Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta yliopistotasoisen terveyden tutkimukseen, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtionkorvauksesta rikosasioiden sovitteluun.

Vuoden 2010 alusta lukien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat sisältyneet valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.

Keskeiset uudistukset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki). Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013. Laissa säädetään iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittämisestä sekä palvelujen saamisesta ja laatuvaatimuksista.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen lainsäädännön muuttamiseksi siten, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Esitys ei vaikuta momentin määrärahan mitoitukseen.

Viitaten momentin 33.30.60 selvitysosan esitykseen isyysvapaan pidentämisestä määrärahan mitoituksessa ei ole otettu huomioon isyysvapaan pidentämisen kustannusvaikutuksia kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen sekä lasten päivähoitoon. Kustannusvaikutukset arvioidaan vähäisiksi.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) edellyttämälle tasolle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntauudistusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste, jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset.
  • — Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja uudisteilla olevan sosiaalihuollon lainsäädännön pohjalta.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia.
  • — Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus.
  • — Vanhuspalvelulain toimeenpano.
  • — Terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen ja arvioinnin toteuttaminen.
  • — Alkoholiohjelman jatkaminen.
Järjestelmäkuvaukset

Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta 33.60.35 maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 % nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Valtionavustuksella kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja

  2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
         
Kunnallinen toimeentuloturva        
Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 240 257 260 000 260 000 260 000
Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana1) 224 544 230 000 230 000 230 000
Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 92 239 94 000 100 000 100 000
Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 375 152 385 000 390 000 390 000
Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana1) 349 927 360 000 370 000 370 000
Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 167 189 175 000 187 000 187 000
Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 22 595 24 000 25 000 25 000
         
Sosiaalipalvelut        
Lasten päivähoito, lasten määrä 31.12. 204 700 206 400 208 300 209 700
Lasten kotihoidon tuki, saajia 31.12. (perheitä) 65 600 64 000 63 200 64 100
Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia 31.12. (perheitä) 14 000 13 600 13 500 13 500
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 130 700 132 500 134 500 136 500
Tukipalvelut, 65 vuotta täyttäneitä saajia vuoden aikana 116 200 116 800 117 200 117 500
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.2) 16 100 15 000 13 800 12 600
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 37 600 39 500 41 500 43 000
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. 35 300 38 000 41 000 43 000
Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin3) 11 500 12 500 13 700 15 000
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. 1 900 1 800 1 600 1 400
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 94 800 97 000 99 000 102 000
         
Kansanterveystyö        
Hoitopäivät (milj.) 6,20 5,83 5,48 5,15
Avohoitokäynnit (milj.)        
— Lääkärin luona 8,40 8,65 8,91 9,18
— Muun ammattihenkilön luona 18,80 19,55 20,33 21,15
— Hammashuollon käynnit 4,90 4,90 5,00 5,00
— Kotisairaanhoidon käynnit 5,00 5,35 5,67 6,01
         
Somaattinen erikoissairaanhoito        
Hoitopäiviä (milj.) 3,5 3,40 3,29 3,19
Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,98 0,99 0,99 1,00
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 3,5 3,44 3,31 3,19
Avohoitokäynnit (milj.) 6,22 6,53 6,86 7,20
         
Psykiatrinen erikoissairaanhoito        
Hoitopäiviä (milj.) 1,47 1,45 1,43 1,40
Päättyneet hoitojaksot 0,04 0,04 0,04 0,03
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 35,00 35,00 35,00 35,00
Avohoitokäynnit (milj) 1,62 1,68 1,75 1,8

1) Menojen rahoitus momentilta 33.60.35.

2) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat.

3) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta

  2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
         
Julkaisupisteiden määrä (3 v. keskiarvo) 8 842,9 9 163,4 10 009,2 -
Julkaisupisteiden hinta, euroa 4 523 4 365,15 3 596,7 -
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 052,7 1 090,9 1 129,5 1 150,0
Tutkintokorvaus, euroa 64 500 64 700 64 600 64 600
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa 1 370 1 380 1 380 1 380

Mielentilatutkimustoiminta

  2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
         
Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä 123 126 128 131
— valtion yksiköt 95 97 99 101
— kunnalliset sairaalat 28 29 29 30
Menot (1 000 euroa) 2 003 2 123 2 251 2 386
Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) 16 300 16 923 17 587 18 276

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Uuden lastensairaalan rahoitus

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia 2014—2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

Nykyinen lastenklinikka on valtakunnallinen lastensairaala, jossa hoidetaan erittäin hyvällä menestyksellä vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevia lapsia. Se on maan ainoa täyden palvelun lastensairaala, johon on keskitetty useiden potilasryhmien hoito. Sairaalarakennus on kuitenkin vanha ja huonokuntoinen ja ahtaat tilat rajoittavat vanhempien mahdollisuuksia osallistua lastensa hoitoon. Asiantuntijoiden mukaan Lastenklinikan vaiheittainen korjaaminen sen samanaikaisesti toimiessa ei ole mahdollista.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 10

Eduskunta edellyttää, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia 2014—2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

Lastensuojelu

Valiokunta pitää tärkeänä, että lastensuojelun painopistettä siirretään aiempaa selvemmin ennaltaehkäisevään suuntaan. Ehkäisevän lastensuojelun tehostaminen on ennen kaikkea sekä lapsen että perheen etu. Se tuo myös suurta kustannussäästöä, sillä lapsen huostaanotto ja sijoitus ovat erittäin kalliita toimenpiteitä, kun taas ehkäisevän työn palvelut ovat usein kustannuksiltaan hyvin alhaisia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että huostaanoton ja sijoittamisen kustannukset ovat niin suuret, että yhdenkin huostaanoton välttämiseksi melkein mikä tahansa määrä ehkäisevää tai avohuollon työtä on kannattavaa.

Ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistuminen edellyttää lastensuojelunäkökohtien huomioon ottamista laaja-alaisesti kaikessa lasta ja perhettä koskevassa toiminnassa ja päätöksenteossa. Aivan keskeistä on peruspalvelujen, kuten neuvolan, päivähoidon ja opetustoimen yhteistyössä antama ennaltaehkäisevä tuki, joka koskee koko perhettä. On niin ikään lisättävä mm. moniammatillisia, joustavia, matalan kynnyksen palveluja lapsille ja perheille.

Ehkäisevän työn vahvistaminen edellyttää paitsi resursseja, myös viranomaisten ja toimijoiden laajaa ja tiivistä yhteistyötä, riittävää tiedonkulkua sekä osaamista. Tarvitaan mm. tietoa lastensuojelutarpeen etenemisestä, jotta jo ensimmäisiin oireisiin osataan reagoida sekä vahvaa luottamusta siihen, että varhaisella puuttumisella lastensuojelun tarvetta voidaan ehkäistä tehokkaasti.

Lastensuojelun suorat kustannukset ovat nousseet voimakkaasti, sillä kiireellisten huostaanottojen määrät ovat lisääntyneet. Lastensuojelun kokonaiskustannusten selvittäminen on kuitenkin hankalaa, sillä ehkäisevä lastensuojelutyö sijoittuu monien eri palvelujärjestelmien sisään ja toteutuu osana näiden järjestelmien toimintaa.

Valiokunta viittaa valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomukseen (K 17/2012 vp) ja korostaa tarvetta lastensuojelun tilastoinnin parantamiseen, millä voidaan edistää työn vaikuttavuutta. Kuten myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan (StVL 15/2012 vp) todennut, tarvitaan lastensuojelutyön vaikutusten ja vaikuttavuuden pitkäjänteistä, luotettavaa ja systemaattista tutkimusta ja mitattavuuden kehittämistä.

Valiokunta painottaa ennaltaehkäisevien sekä matalan kynnyksen palvelujen ja vertaistoiminnan lisäämistä myös päihdehuollossa. On erittäin tärkeää, että aikuisten päihde- tai mielenterveysongelmia hoidettaessa otetaan huomioon myös lasten ja nuorten tuen ja hoidon tarve. Näin voidaan osaltaan ennaltaehkäistä lasten ja nuorten alttiutta sairastua ja ajautua päihteiden ongelmakäyttöön.

Peruspalveluministeri on 5.9.2012 asettanut lastensuojelun tilaa selvittävän työryhmän, jonka tulee 31.3.2013 mennessä tehdä toimenpide-ehdotukset lastensuojelua parantavista toimista. Valiokunta korostaa, että toimenpide-ehdotusten vaatimaan rahoitukseen on varauduttava myös talousarviossa.

Valiokunta lisää 3,4 milj. euroa momentille 33.60.31 lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen.

Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto

Neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon säädösperustaa on viime vuosina vahvistettu ja terveydenhuoltolain säännöksiä täsmennetty. Myös kuntien valtionosuuksia on korotettu 18,5 milj. eurolla vuodesta 2011 lähtien ja säädösten toimeenpanon valvontaa ja seurantaa tehostettu.

Tiukentuneen normiohjauksen ja lisäresurssien myötä neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat parantuneet ja mm. terveystarkastukset ovat lisääntyneet. Myös henkilöstöresurssit ovat parantuneet, mutta eivät vielä riittävästi. Etenkään lääkäreitä ei ole vielä tarpeeksi kouluterveydenhuollossa.

Valiokunta korostaa, että säädösten (erit. neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ym. koskevan asetuksen, 338/2011) toimeenpanon seurannasta huolehditaan ja että kehittämistyötä palvelujen parantamiseksi jatketaan. Palvelujen kehittymiseen vaikuttavat keskeisesti myös valvovien viranomaisten toimenpiteiden tehokkuus sekä valvontaresurssien riittävyys. Kouluterveydenhuollon alueellisia eroja on myös edelleen kavennettava.

Valiokunta korostaa, että lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Ne ovat myös keskeinen osa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, sillä neuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset tavoittavat käytännössä kaikki lapsiperheet. Neuvoloilla ja kouluterveydenhuollolla on keskeinen rooli myös lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ja sen myötä laajemminkin terveyserojen kaventamisessa. Esim. OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorilla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että palvelurakenneuudistuksessa pidetään huolta laadukkaiden äitiys- ja lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. On myös onnistuttava siirtämään painopiste terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen puuttumiseen. Lisäksi on tärkeää, että kunnat hyödyntävät aiempaa paremmin em. asetuksen toimeenpanoon osoitetun lisärahoituksen.

Perusterveydenhuollon vahvistaminen

Valiokunta korostaa perusterveydenhuollon vahvistamista ja pitää erittäin tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa luodaan edellytykset perusterveydenhuollon resurssien vahvistamiseen sekä henkilöstön saatavuuteen. Tämä on välttämätöntä, sillä perusterveydenhuollon resurssit ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet selvästi erikoissairaanhoitoa hitaammin. Palvelujen saannissa on suuria alueellisia eroja ja joillakin alueilla hoitojonot ovat jopa pidentyneet. Maaliskuussa 2012 tehdyn selvityksen mukaan noin 73 prosenttia väestöstä asui alueella, jossa lääkärin vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli kaksi viikkoa, ja peräti 24 prosenttia alueella, jossa lääkärin vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli 4 viikkoa. Huomattavaa on myös se, että 28 prosenttia terveyskeskuksista julkaisi hoitoonpääsytiedot harvemmin kuin terveydenhuoltolaki edellyttää.

Valiokunta toteaa, että rakenneuudistuksen rinnalla tarvitaan niin kunnissa kuin myös valtakunnan tasolla uusia ratkaisuja hoidon saatavuuteen liittyviin akuutteihin ongelmiin sekä terveyskeskusten johtamisen, työn organisoinnin ja viihtyvyyden parantamiseen. Valiokunta painottaa myös Kaste-hankkeen kautta saavutettujen hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista valtakunnallisesti käytännön työhön.

30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat ja osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Myrkytystietokeskuksen päivystyksen kehittäminen (YTS) 300
Yhteensä 300

2013 talousarvio 500 000
2012 talousarvio 200 000
2011 tilinpäätös 200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 500 000
2012 tilinpäätös 200 000
2011 tilinpäätös 200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 14 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen

3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen

5) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon.

Selvitysosa:Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste II).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menosäästö -3 000
Yhteensä -3 000

2013 talousarvio 14 500 000
2012 talousarvio 17 500 000
2011 tilinpäätös 24 700 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Valiokunta viittaa edellä luvun 33.60 perusteluissa esitettyyn ja lisää momentille 3 400 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanoon. Määräraha kohdennetaan lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Määrärahaa voidaan käyttää myös lastensuojelun tilaa selvittävän selvityshenkilön tekemien toimenpidesuositusten toteuttamiseen.

Valiokunta korostaa, että lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhaisen tuen ja avopalveluiden kehittäminen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 17 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen

3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen

5) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon.

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto -1 000
Menosäästö -5 000
Yhteensä -6 000

2013 talousarvio 30 000 000
2012 talousarvio 36 000 000
2011 tilinpäätös 39 993 063

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Momentille ehdotetaan 30 miljoonan euron määrärahaa, joka on 6 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennyksestä 5 milj. euroa johtuu menosäästöistä ja 1 milj. euroa eduskunnan tälle vuodelle tekemän kertaluonteisen lisäyksen poistumisesta.

Tutkimusrahoituksen taso on ollut aleneva jo pitkään. Vielä vuonna 1995 STM:n kautta ohjautuvaa tutkimusrahoitusta oli noin 60 milj. euroa, mutta 2000-luvulla rahoitus aleni 40 milj. euroon. Kustannustason nousu huomioon ottaen rahoituksen määrä on pudonnut noin kolmannekseen vuoden 1995 tasosta. Tutkimusrahoituksen jatkuva vähentäminen uhkaa yliopistosairaaloissa tehtävää kliinistä tutkimustyötä ja vaikeuttaa tutkimustiedon tehokasta hyödyntämistä ja levittämistä.

Tutkimusrahoituksen väheneminen vaikuttaa myös kuntien kustannuksiin, sillä yliopistollisten sairaaloiden jäsenkuntien osuus tutkimustoiminnan rahoituksesta kasvaa valtion tutkimusrahoituksen vähentyessä.

Valiokunta toteaa, että yliopistollisissa sairaaloissa tehtävällä kliinisellä tutkimuksella on keskeinen merkitys terveydenhuollon kehittämiselle, sillä lääketieteen edistyminen perustuu pitkälti tutkimukseen. Tieteellinen tutkimus edistää uusia hoitomuotoja ja parantaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista. Potilaiden käyttöön saadaan näin uusin lääketieteellinen tieto ja taito. Myös väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kiristyminen edellyttävät terveydenhuollon uudistumista sekä uusia ja tehokkaita hoitomuotoja, mikä korostaa myös terveystieteellisen tutkimuksen merkitystä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että rahoitusjärjestelmä ei rapaudu ja että hallitus varmistaa yliopistotasoisen tutkimusrahoituksen riittävyyden. Mikäli rahoitus jatkaa vähenemistään, sairaanhoidon kehitys tulee vakavasti häiriintymään.

Momentille lisätään 1 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 31 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 110 240 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 900 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 73 200 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 35 870 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 85 000 euroa Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja 1 085 000 euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erikoishammalääkärikoulutuksen korvaus Pohjois-Savon ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireille 170
Lisäkorvaus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille 900
Yhteensä 1 070

2013 talousarvio 110 240 000
2012 talousarvio 109 170 000
2011 tilinpäätös 104 482 415

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 110 240 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 900 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 10 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 270 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 5 100 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 130 000 euroa, josta 55 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 500
Yhteensä 500

2013 talousarvio 10 500 000
2012 talousarvio 10 000 000
2011 tilinpäätös 6 750 768

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 10 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 348 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2013 olevan noin 240 000.

Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus yhden aikuisen osalta vuonna 2013 on 461,05 euroa kuukaudessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asumistuen tulorajojen korotus, tarkistus vuoden 2012 tasoon -2 000
Indeksikorotuksen aikaistus 4 500
Perusturvan korotus, tarkistus vuoden 2012 tasoon -2 500
Pitkäaikaistyöttömän asumistuen tarkistamisen lykkäyksen kokeiluluonteinen pidennys 6 kuukauteen -100
Tarvearvion muutos -9 500
Työllistymisbonuskokeilu -700
Työmarkkinatuen tarveharkinnan rajaaminen -1 600
Työttömyysturvan aktiiviajan korotusosa etuoikeutetuksi tuloksi 3 000
Yhteensä -8 900

2013 talousarvio 348 100 000
2012 talousarvio 357 000 000
2011 tilinpäätös 271 447 201

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään 345 350 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 2 750 000 euroa talousarvioesityksen 348 100 000 euroon nähden viitaten momentin 33.20.51 selvitysosaan aiheutuu talousarvioesityksen täydentävään esitykseen liittyvästä hallituksen esityksestä (HE 134/2012) työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 1.1.2013 lukien. Vähennys aiheutuu siitä, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville työnhakijoille maksetaan työttömyysetuutta työssäolovelvoitteen tai ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen estämättä.


2013 talousarvio 345 350 000
2012 talousarvio 357 000 000
2011 tilinpäätös 271 447 201

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 345 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ohjauksen siirtoon liittyvä siirto momentille 29.10.30 -120
Yhteensä -120

2013 talousarvio 480 000
2012 talousarvio 600 000
2011 tilinpäätös 600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

(37.) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2012 I lisätalousarvio 10 000 000
2012 talousarvio 10 000 000
2011 tilinpäätös

38. Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 5 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lain (vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin kunnille ja kuntayhtymille maksettaviin valtionavustuksiin

2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle vanhuspalvelulain seurannan ja arvioinnin kehittämistä sekä toteutusta varten maksettavaan korvaukseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Tarkoituksena on tukea lain toimeenpanoa valtionavustuksella, jota voidaan myöntää kunnille ja kuntayhtymille vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin. Vanhuspalvelulain seurantaa ja arviointia kehittää ja toteuttaaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Myönnettävään valtionavustukseen noudatetaan soveltuvin osin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992) ja valtionavustuslakia (688/2001).


2013 talousarvio 5 757 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Ns. vanhuspalvelulain (StVM 27/2012 vp - HE 160/2012 vp) on määrä astua voimaan 1.7.2013 lukien. Lain toimeenpanoa varten kuntien valtionosuuksiin on tehty ensi vuodelle 27,3 milj. euron lisäys. Kustannukset kasvavat vuoteen 2015 asti, jolloin laki on kokonaisuudessaan sovellettavana. Silloin kuntien kustannusten arvioidaan olevan vuositasolla yhteensä 151 miljoonaa euroa, josta valtionosuus olisi 82 miljoonaa euroa. Kunnille osoitetaan myös valtionavustusta lain toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin.

Lain kustannusvaikutusten tarkka arviointi on vaikeaa, mistä johtuen on tärkeää, että lain toimeenpanoa ja sen kustannusvaikutuksia seurataan heti alusta lähtien valtakunnallisten ja yhtenäisten seurantaindikaattoreiden kautta.

Jotta ikäihmisten palvelut kyetään järjestämään käytettävissä olevien resurssien puitteissa kattavasti ja laadukkaasti, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja edistää ikäihmisten toimintakykyä. Tämä edellyttää kotiin vietävien palvelujen sekä terveyttä edistävien ja kuntouttavien työtapojen lisäämistä, kuten myös ikäihmisten liikunnan sekä oikea-aikaisen kuntoutuksen tehostamista. Myös hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 5 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lain (vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin kunnille ja kuntayhtymille maksettaviin valtionavustuksiin

2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle vanhuspalvelulain seurannan ja arvioinnin kehittämistä sekä toteutusta varten maksettavaan korvaukseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käytää myös enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen vanhuspalvelulain seurannan ja arvioinnin kehittämistä ja toteuttamista varten.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 IV lisätalousarvio
2013 talousarvio 5 757 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käytää myös enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen vanhuspalvelulain seurannan ja arvioinnin kehittämistä ja toteuttamista varten.

39. Avustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

 

III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksina kunnille vuonna 2013 ja 2014 alkaviin sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin.

Selvitysosa:Määräraha on kertaluonteinen ja sitä saa käyttää vuosina 2013 ja 2014 alkaviin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin. Avustuksen myöntämisessä noudatetaan valtionavustuslain säännöksiä. Ehdoista säädetään tarkemmin asetuksella. Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken. Avustukset tulevat olemaan perustamishankkeiden valtionavustuksia pienempiä mutta toisaalta mikään hanke ei jäisi ilman avustusta määrärahan puutteen vuoksi. Määrärahan riittämättömyys ei tällöin voisi johtaa avustusta saamatta jääneen hankkeen siirtymiseen myöhemmäksi.


2013 III lisätalousarvio 15 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksina kunnille vuonna 2013 ja 2014 alkaviin sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin.

40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 23 740 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

Selvitysosa: Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan järjestämisestä yhdessä ao. kuntayhtymien kanssa vuodesta 2011 eteenpäin. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.

FinnHEMS Oy:n toiminnasta aiheutuvia hallinnoinnin menoja ovat muun muassa lentotoiminnan kilpailutus ja sopimuksen laatiminen sekä lentotoiminnan valvonta sopimuksen voimassaoloajan. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja sen edellyttämän ohjaamomiehistön, tarvittavat tukikohdat ja lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt.

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan menoiksi on arvioitu noin 23 740 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 1 280
Yhteensä 1 280

2013 talousarvio 23 740 000
2012 talousarvio 22 460 000
2011 tilinpäätös 11 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 23 740 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 150 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu kuuden polttonestesäiliön ja niiden pohjarakenteiden rakentamisesta.


2013 I lisätalousarvio 150 000
2013 talousarvio 23 740 000
2012 tilinpäätös 22 460 000
2011 tilinpäätös 11 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 150 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 080 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 1 080 000 euroa kiireellisiin tukikohtainvestointeihin ja 1 000 000 euroa lentopalvelun arvioitua suurempien käyttökustannusten korvaamiseen.


2013 IV lisätalousarvio 2 080 000
2013 I lisätalousarvio 150 000
2013 talousarvio 23 740 000
2012 tilinpäätös 22 460 000
2011 tilinpäätös 11 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 080 000 euroa.

63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.


2013 talousarvio 3 500 000
2012 talousarvio 3 500 000
2011 tilinpäätös 3 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.

Selvitysosa:Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii aluehallintovirasto. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006).

Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.


2013 talousarvio 6 300 000
2012 talousarvio 6 300 000
2011 tilinpäätös 6 300 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.