Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

30. SairausvakuutusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista, ylioppilaiden perusterveydenhuollon kustannuksista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksia. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.

Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.

Toiminnan laajuus 2010—2013

  2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
         
Päivärahat        
Sairauspäivärahan saajat 318 000 320 668 318 000 317 000
Vanhempainpäivärahan saajat 160 000 161 653 163 000 164 000
Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv) 52,99 53,14 55,12 57,12
Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv) 57,45 58,97 60,86 62,81
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso (€/pv), 1.3.2011 alkaen 22,13 22,04 22,13 22,96 23,58
         
Lääkkeet        
Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl) 29 300 29 600 30 200 30 800
Sairausvakuutuksen korvaama osuus peruskorvatuista lääkkeistä (%) 42,0 42,0 42,0 35,0
Lääkkeiden lisäkorvausraja (€) 672,70 675,39 700,92 670,001)
Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt 147 000 130 532 132 000 180 000
         
Sairaanhoitokorvaukset        
Vuonna 2011 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 23,2 %, hammaslääkärinpalkkioista 34,5 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 28,8 % sekä matkojen osalta 90,5 %.        

1) Sairausvakuutuslain muuttamisella lääkekorvauskattoa lasketaan noin 50 eurolla 1.1.2013 lukien.

28. Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään 267 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksen yhteyteen perustettavan kansallisen yhteyspisteen toimintakuluihin

2) palveluvalikoimaa määrittelevän toimielimen perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään potilasdirektiivin (2011/24/EU) asettamat edellytykset. Kansaneläkelaitoksen yhteyteen perustetaan potilasdirektiivin 6 artiklan edellyttämä kansallinen yhteyspiste. Yhteyspisteen työ käynnistyy 1.7.2013, jotta se on toiminnassa lain voimaantulon ajankohtana. Yhteyspisteen kustannukset vuonna 2013 ovat 167 000 euroa. Yhteyspisteen vastuulla on direktiivin edellyttämien tietojen tuottaminen, kerääminen ja siirtäminen yhteyspisteen pääasiallisena informaatiokanavana toimivaan tietoportaaliin. Tietosisältöjä selainpohjaiseen tietoportaaliin tuottavat useat kansalliset viranomaiset ja viranomaistehtäviä hoitavat muut toimijat.

Potilasdirektiivin implementointi edellyttää myös palveluvalikoimaa määrittelevän uuden toimielimen perustamista vuoden 2013 syksyllä, jotta se on toiminnassa lain voimaantulon ajankohtana. Palveluvalikoimaa määrittelevän toimielimen kustannukset vuonna 2013 ovat 100 000 euroa. Palveluvalikoiman määrittelyä varten perustettavan toimielimen tehtävänä on määritellä suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima, sisältö ja soveltamisperiaatteet sekä näiden päivittäminen, palveluvalikoiman määrittelyn periaatteista päättäminen, vaikuttamattomien ja kustannusvaikutuksiltaan heikkojen hoitojen arviointi, nimetä hoidot ja potilasryhmät, joiden osalta palveluvalikoimaan on tehtävä tarkempia määrittelyjä ja tehdä määrittelyt, antaa lausuntoja palveluvalikoiman periaatteista, tulkinnasta ja soveltamisesta, osallistua asiantuntijatahona julkiseen keskusteluun ja yhteistyöhön, seurata muiden EU-jäsenmaiden toimintatapoja ja tuloksia palvelukorin määrittämisessä, laatia ja vahvistaa itselleen työjärjestys ja vuosittainen työsuunnitelma sekä luettelo määrittelytyöhön osallistuvista pysyvistä ja määräaikaisista asiantuntijoista.


2013 I lisätalousarvio 267 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään 267 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksen yhteyteen perustettavan kansallisen yhteyspisteen toimintakuluihin

2) palveluvalikoimaa määrittelevän toimielimen perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 1 243 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 80 300 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 11 800 000 euroa.

Määrärahan mitoitus perustuu harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteeseen.

Selvitysosa:Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menot rahoitetaan vakuutettujen ja valtion yhtä suurella osuudella.

Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa työtulovakuutuksen menoista vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa 0,1 %-osuuden vanhempainpäivärahamenoista sekä osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvarainen kuntoutus jakaantuu yksilökohtaiseen kuntoutukseen, yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Sairaanhoitovakuutuksesta maksetaan määräaikaisesti sekä suun terveydenhuollon kokeiluhankkeesta että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapakokeilusta aiheutuvia korvauksia.

Vuonna 2013 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuina kaikilta vakuutetuilta peritään 1,30 % tuloista paitsi eläke- ja etuustulojen osalta kuitenkin 1,47 %. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi palkansaajilta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,73 %, yrittäjiltä sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,87 % ja työnantajilta sairausvakuutusmaksua 2,03 %.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että valtionosuutta sairaanhoitovakuutuksen korvauksista vähennetään 20 000 000 eurolla, matkakorvausten matkakohtaista omavastuuta korotetaan 14,25 euroon ja korvauskattoa 242,25 euroon, pohjoismaiset sairaankuljetukset siirretään valtion rahoitettavaksi ja lääkekorvauskattoa alennetaan noin 50 eurolla 1.1.2013 lähtien. Lisäksi lääkkeiden peruskorvausta ja alempaa erityiskorvausta alennetaan 7 % ja lääkkeiden tukkuhintoja alennetaan 5 % 1.2. 2013 alkaen. Muutokset vähentävät korvauskuluja yhteensä 143 000 000 euroa vuonna 2013. Säästö kohdennetaan kokonaisuudessaan valtiolle rahoituksen väliaikaisella muutoksella vuosille 2013—2014.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun muuttamisesta, laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta sekä lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta siten, että isyysvapaa pitenee 54 arkipäivään, jotka eivät kuitenkaan kuluta vanhempainvapaapäiviä. Uudistus lisää valtion osuutta vuonna 2013 330 000 eurolla. Uudistus vähentää momentin 28.90.30 määrärahaa vuonna 2013. Kustannusvaikutukset em. momentilla arvioidaan vähäisiksi vuonna 2013.

Viitaten momentin 33.10.53 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 000 000 euroa indeksitarkistuksen aikaistamisesta 1.1.2013.

Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa.

Hallituksen esitykset huomioon ottaen sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2013 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa)

   
Menot  
Työtulovakuutus  
Sairauspäivärahat 871
Vanhempainpäivärahat 1 140
Mata-päivärahat 7
Kuntoutusrahat 86
Työterveyshuolto 297
Toimintakulut 74
Yrittäjien lisäpäivät 6
Rahaston 8 % osuus 6
Yhteensä 2 487
   
Sairaanhoitovakuutus  
Lääkekorvaukset 1 303
Matkat 304
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin 31
Lääkäripalkkiot 78
Hammaslääkärinpalkkiot 131
Muut sairaanhoitokorvaukset 94
Kuntoutuspalvelut 307
Toimintakulut 137
Rahaston 8 % osuus 0
Yhteensä 2 385
Menot yhteensä 4 872
   
Tulot  
Työtulovakuutuksen tuotot  
Vakuutettujen maksut 633
Työnantajamaksut 1 614
Yrittäjien lisäpäivät 6
Valtion rahoitusosuus 140
Vuoden 2012 yli/alijäämä 95
Yhteensä 2 488
   
Sairaanhoitovakuutuksen tuotot  
Palkansaajien ja yrittäjien maksut 850
Etuudensaajien maksut 371
Valtion rahoitusosuus 1 103
Omaisuuden tuotot 2
Vuoden 2012 yli-/alijäämä 53
Yhteensä 2 379
Tulot yhteensä 4 867
   
Valtion osuudet yhteensä 1 243
Työtulovakuutus  
Vanhempainrahat 1
Vähimmäispäivärahat 136
Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta 3
Sairaanhoitovakuutus  
Osuus sairaanhoidosta 1 010
Osuus toimintamenoista 68
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin 25

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksikorotuksen aikaistus 1 000
Isyysvapaan pidentäminen 54 arkipäivään, jotka eivät kuluta vanhempainvapaapäiviä 330
Lääkekorvausmenojen vähentäminen -103 000
Menosäästöpäätös sairaanhoitovakuutuksesta korvattavista menoista -20 000
Sairausvakuutuksen mm. matkakohtaisen omavastuun korottaminen -20 000
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -9
Tasomuutos 39 379
Yhteensä -102 300

2013 talousarvio 1 243 000 000
2012 II lisätalousarvio 300 000
2012 talousarvio 1 345 300 000
2011 tilinpäätös 1 220 176 624

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Vanhempainvapaan käyttö

Eduskunta on hyväksynyt lainmuutoksen (StVM 21/2012 vp - HE 111/2012 vp), jolla isien oikeutta isyysvapaaseen on laajennettu ja sen käyttöä joustavoitettu. Isillä on lainmuutoksen myötä oikeus 54 arkipäivältä maksettavaan isyysrahaan, joka ei ole siirrettävissä toiselle vanhemmalle. Tämä muutos parantaa isien oikeutta itsenäiseen isyysvapaaseen, se edistää perhevapaiden jakamista aiempaa tasaisemmin vanhempien kesken sekä työelämän tasa-arvoa ja helpottaa myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Valiokunnan mielestä jatkossa on myös arvioitava keinoja, joilla isiä kannustetaan käyttämään muita vanhempainvapaita kuin vain isille erikseen säädettyä vapaata. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan isäkuukausi on lisännyt isien isyysloman käyttöä, mutta vähentänyt vanhempainrahakauden käyttöä; käytännössä vanhempainvapaa on jäänyt lähes yksinomaan äitien käyttöön. Perhevapaiden aiempaa tasaisempi jakautuminen edistää tasa-arvoa ja naisten mahdollisuuksia työelämässä.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2011 käynnistetty kolmivuotinen ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilu on edennyt hyvin ja sen avulla on saatu paljon uutta tietoa YTHS-mallin soveltamisesta ammattikorkeakouluympäristöön.

Kokeilu poikkeaa YTHS:n muusta palvelumallista siten, että siinä opiskelija voi itse päättää maksaako hän YTHS:n terveydenhoitomaksun. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opiskelijat ovat käytännössä maksaneet YTHS-maksun, jos he ovat kokeneet tarvitsevansa sairaanhoidollisia palveluja. Tästä johtuen YTHS:n toiminta on painottunut enemmän ongelmiin ja sairauksiin kuin terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Keväällä 2012 YTHS-maksun maksoi 44 prosenttia kokeilupaikkakuntien amk-opiskelijoista, jolloin yli puolet opiskelijoista oli kunnallisen opiskeluterveydenhuollon piirissä.

Valiokunnan mielestä keväällä 2013 tehtävän väliarvioinnin yhteydessä on arvioitava mm. kokeilun vaikuttavuutta sekä myös maksun vapaaehtoisuutta. Tavoitteena tulee olla, että kaikki opiskelijat ovat saman järjestelmän piirissä. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös kokeilun aikana huolehditaan opiskeluterveydenhuollosta ja sen kehittämisestä.

On niin ikään tärkeää, että opiskeluterveydenhuoltoa vahvistetaan myös ammatillisen koulutuksen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen (Opiskeluterveydenhuollon selvitys; STM 2012:18) mukaan palveluiden järjestämisessä suurimmat epäselvyydet koskivat ammatillisessa aikuiskoulutuksessa olevien opiskeluterveydenhuoltoa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 1 243 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 80 300 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 11 800 000 euroa.

Määrärahan mitoitus perustuu harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteeseen.