Talousarvioesitys 2004

27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnassa otetaan huomioon sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistarpeet, valtiontalouden rahoitusmahdollisuudet, Euroopan turvallisuuspoliittisessa rakenteessa ja sotilaspoliittisessa kehityksessä tapahtuvat muutokset, kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset ja lainsäädännön kehitystyö sekä velvoitteet osallistua rauhanturva- ja kriisinhallintayhteistyöhön YK:n, ETYJin, Euroopan unionin sekä Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa.

Turvallisuusympäristön muutos ja Suomen turvallisuus

Euroopassa jatkuu demokraattinen uudistus- ja vakauskehitys, jossa Euroopan unionin ja Naton laajentumisella on keskeinen merkitys. Tällä on myönteinen vaikutus Euroopan turvallisuuskehitykseen ja samalla Itämeren vakauteen. Myönteisestä yleiskehityksestä huolimatta Euroopassa ja sen ulkopuolella on useita Suomen ja sen kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Alueellisia tai paikallisia konflikteja saattaa puhjeta Euroopassa ja sen lähialueilla. Niillä voi olla vaikutusta Suomeen sekä välillisesti maanosan turvallisuutta heikentäen että suoraan esimerkiksi taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Kansainvälisen riippuvuuden ja globaalitalouden myötä yhteiskunnat ovat tulleet yhä haavoittuvammaksi kansalliset rajat ylittäville riskeille ja uhkille. Uusien turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjunta edellyttää monitahoista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Laajamittaisen sotilaallisen konfliktin uhka Euroopassa säilyy vähäisenä.

Naton piirissä on käynnissä syvällinen ja liittouman kannalta merkittävä muutos. Liittouma on muuttamassa uhkakuvaansa, johtamis- ja joukkorakennettaan ja keinovalikoimaansa uusien haasteiden edessä. Samalla Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on kehitetty Helsingin Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti luomalla unionille operatiivinen valmius kaikkiin Petersbergin tehtäviin. Euroopan unionin ja Naton puolustusyhteistyö tiivistyy Euroopan unionin ottaessa yhä enemmän vastuuta alueensa puolustuksesta Naton keskittyessä konfliktin ennaltaehkäisyyn perinteisen vastuualueensa ulkopuolella.

Suomalaisen yhteiskunnan kehittyminen

Työvoiman kansainvälinen liikkuvuus ja kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyvät. Eläkejärjestelmän muutos vanhentaa henkilöstön ikärakennetta. Suuret ikäluokat lähenevät eläkeikää, jolloin työkyvyn ylläpidon merkitys kasvaa. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla nämä ikäluokat jäävät eläkkeelle, josta aiheutuu suuri rekrytointitarve. Puolustusvoimien nykyisestä henkilöstöstä arvioidaan vaihtuvan vuoteen 2012 mennessä noin puolet eli 8 000—9 000 henkilöä. Ase- ja muiden järjestelmien teknistyminen asettavat korostuneita ammattitaitovaatimuksia henkilöstölle sodan tehtäviä ajatellen. Toimintaympäristön muutos ja tehdyt puolustuspoliittiset linjaukset edellyttävät henkilöstön ammattitaidon ja suorituskyvyn parantamista sekä lisävoimavarojen kohdentamista tiedusteluun, valvontaan ja johtamiseen, helikopteritoimintaan, valmiusyhtymiin, koulutusjärjestelmään sekä kansainväliseen toimintaan. Linjaukset edellyttävät myös palkatun sotilashenkilöstön suhteellisen osuuden kasvattamista tärkeimmissä sodan ajan joukoissa ja johtoportaissa.

Kehittämisohjelmien ja lähtövaihtuvuuden kasvun myötä henkilöstön osaamisen hallinta korostuu. Ammattitaitoisen ja motivoituneen sekä määrältään ja laadultaan riittävän, sodan ja rauhan ajan tarpeisiin soveltuvan henkilöstön saamiseksi ja pitämiseksi kehitetään puolustusvoimien työnantajakuvaa pitkäjänteisesti siten, että rekrytointi sotilas- ja siviilitehtäviin onnistuu tavoitteiden mukaisesti.

Toimintastrategiat

Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat:

1) puolustuspolitiikka;

2) sotilaallinen maanpuolustus;

3) kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen;

4) sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta.

Puolustuspolitiikka

Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys, turvata kansalaisten elinmahdollisuudet, estää alueen hyväksikäyttö sekä turvata valtionjohdon toimintaedellytykset ja -vapaus. Puolustuskyky mitoitetaan siten, että maan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet kyetään turvaamaan.

Suomen puolustusratkaisun keskeisinä periaatteina ovat uskottava kansallinen puolustuskyky, alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus. Sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan valtakunnan koko alueella. Uskottava puolustuskyky ehkäisee ennalta sotilaallisten turvallisuusuhkien syntymistä. Kansallisen puolustuksen kehittämistä tukee kansainvälinen turvallisuusyhteistyö. Yhteistyön kautta haetaan keinoja uusien uhkien tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Lisäksi yhteistoiminta tukee materiaalisen valmiuden ylläpitoa ja tuottaa joukkoja kotimaan puolustukseen.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien keskeisenä tehtävänä on ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kyetään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pystytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamista jatketaan siten, että enimmäisvahvuus pienennetään 350 000 henkilöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Vanheneva puolustusmateriaali poistetaan nopeutetusti.

Puolustusvoimien kaikkien puolustushaarojen suunnittelu sekä johtamis- ja tiedustelu-järjestelmät yhdistetään varmennetuksi kokonaisjärjestelmäksi vuoteen 2010 mennessä. Samoin kansallinen strateginen tiedustelu- ja johtamisjärjestelmä saatetaan yhteensopivaksi EU:n kriisinhallintajärjestelmän kanssa vuoteen 2010 mennessä.

Puolustushallinto keskittää voimavaransa ydintehtävien hoitamiseen, mitä tukee hallinnonalan integroituminen muuhun yhteiskuntaan erilaisten kumppanuusjärjestelyjen kautta. Tavoitteena on rakentaa järjestelmä, jonka rakennetta ei tarvitse muuttaa valmiutta kohotettaessa.

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen

Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan.

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa.

Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta

Sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan kuuluvat osallistuminen kriisinhallintayhteistyöhön YK:n, ETYJ:n ja EU:n sekä Naton rauhankumppanuusyhteistyön piirissä, sotilaalliseen kriisinhallinnan ja rauhanturvaamistoiminnan suunnittelu, valmistelu sekä ohjaus ja valvonta.

Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämisen tavoitteena on vuoden 2001 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaava yhteistoimintakyky.

Suomi osallistuu rauhanturva- ja kriisinhallintayhteistyöhön painottaen käytännön yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuus-politiikkaa tehostetaan ja unionin kykyä reagoida turvallisuutta ja vapautta uhkaaviin kriiseihin parannetaan. Samalla parannetaan kansallisia valmiuksia hallita Suomea koskevia kriisejä tai uhkia.

Puolustusministeriön hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat:

• Osallistutaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluihin ja kehitetään puolustusjärjestelmää selontekojen mukaisesti.
• Kehitetään Suomen kansainvälistä puolustuspoliittista ja sotilaallista yhteistoiminta- ja kriisinhallintakykyä Euroopan unionin tavoitteiden, PARP-prosessin ja pohjoismaisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Osallistutaan Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen.
• Puolustusmateriaalihankkeissa noudatetaan vuonna 2003 uudistettua puolustushallinnon materiaalipoliittista ohjelmaa ja yleisiä hankintaperiaatteita.
• Puolustusvoimista annetun lain ja asevelvollisuuslain kokonaisuudistuksen valmistelua jatketaan. Uudistustyö on kiinteästi sidoksissa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun.
• Saatetaan loppuun vuoden 2001 selonteon rakennemuutoksen edellyttämät toimet.
• Puolustushallinnon yhteistoimintaa lisätään muun yhteiskunnan kanssa toiminnan kehittämisvaatimusten ja ohjelmajohtamisen kehittämisperiaatteiden mukaisesti.
• Puolustusministeriön hallinnonalan keskushallinnon uudistamista jatketaan vuonna 2003 laadittujen selvitysten perusteella.
• Varmistetaan tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten suoritusten arviointiin perustuvan uuden palkkausjärjestelmän onnistunut käyttöönotto puolustushallinnossa.
• Selvitetään hallinnonalan budjetin vaikutukset hallituksen aluepolitiikkaan liittyen maan eri osissa.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002—2004

¹⁾ Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi 37 henkilötyövuotta YK:n käyttöön asetettuja sotilastarkkailijoita, joiden palkan Suomi maksaa.