Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:

  • — yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, poliisihallinnosta, yksityisestä turvallisuusalasta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta ja meripelastustoiminnasta, siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista sekä aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.
  • — Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, paluumuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Sisäasiainhallinnon strategisen tavoitetilan mukaan Suomi on Euroopan turvallisin ja yhdenvertaisin maa. Tavoitteen saavuttamiseksi toiminta kohdistetaan

  • — turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn
  • — kilpailukykyisen, suvaitsevaisen ja monimuotoisen Suomen rakentamiseen
  • — palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamiseen perusoikeuksia kunnioittaen ja hyvää hallintoa noudattaen
  • — lisäksi pyritään eri toimenpitein varmistamaan tulevaisuuden toimintakyky.
Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton näkökulmasta toimintaympäristöä voidaan tarkastella useista näkökohdista. Sisäinen turvallisuus on valtion perustehtäviä ja siksi on tärkeätä turvata turvallisuuspalvelut kaikilla alueilla. Monimuotoistuva, nopeasti muuttuva globaali turvallisuustilanne asettaa uusia haasteita sisäisen turvallisuuden varmistamiselle.

Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettavat haasteita sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottamille turvallisuuspalveluille. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat.

Kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Keskeisenä haasteena on poliittisen, taloudellisen, teknologisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ennakoiminen sekä nopean ja joustavan muutoksiin reagoinnin varmistaminen. Myös kansainvälistyminen on tuonut mukanaan joukon ulkoisia tekijöitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä niin ympäristöuhkien, kansainvälisen rikollisuuden kuin terrorisminkin laajenemisen torjumisessa.

Euroopan unionin ja rahaliiton alueella julkisten talouksien vaikeudet kasvavat edelleen. Myös Suomen julkinen talous elää velkaantumisvaihetta. Euroopan unionin merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla säilyy kuitenkin huomattavana myös jatkossa. Julkisen talouden sopeuttamistoimet pyritään sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteuttamaan siten, että hallinnonalan viranomaisten toimintakyky tärkeimmissä tehtävissä kyetään turvaamaan.

Maahanmuuton avulla voidaan ehkäistä mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperusteinen maahanmuutto tulee lisääntymään edelleen ja monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta.

Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa osaltaan myös sisäasiainhallinnon toimintaan. Käytettävissä olevan työvoiman supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista hyödyntämällä entistä enemmän mm. yhä erilaisia teknisiä ratkaisuja ja sähköisiä palveluja.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:

Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan hallinnonalan strategiassa vuosille 2012—2015 ja hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.

Varmistetaan, että maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat perus- ja ihmisoikeudet, hallinto on toimivaa ja oikeusvarmaa sekä noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.

Hallinnon tietotekniikkakeskus

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (HALTIK) yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on:

1. Kriittisten, sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriötön toiminta turvataan kaikissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa.

2. Sisäasiainhallinnon hallinnonalan keskeiset kehityshankkeet turvataan ja valtion verkkoturvallisuutta parannetaan.

3. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden ICT-palveluiden käytettävyys ja tehokkuus ovat korkeaa tasoa. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tuottamat palvelut mahdollistavat sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnan integraation ja vapauttavat niiden resursseja operatiiviseen toimintaan.

4. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden palvelu- ja teknologia-arkkitehtuuri ovat yhteensopivat muiden turvallisuusviranomaisten ja valtion arkkitehtuurin kanssa.

Tunnusluku/mittari1) 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
ICT-varautuminen (ind) 2,90 3,00 3,20

1) HALTIKin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarina voidaan pitää ICT-varautumisindeksiä. Nimi viittaa HALTIKin strategian mukaiseen tehtävään. Se kuvaa nykyisellään sitä, kuinka hyvin HALTIK on varautunut tuottamaan palveluitaan kaikissa oloissa.

Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, harmaan talouden torjuntaa sekä poliisin toimintavalmiuden ja palvelukyvyn turvaamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä.

Kehityskuvaaja

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Rikoslakirikosten määrä, enintään 525 725 520 000 530 000
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) 78,7 80,0 80,0
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) 143,9 144,0 144,0
Kansalaisten antama yleisarvosana poliisin toiminnasta (4—10)3) 8,0 - 8,2

1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.

2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.

3) Poliisiin yhteyttä ottaneiden kansalaisten yleisarvio poliisin toiminnasta. Valtiovarainministeriön tilaama Julkisten palveluiden laatubarometri ja Julkishallinnon verkkopalvelut -tutkimus.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tunnusluku/mittari 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 103 104 105
Vaikuttavuus (ind) 94 92 92
— Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1—5) 3,9 3,8 3,8
— Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1—5) 4,3 4,3 4,2
— Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1—5) 4,1 3,5 3,4
— Merellisen turvallisuuden lisääminen (1—5) 4,1 3,9 3,9
— Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1—5) 3,8 3,8 3,8
Kustannusvaikuttavuus (ind) 113 116 118
— Painotetut suoritteet (1 000 kpl) 111 958 109 497 109 298
— Kustannukset (milj. euroa) 239,7 235,0 235,7
Pelastustoimi

Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja.

Tunnusluku 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 11 967 11 000 11 000
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl) 6 013 5 400 5 400
Palokuolemien määrä, enintään (hlö) 67 60 56
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään 9:20 9:20 9:20
Rakennuspaloista aiheutuneiden palovahinkojen korvausten arvo, enintään (milj. euroa)   160 150
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä1) 96,0 - -

1) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2011 toteutuma: 96 % asukkaista.

Hätäkeskustoiminta

Suomessa on vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti.

Tunnusluku 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 91 90 90
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään 4,22 4,4 4,4
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus (käyttöaste), (%) 100 100 100
Maahanmuutto

Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on edistää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä sekä tukea suvaitsevan, turvallisen ja monimuotoisen Suomen rakentamista. Lainsäädäntöä uudistettaessa otetaan huomioon työvoiman tarve, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä kansainväliset velvoitteet. Vahvistetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan vastaista toimintaa laaja-alaisen viranomaisyhteistyön ja verkostoitumisen kautta. Varmistetaan kansainvälisen suojelun velvoitteiden toteutuminen turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa. Keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttohallinnon tehostaminen ja tähän liittyvien lupaprosessien nopeuttaminen. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia sopeutetaan turvapaikanhakijoiden määrää ja käsittelyaikojen lyhenemistä vastaavaksi. Panostetaan kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymisen nopeutumiseen yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Tunnusluku 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Käsittelyaika keskimäärin (vrk)      
Maahanmuutto      
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 108 65 65
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 30 30
— oleskelulupa, opiskelija 38 40 30
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua      
— turvapaikka (kaikki) 263 180 134
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 150 120
— normaali menettely 370 255 190
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 212 170
— nopeutettu menettely 97 65 49
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 54 42
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika      
— kansalaisuushakemukset (kaikki) 373 300 265
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%)1) 98,4 >95 >95
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, keskimäärin enintään kk2) 3,8 2,0 2,0

1) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden perusteella, ei oteta tässä huomioon.

2) Oleskeluluvan myöntämiseen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Sisäasiainministeriö 256 245 243
Hallinnon tietotekniikkakeskus 416 430 410
Vähemmistövaltuutetun toimisto ja syrjintälautakunta 12 12 14
Poliisitoimi 10 580 10 609 10 531
Rajavartiolaitos 2 809 2 806 2 811
Pelastusopisto (ml. CMC) 133 133 133
Hätäkeskuslaitos 750 790 772
Maahanmuuttovirasto 287 278 285
Valtion vastaanottokeskukset 97 100 95
Yhteensä 15 340 15 403 15 294
Tasa-arvovaikutukset

Sukupuolinäkökulma pyritään ottamaan huomioon kaikessa sisäasiainhallinnon toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Säädöshankkeissa arvioidaan tarvittaessa sukupuolivaikutukset ja vaikutukset vähemmistöihin sekä tehdään tarkastelu kaikkien syrjintäperusteiden osalta.

Ministeriössä seurataan käytettävissä olevan tilastoinnin avulla toiminnan sukupuolivaikutuksia. Ministeriön toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on laadittu yhteistyössä osastojen ja henkilöstön edustajien kanssa vuonna 2011. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden toiminta ministeriössä on organisoitu uudelleen vuoden 2012 alusta alkaen.

Poliisihallinnossa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään tulosohjauksen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan henkilöstöstrategian yhteydessä. Vuoden 2013 aikana toimeenpannaan valtakunnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja poliisiyksikkökohtaiset suunnitelmat päivitetään. Tuloksellisuuden ja toiminnan arvioimisessa seurataan naisten prosenttiosuutta eri henkilöstöryhmissä (poliisit, opiskelijat ja muut) sekä johtotehtävissä (päälliköt, päällystö ja alipäällystö). Naisten osuus on pitkällä aikavälillä tasaisesti kasvanut. Koko henkilöstöstä naisia on ollut vuonna 2011 28 %. Kun poliisikoulutuksen sisäänottomäärät laskevat ja poliisimiesten määrää joudutaan vähentämään, oletettavasti naisten osuus tulee myös vuonna 2013 jonkin verran laskemaan.

Rajavartiolaitos ottaa yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti moniperustaisen syrjinnän huomioon kaikessa toiminnassa eikä hyväksy syrjintää missään muodossa. Viranomaisena ja työnantajana Rajavartiolaitoksella on velvollisuus edistää miesten ja naisten tasa-arvoa. Rajavartiolaitoksen päivittäinen toiminta rajaturvallisuus- ja merellisissä tehtävissä kohdistuu miehiin ja naisiin sekä etniseltä alkuperältään monipuoliseen joukkoon.

Maahanmuuttovirastossa ja kaikissa vastaanottokeskuksissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2011 turvapaikanhakijoista oli miehiä 72 %. Alaikäisistä yksin, ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista oli poikia 77 %. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 122 086 3 900 0 0 -50 0 125 936
01. Sisäasiainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
21 510 -50 21 460
03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
921 921
04. Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 011 1 011
20. Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
8 588 3 900 12 488
22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
22 100 22 100
23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 439 0 1 439
29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
65 500 65 500
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
1 017 1 017
10. Poliisitoimi 728 127 2 800 0 0 -1 814 0 729 113
01. Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
723 627 2 800 -1 814 724 613
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
3 500 3 500
21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 000 1 000
20. Rajavartiolaitos 303 386 0 0 22 500 -516 0 325 370
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
227 386 2 000 -516 228 870
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
76 000 20 500 0 96 500
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 89 259 525 0 0 4 238 0 94 022
01. Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 682 -23 13 659
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
64 071 525 4 261 68 857
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
3 406 3 406
43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
8 100 8 100
40. Maahanmuutto 74 231 0 0 0 5 141 0 79 372
01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
18 066 -45 18 021
20. Paluumuuttajien muuttovalmennus
(arviomääräraha)
876 0 876
63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(arviomääräraha)
55 289 5 186 60 475
  Yhteensä 1 317 089 7 225 0 22 500 6 999 0 1 353 813

  Henkilöstön kokonaismäärä 15 340 15 403 15 294