Hoppa till innehåll
Innehållsförteckning
   Siffertabell
     Allmänt
     Inkomstposter
     Anslag
       21. Riksdagen
       23. Statsrådets kansli
         01. Förvaltning
              20. Civiltjänst
         60. Energipolitik
         70. Integration

Statsbudgeten 2019

7.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminenPDF-versio

Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen

Tavoitteena on hallinnon selkeä rakenne, ohjaustapa ja johtamisjärjestelmä. Kykyä muutokseen, riskienhallintaan ja asiakaslähtöisyyteen vahvistetaan. Tulevaisuudessa palvelut ovat ensisijaisesti sähköisiä. Tavoitteena on myös parempi poikkihallinnollinen toimivuus. Palvelut ovat alueellisesti saatavilla, kun asiakkaiden tarpeet ja tehtävien hoitaminen sitä edellyttävät.

Valtion alue- ja paikallishallintoa kehitetään kohti nykyistä tiiviimpää valtakunnallisten ja alueilla toimivien virastojen palveluverkkoa ja julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalvelua. Valtion työtehtäviä organisoidaan monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen.

Johtamisen kehittämisen yleisenä tavoitteena on tukea julkisen hallinnon ja johtamisen uudistumista. Kehittämisen konkreettisina tavoitteina on vahvistaa julkisen johtamisen kokonaisuutta yli sektorirajojen ja kykyä ennakoida ja hallita toimintaympäristön muutoksia, tukea johtajia onnistumaan tehtävissään ja lisätä johtajien ammatillista kehittymistä ja liikkuvuutta eri tehtävissä. Tätä varten jatketaan mittavia johtamisvalmennusohjelmia, joihin osallistuu myös kuntajohtajia.

Määräaikaisesti virkoihin nimitetyn valtionhallinnon ylimmän johdon palvelussuhdeturvaa kehitetään laajentamalla erikseen budjetoitujen palkkamenojen momentin käyttötarkoitusta. Momentilta voidaan maksaa virkasuhteen päättymisestä johtuvan korvauksen (erokorvaus) lisäksi valtion virkamieslain erityissäännöksen mahdollistaman, enintään kahden vuoden määräaikaisen nimityksen aiheuttamia palkkausmenoja.

Tietojohtamisen kehittämistä jatketaan Valtiokonttorin ja konsernitoimijoiden yhteistyönä Tietokiri-hankkeessa. Valtiokonttoria ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta (Palkeet) koskevat muutokset mahdollistavat uuden analysointi- ja raportointipalvelun täysimääräisen toiminnan. Tietojohtamisen toimintatapoja vahvistamalla ja osaamista kehittämällä vahvistetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä tiedon hyödyntämiseen perustuvaa toimintakulttuuria.

Valtion HR-toiminnan ja taloushallinnon kehittäminen

Valtiolla on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Vuoden 2021 aikana käynnistetään valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) merkittävä päivittäminen ja valmistaudutaan Puolustusvoimien kehittämisvaiheessa olevan tuotannonohjausjärjestelmän (PVERP 2.0) integroi­miseen Kieku-järjestelmään. Valtion talousarvion ja valtiontalouden kehyspäätösten valmistelua tukevan tietojärjestelmän uusiminen aloitetaan ja myös valtion rekrytointipalvelu uusitaan. Matka- ja kulunhallinnan palveluita kehitetään ja tietojärjestelmän uudistamista valmistellaan. Hankinnoissa jatketaan tilauksesta–maksuun -prosessin ja siihen liittyvän Handi-palvelun kehittämistä tavoitteena automaatioasteen nostaminen laskujen käsittelyssä. Palkeiden työn osuutta henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon prosesseissa pyritään lisäämään ja näin vahvistamaan henkilöstöhallinnon laatua, yhtenäisyyttä sekä tuottavuutta.

Osaamisen kehittämistä vahvistetaan tuomalla uusia sisältöjä koko valtionhallinnon kattavaan sähköiseen eOppiva-oppimisympäristöön. Järjestelmällä on jo yli 40 000 käyttäjää ja tavoitteena on kasvattaa käyttäjämäärää edelleen. Osaava-järjestelmän käyttöä laajennetaan ja haetaan ratkaisua erityisesti turva-alan organisaatioille, jotka toistaiseksi ovat Osaavan ulkopuolella. Osaavan avulla tuetaan johtamista, valmentavaa työotetta sekä osaamisen uudistumista. Valtion HR-toimintojen kehittämistä jatketaan tavoitteena tehostaa HR-toimintoja 304 henkilötyövuodella vuoteen 2029 mennessä.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet jatkaa talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämistä palvelutuotannossa ja tarjoaa osaamistaan myös virastojen projekteihin. Palkeet ja Valtori testaavat tekoälyn hyödyntämistä asiakaspalvelussa.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Tilatehokkuutta parannetaan valtion toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tällä tavoitellaan parempia työsuorituksia ja alempia vuokrakustannuksia. Senaatti-kiinteistöt jatkaa toimenpiteitä, joilla turvataan asiakkaille terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset toimitilat. Vuonna 2021 aloitetaan uusittujen valtion toimitila- ja kiinteistöstrategioiden toimeenpano.

Senaatti-kiinteistöjen yhteyteen perustettavan Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2021 alusta. Toimintojen häiriötön jatkuminen muutostilanteessa turvataan.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimen kehittämistä jatketaan hallitusohjelmassa olevien tavoitteiden toimeenpanemiseksi osana Vaikuttavat julkiset hankinnat (Hankinta-Suomi) -ohjelmaa. Ohjelman puitteissa laaditaan kansallinen julkisten hankintojen strategia, jonka tavoitteena on edistää strategista johtamista, osaamista ja kyvykkyyksiä, tiedolla johtamista, markkinoiden toimivuutta, innovaatioita sekä taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.

Kansallista julkisten hankintojen ilmoitusalustaa HILMAa kehitetään siten, että se mahdollistaa paremman tiedon keräämisen ja analysoinnin hankintojen johtamiseksi sekä helpomman markkinoille pääsyn myös pk-yrityksille, jotta julkisiin kilpailutuksiin saadaan enemmän tarjouksia.

Tuottavuuden edistäminen

Osana julkisen hallinnon tuottavuushanketta lisätään myös valtionhallinnon tuottavuutta. Eri toimenpiteiden kautta arviolta saatavaa tuottavuuden kasvua vastaavasti jatketaan toimintamenojen 0,5 % vuosittaista vähentämistä perustuen hallinnonalakohtaisiin toimintamenoihin vähennettynä toimitilamenoilla. Oikeusministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloja sekä Tullin toimintamenoja koskee 0,3 % tavoite.