Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä kestävin ratkaisuin.

Toimintaympäristö

Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen. Yleisten muutostrendien lisäksi viestintäpolitiikan toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti teknologisen kehityksen ohella toimialan globaali luonne, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet.

Julkisen talouden haasteet, kansallisen kilpailukyvyn parantaminen, ilmastopolitiikka, elinkeino- ja väestörakenteen muutos sekä palveluiden turvaaminen edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä sekä uusia, nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen.

Viestintäpolitiikka

Digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen edellyttää aktiivista viestintäpolitiikkaa sekä kaikkien ministeriöiden omilla hallinnonaloillaan toteuttamia älystrategioita. Yhteiskunnan toiminta perustuu merkittävässä määrin erilaisten sähköisten tieto- ja viestintäverkkojen hyödyntämiseen ja niiden mahdollistamien digitaalisten palveluiden ja sisältöjen käyttöön. Internetin yli tapahtuvat toiminnot ja välitettävät palvelut yleistyvät hyvin nopeasti ja ovat merkittävä kehittymisalue. Suomen talouskehityksen, kasvun ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi digitaalisen kehityksen laajassa hyväksikäytössä. Kyse ei ole vain erilaisten teknologisten sovellusten tai uusien palveluiden kehittymisestä, vaan myös niiden laajamittaisesta käytöstä ja sen ympärille syntyvästä liike- ja muusta toiminnasta.

Lähivuosina viestintäpolitiikalla haetaan välineitä toimivaan ja turvalliseen yhteiskuntaan sekä tehoa yritysten ja julkisen sektorin toimintaan. Kasvavassa määrin huomio kohdistuu tieto- ja viestintäteknologian ja digitaalisten palveluiden kasvupotentiaalin hyödyntämiseen työllisyyden ja taloudellisen kasvun edistämisessä.

Viestintäpolitiikan tavoitteena on huolehtia siitä, että viestinnän peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla laadukkaina ja kohtuuhintaisina. Tällaisia peruspalveluita ovat lainsäädännössä määritellyt tele- ja postitoiminnan yleispalvelut sekä Yleisradio Oy:n julkinen palvelu. Myös viestintäverkkojen luotettavuus ja turvallisuus on varmistettava kaikissa oloissa.

Viestintäpolitiikalla vaikutetaan myös siihen, että monipuolisia, käyttäjien tarpeisiin vastaavia viestintä- ja sisältöpalveluita on mahdollista tarjota toimivilla viestintämarkkinoilla. Lainsäädännön, taajuuspolitiikan ja vastaavin keinoin edistetään viestintäverkkojen kehittämistä, monipuolisten palveluiden syntymistä ja tervettä kilpailua.

Digitaalisen teknologian murrosvaiheessa on tärkeätä pystyä ennakoimaan tulevaa ja mahdollistamaan kehityksen mukanaan tuomaa potentiaalia kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisessä sekä parantamaan tätä kautta yhteiskunnan toimivuutta. Tavoitteena on, että erilaisilla sähköisten palveluiden käyttöä edistävillä hankkeilla ja laajalla yhteisyöllä saadaan aikaan toimintatapojen muutos, jolla vastataan yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin ja vahvistetaan Suomen kilpailukykyä.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat, valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varatut määrärahat, sanomalehdistön tuki sekä Yleisradio Oy:n rahoitukseen tarkoitettu määräraha.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa viestinnän toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa.
  • — Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on varmistettu.
  • — Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluita käytetään täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi.
Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan avulla turvataan sujuvat ja turvalliset matkat ja kuljetukset elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Liikennejärjestelmä kytketään osaksi elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja alueiden kehittämistä. Tarjottava palvelutaso perustuu asiakastarpeisiin, yhteiskunnallisiin tavoitteisiin sekä käytettävissä oleviin resursseihin. Elinkeinoelämällä tulee olla edellytykset globaalisti kilpailukykyiseen toimintaan ja jokaisella mahdollisuus toimivaan arkeen. Liikennejärjestelmää kehitetään toimintavarmaksi ja ennakoitavaksi. Maankäytön, asumisen, liikenteen sekä palvelurakenteiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset yhteen sovittaen, tehokkaasti toimien sekä taloudellisen ohjauksen avulla varmistetaan, että kasvun kestävyys taataan, liikenteen haitat minimoidaan ja resurssit käytetään tehokkaasti. Liikennepolitiikassa, liikennepalvelujen hankinnassa ja liikenneolosuhteiden kehittämisessä huomioidaan esteettömyys sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen tarkoituksenmukaisella tavalla.

Liikenneverkon kunnon osalta ensisijaisesti varmistetaan keskeisen väyläverkon tarkoituksenmukainen kunto sekä koko verkon päivittäinen liikennöitävyys ja hoitotaso. Aiempaa enemmän painotetaan raideliikenteen täsmällisyyttä ja toimintavarmuutta.

Kuljetusjärjestelmän ja liikennepalvelujen logistista varmuutta kehitetään yhteistyönä.

Joukkoliikenteestä luodaan pidemmän aikavälin kuluessa eri osapuolten yhteistyönä kaikille käyttäjäryhmille helppokäyttöinen ja yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää myös käyttäjäystävällisen, yhteentoimivan joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmän.

Julkisen liikenteen tehostamiseksi sekä julkisten liikennepalvelujen turvaamiseksi myös haja-asutusalueilla selvitetään avoimen joukkoliikenteen ja julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämistä.

Kaupunkiseutujen liikenneolosuhteiden parantamiseksi tehostetaan olemassa olevan kapasiteetin käyttöä sekä edistetään kaupunkiseutujen joukkoliikennettä, erityisesti raideliikennettä ja sen liityntäyhteyksiä ja pyritään löytämään ratkaisu liityntäpysäköinnin järjestämistapoihin sekä parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Maankäytön, asumisen ja liikenteen kattavien MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa pieniä kustannustehokkaita hankkeita kuluvalla hallituskaudella.

Liikenteen turvallisuusvision mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vision toteutumista edistetään vastuullisuutta korostaviin sekä ennalta ehkäiseviin ja riskianalyysipohjaisiin toimintamalleihin perustuvalla pitkäjänteisellä ja poikkihallinnollisella liikennejärjestelmän kehittämisellä.

Liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys on pysähtynyt. Vuonna 2011 tieliikennekuolemia oli ennakkotietojen mukaan 292, joka on kaksikymmentä edellisvuotta enemmän. Tavoitteena on, että vuonna 2014 tieliikennekuolemia on enintään 218. Liikenneturvallisuus on usean tahon yhteistyötä. Tieliikenteen turvallisuutta edistetään myös mm. käynnistämällä automaattisen liikennevalvonnan kehittämishanke. Kaupallisessa lentoliikenteessä, merenkulussa ja rautatieliikenteessä liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset ovat harvinaisia. Lentoliikenteen, merenkulun ja rautatieliikenteen saavutetun turvallisuustason säilyttäminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa määrätietoista turvallisuustyötä.

Liikenteen aiheuttamia haittoja vähennetään vaikuttamalla liikkumistarpeeseen sekä liikkumis- ja kuljetusvalintoihin vero- ja maksupolitiikalla sekä informaatiolla sekä ohjaamalla liikennettä aiempaa enemmän kestävien liikennemuotojen varaan. Edistetään kestävien polttoaineiden ja vähäpäästöisten ajoneuvoteknologioiden sekä käyttäjälähtöisten liikkumismuotojen kehittämistä.

Liikennepolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat perusväylänpidon määrärahat, liikenneverkon kehittäminen, liikenteen viranomaispalvelut, joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet sekä tienpidon valtionavut.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa liikenteen toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Matka- ja kuljetusketjut toimivat sujuvasti ja turvallisesti hyvinvointia ja kilpailukykyä edistäen.
  • — Liikennejärjestelmän toimintavarmuus paranee.
  • — Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan, tavoitteena matkustajamäärien kasvu ja yksityisautoilun vähentäminen. Erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen.
  • — Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Suomen kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan.
  • — Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen sekä liikennetoimialan toiminnan tehokkuus paranee käyttäen hyväksi monipuolisesti erilaisia keinoja mm. tieto- ja viestintäteknologiaa.
Tutkimus

Hallinnonalalla tutkimustoimintaa harjoittaa Ilmatieteen laitos, joka on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Tuotettavalla tiedolla edistetään turvallisuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalan tutkimustoiminnalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laaja-alaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
  • — Sovelletaan tutkimuksessa saatuja uusimpia tietoja mm. ilmastomallien sekä havainto-, ennustus- ja varoitusjärjestelmien ja muiden palveluiden kehittämisessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa muulle tutkimustoiminnalle tavoitteeksi:

  • — Kehitetään liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta sekä tuotetaan tietoa lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi.
Hallinnonalan yhteiset tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat tavoitteet:

  • — Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta.
  • — Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan.
Valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finavia Oyj ja Finnpilot Pilotage Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Määrärahat ja tuloarviot

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 953 milj. euroa. Politiikkalohkoille ehdotetaan määrärahoja seuraavasti: hallinto ja toimialan yhteiset menot 415 milj. euroa, liikenneverkko 1 693 milj. euroa, liikenteen viranomaispalvelut 43 milj. euroa, liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 237 milj. euroa, viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 520 milj. euroa sekä tutkimus 46 milj. euroa.

Liikenteen toimialan veronluonteisista maksuista tuottoarvioiltaan suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 84,7 milj. euroa, ratavero 13,7 milj. euroa, lentoliikenteen valvontamaksu 11,5 milj. euroa sekä Kerava—Lahti -oikoradan investointivero 4,3 milj. euroa. Liikenteen toimialalta kerättävistä muista maksuista tuottoarvioltaan suurin on radanpitoon käytettävä ratamaksu 44,8 milj. euroa. Liikenteen turvallisuusviraston maksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 91,6 milj. euroa.

Viestinnän toimialalta arvioidaan kerättävän veronluonteisina maksuina 6,6 milj. euroa. Huutokauppatuloina ja huutokauppaan osallistumismaksuina arvioidaan kerättävän 20,3 milj. euroa. Lisäksi Viestintäviraston arvioidaan saavan muina maksutuloina 21,3 milj. euroa.

Hallinnonalan sekalaisten tulojen arvioidaan olevan 51,5 milj. euroa.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkishyödykkeitä, joiden käyttämiseen sekä naisilla että miehillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään myös tasa-arvonäkökulma huomioon ottaen.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
31.10.70 Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 125,0
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 287,0 -
31.10.78 Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 205,0 150,0
31.30.46 Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 30,0
31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 173,2 -
31.30.64 Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 1,0
31.30.66 Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 0,4

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 414 867 0 0 0 -36 0 414 831
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
20 767 -36 20 731
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
720 720
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
392 752 392 752
40. Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
628 628
10. Liikenneverkko 1 702 695 -4 414 0 225 000 2 969 0 1 926 250
01. Liikenneviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
86 503 0 -148 86 355
20. Perusväylänpito
(siirtomääräraha 2 v)
944 235 0 25 000 969 235
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
24 000 0 24 000
40. Avustus Finavia Oyj:lle
(siirtomääräraha 3 v)
1 100 1 100
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
9 000 0 9 000
70. Jäänmurtajan hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
27 000 0 27 000
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
34 997 34 997
77. Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
361 700 5 586 2 017 369 303
78. Eräät väylähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
167 260 -10 000 157 260
79. Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
47 000 47 000
88. Finavia Oyj:n pääomittaminen
(siirtomääräraha 3 v)
200 000 200 000
20. Liikenteen viranomaispalvelut 42 591 0 0 0 -29 0 42 562
01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
42 591 -29 42 562
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 237 808 170 0 0 0 0 237 978
42. Valtionavustus koulutuksesta
(siirtomääräraha 3 v)
841 841
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
81 000 81 000
46. Alusinvestointien ympäristötuki
(siirtomääräraha 3 v)
38 000 0 38 000
50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset
(arviomääräraha)
800 170 970
51. Luotsauksen hintatuki
(siirtomääräraha 2 v)
4 200 0 4 200
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
100 243 0 100 243
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
12 724 0 0 12 724
66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset
(siirtomääräraha 3 v)
0 0
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 519 895 9 370 0 0 0 0 529 265
01. Viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
9 895 9 895
42. Sanomalehdistön tuki
(kiinteä määräraha)
500 500
43. Digitaalisten palveluiden toimintaympäristön kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
0 0
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
9 500 9 370 0 18 870
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
500 000 500 000
50. Tutkimus 45 776 0 0 1 500 -79 0 47 197
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
45 776 0 1 500 -79 47 197
  Yhteensä 2 963 632 5 126 0 226 500 2 825 0 3 198 083

  Henkilöstön kokonaismäärä 2 244 2 193 2 175