Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
         20. Ajoneuvohallintokeskus
         24. Tiehallinto
         25. Tienpidon valtionavut
            26. Tieliikelaitos
         30. Merenkulkulaitos
            34. Luotsausliikelaitos
         40. Ratahallintokeskus
            50. Ilmailulaitos
         70. Viestintävirasto
         80. Ilmatieteen laitos
         81. Merentutkimuslaitos
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2004

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2004. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen kasvusta riippuen.

Liikenne- ja viestintäpolitiikalla parannetaan kansalaisten hyvinvointia sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta ja kilpailukykyä edistämällä tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan palvelujen käyttöä. Tavoitteena on edistää Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Hallinnonalan yrityksissä harjoitetaan pitkäjänteistä ja ennustettavaa omistajapolitiikkaa.

Hallinnonalalla korostuu tietoyhteiskuntakehityksen merkitys. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii siihen, että tietoyhteiskunnan mahdollisuudet käytetään täysimittaisesti hyväksi ja kehityksen uhat torjutaan. Tietoyhteiskuntapolitiikan keinoin luodaan uusia toimintatapoja, joilla voidaan laajasti edistää hallituksen tavoitteiden mukaista yhteiskuntakehitystä. Aktiivisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelu on poikkihallinnollista ja se edellyttää kattavaa yhteistyötä ja kansallista koordinointia. Liikenne- ja viestintäministeriö toimii yhteistyössä kansalaisten, elinkeinoelämän ja eri hallinnonalojen kanssa.

Nopeat, välityskykyiset ja turvalliset verkot ovat tietoyhteiskunnan toiminnan välttämätön edellytys. Toteutetaan vuonna 2003 laadittavaa laajakaistastrategiaa. Teknologisesti neutraalilla strategialla pyritään viestintäpoliittisin keinoin siihen, että nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla vuonna 2005.

Tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa parantamalla varmistetaan käyttäjien luottamus tietoyhteiskunnan palveluihin. Tietoturvapolitiikalla pyritään varmistamaan, että Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusalan kilpailukyky on kunnossa ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus korkeaa tasoa. Pannaan täytäntöön kansallista tietoturvastrategiaa.

Asetetun parlamentaarisen työryhmän vuosina 2003—2004 tehtävien ehdotusten pohjalta päätetään mahdollisesti tarvittavista lisätoimista digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen nopeuttamiseksi ja Yleisradio Oy:n rahoituksen järjestämisestä. Tässä yhteydessä otetaan huomioon Yleisradio Oy:n toimintaedellytysten pitkäjänteinen turvaaminen täyden palvelun tehtävän toteuttamisessa, yhtiön toiminnan tehostamismahdollisuudet ja yhtiön rahoitusmallin vaikutukset suomalaisiin viestintämarkkinoihin. Parlamentaarisen selvitystyön pohjalta arvioidaan, vastaako televisio- ja radiotoiminnan julkisen palvelun määrittely toimintaympäristön asettamia haasteita ja päätetään myös siitä, minkä aikataulun ja periaatteiden mukaisesti Suomessa tulisi siirtyä kokonaisuudessaan digitaaliseen televisiotoimintaan.

Liikennepolitiikassa huolehditaan laadukkaiden, turvallisten ja edullisten liikenneyhteyksien tarjoamisesta elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä eri alueiden ja väestöryhmien tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaamiseksi. Liikkumisen ja kuljettamisen tulee olla sujuvaa, turvallista ja ekologisesti kestävää. Suomalaisen kuljetuselinkeinon edellytykset turvataan.

Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään koko maassa siten, että verkon päivittäinen liikennöitävyys turvataan. Perustettu ministerityöryhmä laatii hallituskauden kattavan investointiohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen aluerakennetta, elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä kansainvälisiä yhteyksiä ja jonka rahoitus päätetään erikseen. Verkkojen kunto ja pääoma-arvo pyritään pitämään nykytasoisena sekä turvaamaan liikenneväylien peruspalvelutaso, joka mahdollistaa alueiden ja yhdyskuntien kehityksen tyydyttämällä väestön, elinkeinoelämän ja alueiden toimintojen edellyttämät tavanomaiset liikkumis- ja kuljetustarpeet kestävällä tavalla. Rautatieliikenteen kilpailukykyä turvataan kiirehtimällä välttämättömiä peruskunnostus-, eritasoliittymä- ja sähköistyshankkeita.

Joukkoliikenteen palvelutasoa turvataan ja etsitään uusia liikenteen hoito- ja rahoitustapoja yhdessä henkilökuljetusten muiden toimijoiden kanssa. Joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä pyritään lisäämään. Tavoitteena on myös joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvattaminen kaukoliikenteessä. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille edistetään kehittämällä sen tehokkuutta, turvallisuutta, laatutasoa ja esteettömyyttä.

Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja mahdollisimman pienin yhteiskuntataloudellisin kustannuksin. Tämän toteuttamiseksi tehostetaan logistiikka- ja kuljetuspalveluiden markkinoita. Logistisia kustannuksia alennetaan kohti kilpailijamaiden tasoa.

Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta pyritään edelleen parantamaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa. EU:n ja Venäjän välisen taloudellisen yhteistyön kehittämiseksi laaditaan liikenteen kehitysohjelma. Ohjelman tarkoituksena on laatia suosituslista kaikkien liikennemuotojen osalta niistä toimenpiteistä, joiden avulla pystytään vahvistamaan Suomen logistista asemaa ja hyödyntämään taloudellista potentiaalia sekä poistamaan liikennettä haittaavia esteitä EU:n ja Venäjän välisestä liikenteestä.

Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaamaan löytämällä kahdenvälisellä ja kansainvälisellä tasolla ratkaisuja kuljetuksia haittaaviin ongelmiin.

Valtioneuvoston uutta periaatepäätöstä tieliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan tehostaen erityisesti toimia liikennekäyttäytymisen parantamiseksi, liikenneympäristön ongelmakohtien poistamiseksi sekä uuden teknologian hyödyntämiseksi. Tieliikenteen turvallisuustavoitteena on supistaa liikenteessä kuolleiden määrä nykyisestä noin 400 henkilöstä alle 250 henkilöön vuoteen 2010 mennessä. Rautatieliikenteessä on tavoitteena nostaa turvallisuus Euroopan maiden huipputasolle lähivuosina. Radanpidossa tämä edellyttää mm. kulunvalvontalaitteiston rakentamista meneillään olevan ohjelman mukaisesti sekä tasoristeysten vähentämistä. Merenkulun turvallisuutta parannetaan mm. kansainvälisellä yhteistyöllä ja kehittämällä liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä kuten Itämeren suojeluohjelmassa on esitetty. Lentoliikenteessä on tavoitteena, ettei ammattimaisessa liikenteessä tapahdu lainkaan onnettomuuksia.

Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla luodaan edellytyksiä ekologisesti kestävälle, mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttävälle liikenteelle. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä toteutetaan kansallisen ilmastostrategian mukaisesti. Tavoitteena on, että hiilidioksidipäästöt vuonna 2010 ovat enintään samat kuin vuonna 1990. Tavoitteen saavuttamiseksi kiinteytetään edelleen eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Ympäristö- ja terveysvaikutusten huomioiminen saatetaan yhä kiinteämmäksi osaksi liikennejärjestelmän ja yksittäisten hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista.

Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatketaan. Suomen kauppalaivaston kilpailukykyä pyritään turvaamaan ja suomalaisen tonniston osuus Suomen kansainvälisissä merikuljetuksissa säilyttämään.

Kansainvälisessä toiminnassa pyritään turvaamaan Suomen kansalaisten ja yritysten edut liikenteessä ja viestinnässä sekä edistämään suomalaisten tuotteiden ja palvelujen vientiä varsinkin viestintäalalla. Yhteistoiminnan kohdemaita ovat EU:n jäsenmaiden ja tulevien EU-maiden, erityisesti Itämeren alueelta, sekä Venäjän lisäksi Kiina, Japani sekä Pohjois-Amerikka.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa kautta kilpailukykyisten liikenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle ja kansalaisille sekä yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toiminnasta. Sääntelijänä valtio kohtelee kaikkia yrityksiä tasapuolisesti. Yhtiöltä ja liikelaitoksilta edellytetään kannattavuutta niin, että ne pystyvät investoimaan strategiseen kasvuun, säilyttämään rahoitusrakenteensa terveenä ja täyttämään tulos- ja voitonjakotavoitteet. Tavoitteena on pitkäjänteinen, tasaisesti kasvava osinkokehitys. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta infrastruktuuriliikelaitoksilta edellytetään vähintään 4 %:n tuottovaatimusta. Liikelaitosten voitontuloutuksen lähtökohtana on vähintään 35 %:n osuus voitosta. Tuloutusta ja osinkoa määritettäessä otetaan huomioon yhtiön tulos, kehitysvaihe, investointitarve, kilpailutilanne sekä muut yhtiö- ja toimialakohtaiset erityispiirteet. Omistajapolitiikan tavoitteissa noudatetaan hyvälle hallintotavalle asetettavia vaatimuksia.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa on jatkuvaa. Hallinnonalan virastojen ja laitosten asiakastyytyväisyyden seurantaa kehitetään. Hallinnonalan sisäistä yhteistyötä kehitetään aktiivisesti synergiaetujen saavuttamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.

Hallintoa ja hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä tehtäviä kehitetään muuttuvien olosuhteiden ja tehtävien painopisteiden muutosten edellyttämällä tavalla. Merenkulkulaitoksen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on eriyttää viranomaistoiminta ja palvelutuontanto toisistaan sekä varmistaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeita vastaava laatu- ja palvelutaso mahdollisimman alhaisilla ja läpinäkyvillä maksuilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä palvelutuotannon tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi Merenkulkulaitoksesta siirretään valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaisiksi liikelaitoksiksi varustamotoiminnot ja luotsaus. Tieliikelaitoksen organisaation kehittämisen tarpeet selvitetään. Selvitetään rautatieliikennehallinnon kehittämistarpeet sekä toimialan viranomaistehtävien mahdolliset uudelleenjärjestämisen tarpeet ottaen erityisesti huomioon yhteisölainsäädännön vaatimukset. Valmistellaan ehdotus Ilmailulaitoksesta annetun lain uudistamiseksi.

Hallinnonalalla kehitetään Balanced Scorecard -menetelmää otettavaksi käyttöön johtamisessa ja hallinnonalan ohjauksessa.

Hallinnonalan osaamisen ja uudistumisen turvaamiseksi panostetaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja huolehditaan henkilöstön hyvistä toimintaedellytyksistä. Työtyytyväisyyttä seurataan kaikissa virastoissa ja laitoksissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla tuotetaan tarvittavia uusia tuloksia ja innovaatioita. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tuetaan hallinnonalan toimintaa ja sen ohjausta. T&K-toiminta painottuu hallinnonalan strategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen.

Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkeisiin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 17,2 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja momentilta 26.98.61 noin 6,2 milj. euroa, mitä vastaavaa kansallista valtion rahoitusosuutta varten on osoitettu momentille 31.99.62 yhteensä 6,664 milj. euroa.

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1 750,0 milj. euroa.

Tienpitoon ehdotetaan määrärahoja yhteensä 721,5 milj. euroa.

Merenkulkulaitoksen menoihin ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 23,7 milj. euroa ja merenkulkuelinkeinon tukemiseen 69,1 milj. euroa.

Radanpitoon ehdotetaan nettomäärärahaa yhteensä 406,0 milj. euroa.

Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tukemiseen käytetään yhteensä 88,1 milj. euroa.

Sanomalehdistön tukemiseen myönnetään 13,6 milj. euroa.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002—2004



v. 2002
tilinpäätös
1000 €
v. 2003
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2004
esitys
1000 €

Muutos 2003—2004
    1000 € %







01.
Liikenne- ja viestintäministeriö
23 425
21 607
21 089
- 518
- 2
20.
Ajoneuvohallintokeskus

7 762
11 367
3 605
46
24.
Tiehallinto
767 063
764 915
721 472
- 43 443
- 6
25.
Tienpidon valtionavut
10 100
11 100
11 100


30.
Merenkulkulaitos
25 823
25 532
23 665
- 1 867
- 7
32.
Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
55 379
69 167
69 060
- 107
- 0
40.
Ratahallintokeskus
372 120
371 870
406 003
34 133
9
52.
Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut
5 675
5 575
5 575


60.
Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet
80 721
83 841
88 115
4 274
5
70.
Viestintävirasto

776
6 034
5 258
678
72.
Viestinnän korvaukset ja avustukset
12 614
12 614
13 614
1 000
8
80.
Ilmatieteen laitos
26 510
26 781
28 091
1 310
5
81.
Merentutkimuslaitos
7 350
7 162
7 698
536
7
99.
Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalan muut menot
10 037
238 442
337 111
98 669
41

Yhteensä
1 396 817
1 647 144
1 749 994
102 850
6

  Henkilöstön kokonaismäärä 4 253 4 160 3 130