Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2013 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.

Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.

Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumiskehityksen ehkäisy korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tullee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Tavoitteena on, että

  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.

Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)1)

  2008 2009 2010 2011
arvio
2012
arvio
2013
arvio
             
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,3 44,0 43,8 44,1 44,8 45,0
— perustutkintoon johtava koulutus 41,9 41,2 40,7 41,0 41,5 41,8
— valmistavat koulutukset2) 2,4 2,8 3,1 3,1 3,3 3,2
Lukiokoulutukseen sijoittuneet 50,6 50,2 50,4 51,2 51,7 52,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3) 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5
— peruskouluissa 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0
— kansanopistoissa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 92,5 91,4 91,1 92,2 93,2 93,8
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 4,9 5,3 5,6 5,6 5,8 5,7
Yhteensä 97,4 96,7 96,7 97,8 99,0 99,5

1) Lähde: Tilastokeskus (ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja lukiokoulutukseen sijoittuneet).

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2011 luku on toteumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

  2008 2009 2010 2011
arvio
2012
arvio
2013
arvio
             
Ammattikorkeakoulututkinto 25,1 25,2 25,2 25,0 24,9 24,9
Ylempi korkeakoulututkinto 28,6 27,3 27,9 27,3 27,0 27,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

  2008 2009 2010 2011
arvio
2012
arvio
2013
arvio
             
Lukiokoulutus (3 vuotta) 79,1 79,4 79,2 80,0 81,0 82,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 58,1 59,5 60,0 61,0 62,0 63,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 59,8 59,9 64,0 66,0 67,0 69,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 55,8 51,4 60,0 64,0 66,0 69,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta eikä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuosien 2009 ja 2010 luvut on ovat ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvioita.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

  2008 2009 2010 2011
arvio
2012
arvio
2013
arvio
             
Päivähoito            
— lapset     204 750 206 350 208 300 209 700
Esiopetus            
— opiskelijamäärä 56 650 57 750 58 770 59 000 59 200 59 200
Perusopetus            
— uudet opiskelijat 57 030 56 770 57 880 57 500 57 500 57 500
— päättötodistuksen saaneet 66 810 65 090 64 960 64 000 62 000 62 000
— opiskelijamäärä 544 410 536 780 530 680 521 000 518 000 518 000
Lukiokoulutus            
— uudet opiskelijat 38 750 38 060 38 000 38 000 38 000 38 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) 32 600 32 650 33 000 33 000 33 000 33 000
— opiskelijamäärä 110 080 108 390 107 400 110 000 110 000 110 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen)            
— uudet opiskelijat 56 040 60 320 60 800 61 000 61 800 62 200
— suoritetut tutkinnot 35 070 36 930 37 220 38 700 40 500 40 700
— opiskelijamäärä3) 138 840 143 930 149 200 150 560 151 800 152 300
Ammatillinen peruskoulutus yhteensä4)            
— uudet opiskelijat 68 400 67 370 67 630 66 400 66 000  
— suoritetut tutkinnot 39 110 42 520 43 140 44 500 46 800  
— opiskelijamäärä3) 161 670 162 300 164 390 163 520 164 090  
Ammatillinen lisäkoulutus5)            
— uudet opiskelijat 28 200 27 100 29 300 29 500 32 700 28 500
— suoritetut tutkinnot 15 900 17 000 16 000 16 500 18 000 16 500
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 27 300 29 600 29 000 30 000 32 000 31 500
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 38 300 37 200 36 500 36 000 39 300 33 900
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot            
— aloittaneet 32 590 33 676 33 978 34 963 34 900 32 900
— suoritetut tutkinnot 20 951 20 044 20 581 21 321 22 000 22 060
— opiskelijamäärä 127 875 129 282 131 595 130 400 130 300 128 000
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot            
— aloittaneet 1 990 2 308 2 722 2 800 2 900 2 900
— suoritetut tutkinnot 681 940 1 253 1 521 1 800 1 800
— opiskelijamäärä 3 453 5 557 6 580 6 600 6 800 6 800
Yliopiston perustutkinnot6)            
— uudet opiskelijat 19 643 20 169 19 988 20 119 20 100 20 100
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 13 876 10 775 12 300 13 275 13 800 14 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 21 825 10 535 14 384 12 515 14 000 15 023
— opiskelijamäärä 140 558 145 033 144 321 144 441 145 000 144 000
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 527 1 642 1 518 1 653 1 600 1 635

1) Opetushallinnon alainen koulutus. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2010 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Amk-tiedot ovat vuoden 2010 osalta toteutumia.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

6) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.

Kulttuuriosallistuminen on Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. Toisaalta kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa kävijöiden osuus koko väestöstä on suurinta EU-maissa ja kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa selvästi yli keskitason verrattuna muiden maiden vastaavaan kansalliseen osuuteen. Tietoisuus kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämismahdollisuuksista yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.

Taide- ja kulttuuriammateissa työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana - vuonna 2011 heitä oli yli 97 000. Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perusta vahvistuu

Vahvistetaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset paranevat

Parannetaan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuudet kulttuuriin lisääntyvät

Vahvistetaan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia parantamalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).

4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat

Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja ja kulttuurivientiä koskevia kärkihankkeita sekä parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

  2010
toteutuma
2011
toteutuma
2013
arvio
       
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen      
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden      
— laskennalliset henkilötyövuodet 2 469 2 469 2 469
— esitysten määrä 11 941 12 198 12 200
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden      
— laskennalliset henkilötyövuodet 1 033 1 033 1 033
— konserttien määrä 1 885 1 861 1 861
Suomen Kansallisoopperan      
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä 540 538 534
— esitysten määrä 337 292 280
Suomen Kansallisteatterin      
— henkilöstön määrä 330 346 315
— esitysten määrä 605 597 620
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden henkilötyövuodet 1 158    
Taiteen aluekeskusten määrä 31 31 31
2. Luovan työn tekijät      
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä 277/1 985 286/1 971 280/1 980
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % 56 55 54
Kulttuurin toimialojen työllisten osuus kaikista työllisistä, % ..    
— Kulttuurin toimialojen työlliset, 1 000 henk.      
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 017 1 048 1 041
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 7,98 13,33 13,3
3. Kulttuuri ja kansalaiset      
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. 2 502 2 507 2 510
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. 116 167 170
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. 670 777 780
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. 295 264 250
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. 4 900    
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 23 32 25
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 2 073 1 225 1 400
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 798 794 794
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 96 228 97 448 98 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 52 647 52 797 53 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 57 078 56 874 57 000
4. Kulttuuri ja talous      
Kulttuurialan yritysten toimipaikat 19 842 .. 19 900
Liikuntapolitiikka

Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Liikunta edistää osallisuutta, hyvinvointia sekä terveyttä. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja myönteisiä esikuvia sekä lisää kiinnostusta omaan liikuntaharrastukseen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia, mm. suurtapahtumien järjestämisen ja liikuntapaikkarakentamisen yhteydessä.

Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä väestön hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden lisääminen. Liikunnan edistämisessä huomioidaan läpileikkaavasti liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmat, erityistä tukea liikunnan parissa tarvitsevien henkilöiden tarpeet sekä urheilun eettisyys ja rehellisyys.

Runsas kymmenesosa työikäisestä väestöstä täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Puolet työikäisistä harjoittaa suosituksen mukaisen määrän kestävyysliikuntaa, mutta vain kymmenen prosenttia harjoittaa riittävästi lihaskuntoaan. Liikunnallisen elämäntavan edistämisessä haasteena on saada erityisesti vähän tai ei lainkaan liikkuvat harrastamaan liikuntaa. Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti, mutta seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin suuria eroja eri väestöryhmien kesken. Liikuntapalvelujen saavutettavuuteen vaikuttavat jatkossa etenkin muuttoliike, kuntarakenteen uudistuminen sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset.

Liikuntapolitiikan keskeiset tavoitealueet ovat liikuntapalvelut, liikunnallinen elämäntapa, liikunnan kansalaistoiminta ja huippu-urheilu sekä näitä tavoitealueita läpäisevästi tukeva liikunta-alan osaamisen ja tietopohjan kasvattamisen tavoitealue.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat:

1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa

Edistetään liikunnallisten oikeuksien toteutumista. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden yhdenvertainen saavutettavuus ja luoda edellytyksiä liikuntatoimintaan osallistumiselle koko maassa.

2. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy

Edistetään liikunnallisen elämäntavan yleistymistä. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan harrastamisen kasvu sekä liikkumattomuuden vähentäminen. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Kohderyhmänä ovat myös sellaiset väestöryhmät, joiden liikunnan esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.

3. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta

Edistetään liikunnan kansalaistoimintaa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.

4. Eettinen ja yhteiskuntavastuullinen huippu-urheilutoiminta kasvattaa liikunnasta kiinnostuneiden määrää

Edistetään eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroimista sekä parantaa Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

  2010
toteutuma
2011
toteutuma
2013
arvio
       
1. Yhdenvertaisen saavutettavuus      
Valtionavustuksilla tuetut liikuntatilat (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet)      
— uimahallit (m2) 23 497 23 268 24 000
— liikuntahallit (m2) 27 587 38 131 23 000
— jäähallit (m2) 14 878 13 016 20 000
Yhteensä 65 962 74 415 67 000
— lähiliikuntapaikat (kpl) 53 62 55
2. Liikunnallisen elämäntavan omaavien kansalaisten määrä      
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko 15—64 -vuotiaat (%)1)      
— miehet 31 31 35
— naiset 32 34 35
Lasten ja nuorten vapaa- ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus (%)2)      
Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h/vko      
— 8—9 lk 35 34 32
— lukion 1—2 lk 31 30 28
— ammattiin opiskelevat 1—2 lk 48 47 46
3. Liikunnan kansalaistoiminta      
Liikunta ja liikunnan kansalaistoiminta (%)3)      
Liikunnan harrastaminen "säännöllisesti"      
— Suomessa 17 17 19
— EU-maissa 9    
Liikunnan vapaaehtoistoimintaan sitoutuminen      
— Suomessa 18 18 20
— EU-maissa 7    
Kuuluminen urheiluseuraan tai liikuntajärjestöön % (Aika vapaalla Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009)      
— 10—29 -vuotiaat 21 21 24
4. Dopingtestit ja dopingrikkomukset (kpl)      
Kansallisen testausohjelman testit, yhteensä 2 259 3 126 3 300
— kilpailun ulkopuoliset 1 248 1 722 1 800
— kilpailutestit 1 011 1 404 1 500
— joista veritestejä 112 123 140
Urheilijaprofiilit, verinäytteet     100
Dopingrikkomukset 12 13  

1) AVTK 2009, liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy tai hikoilee

2) Kouluterveyskysely: aineisto parillisina vuosina Etelä- ja Itä-Suomi ja Lappi, parittomina Lounais-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa

3) Eurobarometri 2009

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.

Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana parantuneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa

Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy

Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään. Tuetaan nuorisolain edellyttämän monialaisen viranomaisyhteistyön toteuttamista kunnissa nuorille suunnattujen palvelujen parantamiseksi.

3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat

Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

  2010
toteutuma
2011
toteutuma
2013
arvio
       
Nuorten aktiivinen kansalaisuus      
— Nuorten aloitekanava tms. järjestelmien kattavuus kunnista   43 % 50 %
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista 70 % 75 % 85 %
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, osuus kunnista 70 % 73 % 75 %
— EU:n Nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat /lkm 2 492 2 500 2 500
Nuorten sosiaalinen vahvistuminen      
— Työpajojen kattavuus kunnista 80 % 80 % 83 %
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa 13 000 13 000 13 200
— Nuorisotyöttömät, lkm 33 200 31 600 30 000
— Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä 5 724 10 044 12 000
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista 56 % 65 % 68 %
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen      
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista   60 % 100 %
Yksinäiset peruskouluikäiset (ei ole ystävää/Kouluterveyskysely THL)   9 %  
Alakuloiset ja surulliset peruskouluikäiset (minkälainen on mielialasi/Kouluterveyskysely THL)   13 %  
Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2011 2012 2013 2012/2013
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus 791 917 842 693 851 818 9 125
29.10.34 Koulurakentaminen 53 200 58 000 58 000 0
29.20.30 Ammatillinen koulutus 685 339 718 106 723 774 5 668
29.30.30 Vapaa sivistystyö 167 109 164 442 164 418 -24
29.30.31 Ammatillinen lisäkoulutus 148 629 152 775 142 175 -10 600
29.30.32 Oppisopimuskoulutus 140 552 140 594 114 494 -26 100
29.30.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma     27 000 27 000
29.30.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 20 519 21 279 19 279 -2 000
29.40.30 Ammattikorkeakoulut 409 774 429 001 411 754 -17 247
29.80.30 Kirjastot 4 471 4 613 4 513 -100
29.80.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 80 107 78 418 80 783 2 365
29.80.32 ja 52 Museot 38 240 35 845 36 811 966
29.80.33 Kuntien kulttuuritoiminta 106 106 106 0
29.80.34 Kirjastorakentaminen 5 000 5 300 5 000 -300
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 17 151 17 773 17 773 0
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 18 974 19 058 19 147 89
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 091 8 094 8 099 5
Yhteensä   2 589 179 2 696 097 2 684 944 -11 153
           
Arvio valtionosuuksien jakautumisesta        
Kunnat ja kuntayhtymät 1 100 401 1 145 841 1 141 101 -4 740
— Kunnat   -418 152 -435 420 -433 618 1 801
— Kuntayhtymät 1 518 553 1 581 261 1 574 720 -6 541
Yksityiset 1 488 778 1 550 256 1 543 843 -6 413

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään säästösyistä vuodeksi 2013. Tämä jäädytys ei koske teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksia.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2013 on 517,5 milj. euroa. Tuottoarviossa on huomioitu arpajaisveron korottamisen aiheuttama vaikutus. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 14,4 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2013 yhteensä 531,9 milj. euroa eli noin 2,2 % enemmän vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 6,3 milj. euroa Helsingin Olympiastadionin peruskorjauksen rahoitukseen. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 102,2 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 224,8 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 152,3 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 52,6 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2013 ehdotetaan 1 058,9 milj. euroa, mistä 531,9 milj. euroa eli 50,2 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2006
TP
2007
TP
2008
TP
2009
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TA
2013
TAE
                 
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 90,8 110,6 115,2 119,5 - - - -
— veikk.varat 39,9 36,5 24,7 13,1 - - - -
— budj.varat 50,9 74,1 90,5 106,4 1) - - -
                 
Tiede 261,3 270,6 283,7 332,1 355,1 388,3 409,2 398,6
— veikk.varat 79,5 76,6 77,1 86,9 95,8 100,3 101,2 102,2
— budj.varat 181,8 194,0 206,6 245,2 259,3 288,0 308,0 296,4
                 
Taide 274,3 281,6 311,2 363,9 400,6 425,1 430,0 433,8
— veikk.varat 150,4 152,3 164,5 191,3 209,3 220,3 222,6 224,8
— budj.varat 123,9 129,3 146,7 172,6 191,3 204,8 207,4 209,0
                 
Liikunta 99,1 101,4 106,7 127,6 137,6 142,5 147,3 152,4
— veikk.varat 97,8 100,1 104,0 124,3 135,8 141,9 144,5 152,3
— budj.varat 1,3 1,3 2,7 3,3 1,8 0,6 2,8 0,1
                 
Nuoriso 39,9 42,7 47,0 55,6 69,3 65,2 69,9 74,1
— veikk.varat 35,2 36,0 37,4 44,7 51,3 51,5 52,0 52,6
— budj.varat 4,7 6,7 9,6 10,9 18,0 13,7 17,9 21,5
                 
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 362,9 365,0 383,2 447,2 492,3 514,1 520,4 531,9
Veikkausvoittovarat yhteensä 402,8 401,5 407,9 460,3 492,3 514,1 520,4 531,9

1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

  Veikkaus-
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
       
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot 3 067 000 2 055 000 5 122 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 72 443 000 238 592 000 311 035 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 40 363 000 40 420 000 80 783 000
Valtionosuudet museoille 19 380 000 17 431 000 36 811 000
Liikunnan koulutuskeskukset 22 580 000 109 000 22 689 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö 6 000 000 21 000 000 27 000 000
Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.

Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita ovat asianhallinnan perustoiminnallisuuden laajentaminen ja sen yhteyteen liitetyt tulosohjaus ja tulosjohtamisen prosessit.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
29.01.51 Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)    
  — perusparannusvaltuus - 1,20
29.10.01 Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — vuokrasopimusvaltuus 1,5 -
29.10.34 Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)    
  — yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 8,0 12,0
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 282,3 282,6
29.40.20 Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 25,0 -
29.80.34 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)    
  — perustamishankevaltuus 4,50 4,50
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,60 1,60

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 121 805 76 0 0 -118 0 121 763
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 609 76 -61 27 624
02. Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 695 -39 22 656
03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 807 -18 8 789
04. Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi sekä opiskelijoiden oikeusturvalautakunta
(siirtomääräraha 2 v)
2 539 0 0 2 539
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
3 790 3 790
22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
18 088 18 088
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
32 003 32 003
50. Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
685 685
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 252 3 252
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 337 2 337
10. Yleissivistävä koulutus 975 584 -76 0 35 000 -121 0 1 010 387
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
49 564 -121 49 443
02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 905 1 905
20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
12 894 -76 12 818
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
851 818 851 818
34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
58 000 58 000
35. Avustus yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin
(siirtomääräraha 3 v)
35 000 35 000
51. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
1 403 1 403
20. Ammatillinen koulutus 736 705 0 0 0 -13 0 736 692
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 566 -13 8 553
20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen
(siirtomääräraha 2 v)
3 026 3 026
21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 339 1 339
30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
723 774 723 774
30. Aikuiskoulutus 505 539 49 0 1 000 0 0 506 588
20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 2 v)
25 347 25 347
21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
3 010 1 000 4 010
30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
164 818 164 818
31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen
(arviomääräraha)
142 175 142 175
32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen
(arviomääräraha)
116 494 49 116 543
33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma
(arviomääräraha)
27 000 27 000
51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
19 279 19 279
53. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
7 416 7 416
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 2 739 102 188 0 10 200 -2 0 2 749 488
01. Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 455 -26 12 429
02. Arkistolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 588 -34 19 554
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 055 -13 2 042
04. Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 621 -3 1 618
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
35 431 200 35 631
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
411 754 10 000 421 754
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 862 922 1 862 922
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(siirtomääräraha 3 v)
238 592 -27 238 565
52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan
(kiinteä määräraha)
30 159 30 159
53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
102 191 102 191
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
17 334 101 17 435
89. Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin
(kiinteä määräraha)
188 188
70. Opintotuki 916 102 0 0 0 -2 0 916 100
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
703 -2 701
52. Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
30 200 30 200
55. Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
798 000 798 000
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
32 200 32 200
58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen
(siirtomääräraha 2 v)
5 549 5 549
59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki
(arviomääräraha)
49 450 49 450
80. Taide ja kulttuuri 434 881 4 020 10 000 4 510 43 350 453 804
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 919 -11 4 908
02. Valtion taidemuseon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 469 -25 19 444
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 644 200 93 2 937
04. Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 728 320 1 510 -45 24 513
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 385 -8 6 377
06. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 844 -9 6 835
07. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
767 48 815
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
19 142 19 142
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
4 513 4 513
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
40 800 40 800
32. Valtionosuudet museoille
(arviomääräraha)
17 431 17 431
33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen
(arviomääräraha)
106 106
34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252 252
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
8 570 3 500 2 000 350 14 420
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
14 091 14 091
52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
224 821 224 821
53. Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
19 824 19 824
54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin
(kiinteä määräraha)
7 336 7 336
55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 100 1 000 3 100
70. Kaluston hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
2 250 2 250
72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
739 739
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
4 000 4 000
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
150 150
96. Lahjoitus valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahastoon
(siirtomääräraha 2 v)
10 000 10 000
90. Liikuntatoimi 152 397 0 0 0 0 0 152 397
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
145 988 145 988
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille
(kiinteä määräraha)
109 109
53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen
(arviomääräraha)
6 300 6 300
91. Nuorisotyö 74 056 0 0 0 0 0 74 056
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
52 556 52 556
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
21 000 21 000
52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta
(siirtomääräraha 2 v)
500 500
  Yhteensä 6 656 171 4 257 10 000 50 710 -213 350 6 721 275

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 515 3 472 3 430    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin kasvu on riippuvainen laajasta sivistyksestä, ammattitaidosta ja korkeasta osaamisesta. Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on pitkäjänteistä kasvupolitiikkaa, ja myös koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta on pidettävä huolta. Valtiovarainvaliokunta totesi valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013—2016 antamassaan mietinnössä (VaVM 12/2012 vp), että korkea sivistystaso ja laadukas koulutus ovat vahvan osaamisemme perusta. Kaiken asteisen koulutuksen turvaaminen koko maassa on keskeinen väline talouden kasvulle ja maan elinvoimaisuudelle. Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä, että säästöistä huolimatta Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää turvata riittävän perustutkimuksen rahoitus ja huolehtia siitä, ettei talouden sopeuttamistoimilla heikennetä koulutuksen laatua.

Tämän vuoden merkittävin uudistus on nuorten yhteiskuntatakuu. Yhteiskuntatakuun toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että peruskoulun päättäneillä on tosiasialliset mahdollisuudet päästä toisen asteen koulutukseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös jo aiemmin ilman koulutusta jääneet nuoret aikuiset saavat uuden mahdollisuuden. Heille on tarpeen räätälöidä uudenlaisia, joustavia koulutuksen vaihtoehtoja.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2013 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.