Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maatalous
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:

Toimialan toimintaympäristö

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen luonnonvarojen kestävässä käytössä mukaan lukien biotalouden ja vesivarat, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on korostunut edelleen. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste ja siihen liittyen energiatehokkuuden lisääminen ja energiasäästötoimet sekä uusiutuvan energian lisääminen. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. EU:n energia- ja ilmastopakettiin sisältyy Suomelle velvoite lisätä uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä laskettuna vuoden 2005 tasolta 28,5 prosentista vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna 2011 metsähaketta käytettiin energiaksi 7,5 milj. kuutiometriä. Ruoan hinnan nousu ja globaali ruoan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Suurpedot ja vaelluskalat kiinnostavat kansalaisia aiempaa enemmän. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Vuonna 2013 muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa:

  • — Kaikki merkittävät maatalouden sekä kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa lähivuosina. Valmistautuminen näihin vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskeviin uudistuksiin ja EU:n tulevaan rahastokauteen edellyttävät Suomen kansallisten tavoitteiden asettamista, maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista sekä tavoitteiden mukaista vaikuttamista Euroopan unionissa.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain

Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi.

Maaseudun kehittäminen
  • — Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana
  • — harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.

Tunnusluvut

  2006 2007 2008 2009 2010 2011—2013
arvio
             
Väkiluvun muutos (%)            
Harvaan asuttu maaseutu -1,25 -1,29 -1,35 -1,06 -1,10 Hidastuu
Ydinmaaseutu -0,10 -0,09 -0,19 -0,14 -0,16 Hidastuu
Maatalous
  • — Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen
  • — maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa
  • — luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen
  • — maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähen­täminen.

Tunnusluvut

  2008 2009 2010 2011
arvio
2012—2013
tavoite
           
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen          
— Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa1) 584 478 797 655 nousee
— Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila1) 17 500 14 200 22 000 19 400 nousee
— Kannattavuuskerroin2)          
    — hyvät tilat3) 0,84 0,71 0,83 0,83 nousee
    — keskiarvo tilat 0,43 0,33 0,46 0,42 nousee
    — heikot tilat3) -0,18 -0,24 -0,01 -0,13 nousee
           
2. Raaka-aineiden tuottaminen          
— Omavaraisuus-%          
    — maito, neste 99 99 97 95 ennallaan
    — naudanliha 85 86 83 83 ennallaan
    — sianliha 116 112 109 103 ennallaan
    — siipikarjanliha 110 102 99 103 ennallaan
    — kananmunat 117 106 117 116 ennallaan
— Rukiin viljelyala, ha 23 800 16 400 25 200 27 100 kasvaa
— Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha 843 600 814 600 691 500 728 000 ennallaan
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha 6 300 9 300 19 600 23 600 kasvaa
           
3. Luomuruoka          
— Luomuviljelty peltoala, % 6,6 7,2 7,5 8,1 nousee
— Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl) 511 548 574 >574 nousee
           
4. Ympäristökuormituksen vähentäminen          
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha4) 50,8 38,0 55,5 47,7 laskee
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha4) 5,0 2,4 4,7 3,4 laskee
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv5) 5,9 5,7 5,7 <5,7 alenee
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6) 6,3 6,5 6,5 <6,5 alenee

1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (runsaat 60 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 38 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa.

2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 13,0 euroa vuonna 2008, 13,5 euroa vuonna 2009, 14,0 euroa vuonna 2010 ja 14,1 euroa vuonna 2011. Oman pääoman korkovaatimus oli 5 % vuosina 2008—2009 ja keskimäärin 6,2 % vuosina 2010—2011.

3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista.

4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT).

5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuosien 2010 ja 2011 luvut ovat arvioita.

6) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuosien 2010 ja 2011 luvut ovat arvioita.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
  • — Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä
  • — eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan
  • — elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja
  • — alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.
Kala-, riista- ja porotalous
  • — Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti
  • — elinkeinokalatalous on kannattavaa
  • — vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä
  • — kalavarat säilytetään suunnitelmallisella hoidolla geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina
  • — riistakannat säilyvät elinvoimaisina ja riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja konflikteja rajoitetaan
  • — metsästys ja riistanhoito on eettistä ja vastuullista, ja
  • — porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan.
Vesitalous
  • — Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät
  • — tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja
  • — puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu.
Metsätalous
  • — Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa
  • — metsätalouden kannattavuus paranee, ja
  • — metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat.

Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).

Tunnusluvut

  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
2015
tavoite
             
1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu            
— Metsätalouden bruttotuotos, milj. euroa (vuoden 2011 rahanarvossa)1) 4 085 4 173 4 271 4 950 5 000 5 615
— Metsähakkeen käyttö, milj. m3 6,1 6,9 7,5 9,0 9,5 10—122)3)
             
2) Metsätalouden kannattavuus paranee            
— Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 42,0 52,6 54,2 55,0 55,0 65—702)
— Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, % 23 25 25 27 30 402)
— Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2011 rahanarvossa) 53,4 88,3 87,8 100 100 Vähintään 1102)
— Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v4) 257 230 235 240 245 2802)
— Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 3,6 3,8 3,8 3,8 4,9 4,0
             
3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät            
— METSO-ohjelman toimenpiteet yksityismetsissä, ha (kumulatiivinen) 18 904 23 089 34 785 41 285 45 000 82 000—173 0002)

1) Toimialaluokituksen (TOL 2008:02) mukaisesti metsätalouden bruttotuotos ei sisällä puun kaukokuljetusta, metsäojitusta, metsäteiden rakentamista, metsäteiden perusparannusta ja Suomen metsäkeskuksen toimintaa.

2) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet. METSO-ohjelman tavoitteet asetettu vuodelle 2020.

3) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020.

4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri
  • — Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden
  • — turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus
  • — kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita, ja
  • — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta.
Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2013
  • — EU:n tulevan rahastokauden valmistelussa tavoitteena on tukijärjestelmien hallintotaakan vähentäminen sekä julkisessa hallinnossa että tuen saajan osalta.
  • — Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin.
  • — Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Tutkimuslaitosten toimintoja kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) hyödyntäen.
  • — Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistaudutaan Luonnonvaratutkimuskeskuksen muodostamiseen. Valmistelun lähtökohtana on muodostaa yksi tutkimuskeskus nykyisistä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta vuoteen 2016 mennessä.
  • — Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 4.4.2012 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti.
  • — Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2013 on 62 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,890 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 50 henkilötyövuotta.

Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö yhteensä 8,208 milj. euroa, 20 henkilötyövuotta).

Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut
  • — Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna 2013 virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon.
  • — Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 69,030 44,320
30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 62,127 40,274
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 518,000 42,000
30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 520,900 140,800
30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 1 600,000 10,000
30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 300,000 250,000
30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 28,000 25,000

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 101 009 510 0 0 2 374 0 103 893
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
31 012 -61 30 951
02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 089 -25 6 064
03. Maaseutuviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 487 -38 27 449
04. Lautakuntien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
895 -2 893
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
669 669
22. Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 343 510 3 853
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
28 000 2 000 30 000
40. Bioenergiatuotannon avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
3 514 3 514
10. Maaseudun kehittäminen 171 240 0 0 0 0 0 171 240
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
7 168 -190 6 978
54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla
(siirtomääräraha 2 v)
952 952
55. Valtionapu 4H-toimintaan
(kiinteä määräraha)
4 420 190 4 610
61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
80 500 0 0 80 500
62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä
(arviomääräraha)
78 200 0 0 78 200
20. Maatalous 2 049 016 3 778 0 0 -40 976 0 2 011 818
01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
31 830 0 -76 31 754
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
511 000 511 000
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
545 200 545 200
42. Satovahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 560 6 560
43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 2 v)
364 329 15 064 379 393
44. Luonnonhaittakorvaus
(siirtomääräraha 2 v)
422 673 -11 000 411 673
45. Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
97 370 -286 0 97 084
46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 861 4 861
47. Elintarvikeketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 293 3 293
48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
58 900 -40 900 18 000
60. Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
1 000 1 000
30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 52 961 0 0 0 -93 0 52 868
01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
41 783 -93 41 690
20. Eläinlääkintähuolto
(arviomääräraha)
4 730 0 4 730
41. Eräät korvaukset
(siirtomääräraha 2 v)
6 448 6 448
40. Kala-, riista- ja porotalous 63 904 4 620 0 1 000 -41 0 69 483
01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 478 0 -41 17 437
20. Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
2 400 0 2 400
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
5 400 5 400
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
4 300 3 220 7 520
43. Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 764 1 764
50. Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
10 187 10 187
51. Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
5 987 5 987
52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot
(arviomääräraha)
3 592 3 592
62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
12 039 1 400 13 439
77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
757 1 000 1 757
50. Vesitalous 37 386 400 0 1 100 -5 000 0 33 886
20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
14 508 400 1 100 16 008
31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
12 079 12 079
43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset
(arviomääräraha)
420 420
48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 379 -5 000 5 379
60. Metsätalous 179 920 0 0 3 000 -122 0 182 798
01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
44 302 0 -122 44 180
41. Metsäpuiden siemenhuolto
(siirtomääräraha 2 v)
600 0 600
42. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
45 458 45 458
43. Eräät korvaukset
(arviomääräraha)
100 100
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
61 480 3 000 64 480
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
7 527 7 527
47. Pienpuun energiatuki
(siirtomääräraha 2 v)
18 000 18 000
50. Eräät metsätalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
2 443 2 443
83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
10 10
63. Metsähallitus 6 373 0 0 0 0 0 6 373
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
6 373 6 373
70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 61 680 0 0 0 -169 0 61 511
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
51 052 -155 50 897
02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 628 -14 5 614
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
5 000 5 000
  Yhteensä 2 723 489 9 308 0 5 100 -44 027 0 2 693 870

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 5 170 5 165 5 103    

1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 574 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 790 htv EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja noin 200 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 27 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 55 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv tullilaitoksessa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.