannetaan erityistilanteisiin varautumista vesihuollossa. Kiinnitetään huomiota maaseudun ja erityisesti kotieläintalouden ja elintarviketeollisuuden puhtaan veden saannin turvaamiseen. Käynnistetään toimenpiteet suurista tulvista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi Suurtulvatyöryhmän ehdotusten pohjalta.

Maanmittaustehtävät

Ylläpidetään toimivaa kiinteistöjärjestelmää, huolehditaan yleisten karttojen valmistamisesta ja kansallisten perusmaastotietojen keräämisestä, edistetään paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydytetään kartastoalan tutkimustarpeet. Lisäksi voimavaroja suunnataan siten, että yleiseurooppalaisen koordinaattijärjestelmän joustava käyttöönotto voidaan turvata koko hallinnonalalle vuodesta 2005 lukien.

Luonnonvarat

Laaditaan ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämät raportit ja skenaariot.

Yhteenveto tuloista ja EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Hallinnonalan toiminnan perusteella arvioidaan vuonna 2004 tuloutuvan talousarvioon (luku 12.30) yhteensä 937,900 milj. euroa. Näistä 95 % eli 893,040 milj. euroa tuloutuu Euroopan unionilta (momentit 12.30.01—04). Lisäksi talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin (Maatalouden interventiorahasto ja Maatilatalouden kehittämisrahasto) arvioidaan tuloutuvan vuonna 2004 Euroopan unionilta 119,9 milj. euroa.

Vuonna 2004 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 903,060 milj. euroa ja vastaavia kansallisia menoja 557,692 milj. euroa. Kun otetaan lisäksi huomioon EU:n jäsenyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 608,620 milj. euroa, hallinnonalan menoista 2 069,372 milj. euroa eli 77 % aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002—2004



v. 2002
tilinpäätös
1000 €
v. 2003
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2004
esitys
1000 €

Muutos 2003—2004
    1000 € %







01.
Maa- ja metsätalousministeriö
49 436
78 178
78 515
337
0
02.
Maa- ja metsätalousministeriön
tietopalvelukeskus
10 832
12 735
13 140
405
3
03.
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen
arviolautakunta
596
598
624
26
4
12.
Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalous-
politiikan liitännäistoimenpiteet
1 755 221
1 791 393
1 848 764
57 371
3
13.
Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen
152 247
158 225
157 175
- 1 050
- 1
14.
Maatilatalouden rakenteen ja
maaseudun kehittäminen
94 892
161 608
187 233
25 625
16
15.
Muut maatalouden menot
21 653
22 110
23 192
1 082
5
21.
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus
30 204
30 241
31 865
1 624
5
31.
Metsätalouden edistäminen ja
valvonta
113 378
119 037
123 982
4 945
4
32.
Metsäntutkimuslaitos
36 895
36 995
38 896
1 901
5
41.
Kala-, riista- ja porotalous
41 008
40 743
40 911
168
0
42.
Riista- ja kalatalouden tutkimus-
laitos
15 661
15 719
16 362
643
4
51.
Vesivarojen käyttö ja hoito
26 965
28 810
27 523
- 1 287
- 4
61.
Maanmittauslaitos
48 626
47 980
50 504
2 524
5
62.
Geodeettinen laitos
2 929
2 990
3 118
128
4
71.
Eläinlääkintä- ja elintarvike-
tutkimuslaitos
25 563
24 762
24 848
86
0
72.
Elintarvikevirasto
9 442
5 113
5 116
3
0
73.
Kasvintuotannon tarkastuskeskus
12 093
12 217
14 037
1 820
15

Yhteensä
2 447 641
2 589 454
2 685 805
96 3511)
4

1) Lisäksi on kehyspäätöksen mukaisesti varauduttu käyttämään 14,089 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön myöhemmin määrittelemiä maatalouden rakenteen ja muita kehittämistarpeita varten.

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 5 395 5 410 5 420    

1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.13.44, 30.14.61-62, 30.15.40, 30.41.41, 42, 51, 62 ja 77) voidaan käyttää 135 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TE-keskukset: Noin 660 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 262 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 21 läänineläinlääkäriä, UM: 7 erityisasiantuntijaa, VM: noin 50 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastus-tehtävissä.