Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2004

25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Oikeusturvaa joutuisammin, monipuolisemmin ja tehokkaammin

Oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet, minkä seurauksena oikeusturvan saatavuus riita-asioissa on heikentynyt. Kaikki tuomioistuimessa nykyisin käsiteltävät asiat eivät välttämättä ole sellaisia, että niiden ratkaisemiseksi tarvitaan oikeuslaitosta. Muutoksenhakujärjestelmiin sisältyy runsaasti turhaa päällekkäistä työtä, mikä vaatii menettelytapojen kehittämistä.

Oikeusturva-asioissa tavoitteena on lisätä tuomioistuinlaitoksen tehokkuutta, menettelyjen joustavuutta, oikeuden tasapuolista saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta. Oikeuslaitoksen voimavaroja kohdennetaan todellisten oikeussuojatarpeiden mukaan ja oikeudenkäyntimenettelyä kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Kriminaalipolitiikka vaikuttavammaksi ja paremmin kohdentuvaksi

Rikollisuustilanne on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana, joskin huumausainerikollisuus ja väkivaltarikollisuuden vakavat ilmenemismuodot ovat lisääntyneet. Rikoksiin syyllistyy nuorisosta yhä pienempi osa, mutta rikoksen uusiminen ja rikoskierteeseen joutuminen on yleistä. Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on tullut Suomeen erityisesti huumausainerikollisuuden ja naiskaupan alueella. Rikosvastuun toteutuminen laajoissa ja monimutkaisissa jutuissa on hidasta. Vankien määrä on kasvanut, mikä on johtanut turvallisuusriskien ja työskentelyn vaikeutumiseen vankiloissa. Huumetilanteen paheneminen yhteiskunnassa on lisännyt merkittävästi päihdevalvonnan ja -kuntoutuksen tarvetta myös rangaistusaikana.

Kriminaalipolitiikan keskeisinä tavoitteina ovat kansalaisten turvallisuuden parantaminen ja rikoksentorjunta. Painopisteitä ovat väkivalta-, huume-, uusinta- ja nuorisorikollisuuden vähentäminen, rikosten ennalta estäminen ja uhrin aseman parantaminen.

Maksuhäiriöiden torjuminen ja luotettava hoitaminen

Luottojen käyttö ja merkitys yksityishenkilöiden ja yritysten taloudessa sekä samalla eritasoiset maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Luottokelpoisuus on aktiivisen taloudellisen toiminnan välttämätön edellytys.

Tavoitteena on luoda eri ministeriöiden, viranomaisten ja yksityisten tahojen välisenä yhteistyönä maksuhäiriöohjelma ylivelkaantumisongelmien syntymisen ja niiden syvenemisen estämiseksi sekä maksukyvyttömyystilanteiden tehokkaaksi hoitamiseksi. Keskeisiä tavoitteita ovat luottokelpoisuuden merkitystä koskevan tietoisuuden ja velkaneuvonnan paraneminen, saatavien perinnän keveneminen ja tehostuminen sekä oikeiden keinojen löytäminen eri maksuhäiriötilanteisiin.

Kansalaisten oikeussuhteet

Kansainvälistyminen, ikä- ja elinkeinorakenteen sekä perhe- ja läheissuhteiden muutokset edellyttävät myös peruslainsäädännön toimivuuden jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Arvioidaan perintölainsäädännön kehittämistarpeet. Jatketaan vahingonkorvausoikeuden ja rikosvahinkolain sekä osakeyhtiölainsäädännön uudistamista. Selvitetään aviovarallisuutta sekä perhe- ja parisuhteita koskevien säännösten toimivuus.

Säädösvalmistelun johdonmukaisuus

Lainsäädäntötyön painopiste on 1990-luvulta lähtien siirtynyt lain tasolla tapahtuvaan sääntelyyn sekä laajojen kokonaisuudistusten toteuttamiseen. Lakien määrä ja yksityiskohtaisuus on myös EU:n jäsenyyden myötä lisääntynyt. Säädösvalmistelun kehittämisohjelmat ovat suurelta osin toteuttamatta ja sääntelyn vaikutusten arviointi riittämätöntä.

Lainvalmisteluprosessia parantamalla voidaan varmistaa, että lainsäädäntöä käytetään vain silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja että sääntely on selkeää ja korkeatasoista. Lainsäädännön laadun parantaminen edistää julkisen hallinnon toimivuutta ja luotettavuutta, estää tarpeettomia kustannuksia ja edistää yritysten kilpailukykyä.

Euroopan oikeudellinen kehittäminen

Oikeus- ja sisäasioista on tullut yksi EU:n nopeimmin kehittyvistä yhteistyöaloista. Toiminnan luonne on muuttunut hallitustenvälisestä yhteistyöstä kohti ylikansallista toimintaa. Uuden haasteen yhteistyölle asettaa unionin laajentuminen.

Suomen tavoitteena on Tampereen Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen päätelmien mukaisesti todellinen eurooppalainen oikeusalue, jolla kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein. Tässä tarkoituksessa tuetaan erityisesti hankkeita, jotka perustuvat tuomioiden ja päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle, ja pyritään vastavuoroista tunnustamista edistävien prosessuaalisten vähimmäissääntöjen laatimiseen. Tärkeätä on myös jäsenvaltioiden viranomaisten välisen suoran yhteistyön tiivistäminen ja EU:n säännöstön täysimääräinen soveltaminen myös uusissa jäsenvaltioissa.

Venäjän kanssa harjoitettavan kahdenvälisen ja EU-yhteistyön tavoitteena on Suomen lähialueiden vakauden edistäminen tukemalla Venäjän oikeusvaltiokehitystä ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa.

Hallinnonalan henkilöstön ja rakenteiden kehittäminen

Lainsäädännön ja oikeusviranomaisten toiminnan vaatimat uudistukset on tehtävä tehostamalla hallinnonalan toimintaa ja kohdentamalla uudelleen voimavaroja. Tämän vuoksi jokaisella toimintasektorilla on välttämätöntä arvioida tuottavuuden näkökulmasta, kohdistuvatko resurssit kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta oikein, ovatko organisaatiorakenne, palveluverkosto ja toimintaprosessit tehokkaita ja hyödynnetäänkö tietotekniikan mahdollisuuksia järkevästi. Vuosikymmenen vaihdetta kohti kiihtyvästä henkilöstön eläkkeelle siirtymisestä ja henkilöstön muusta vaihtuvuudesta syntyvä liikkumavara on välttämätöntä hyödyntää pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti. Henkilöstöpolitiikassa tuetaan henkilöstön urakehitystä, liikkuvuutta ja siirtymistä tehtäväalueelta toiselle.

Tietohallinnossa parannetaan sähköisen asioinnin edellytyksiä kehittämällä internetpalveluja, sähköisiä lomakkeita ja sähköpostijärjestelmiä. Hallinnonalan tietoresurssien hyväksikäyttöä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä tehostetaan jatkamalla tietovarastojen rakentamista.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002—2004



v. 2002
tilinpäätös
1000 €
v. 2003
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2004
esitys
1000 €

Muutos 2003—2004
    1000 € %







01.
Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset
42 209
82 014
87 112
5 098
6
10.
Tuomioistuinlaitos
201 742
205 646
218 673
13 027
6
30.
Oikeusapu
47 829
53 140
54 514
1 374
3
40.
Ulosottolaitos
77 160
76 590
78 937
2 347
3
50.
Rangaistusten täytäntöönpano
172 230
171 420
184 303
12 883
8
60.
Syyttäjälaitos
28 540
28 863
30 061
1 198
4
70.
Vaalimenot
764
13 900
14 966
1 066
8

Yhteensä
570 474
631 573
668 566
36 993
6

  Henkilöstön kokonaismäärä 9 629 9 590 9 570