Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Yhteiskunnallinen kehitys heijastuu oikeusministeriön hallinnonalaan oikeusjärjestelmän moninaistumisena ja kansainvälistymisenä. Toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien merkitys kasvaa. Samaan aikaan kuitenkin julkisen talouden rahoitusmahdollisuudet asettavat rajat oikeusvaltion ylläpitämiselle ja kehittämiselle.

Oikeuslaitos yhteiskunnan toimivuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä on oikeusvaltion kulmakivi. Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää turvallisuutta ja hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä.

Oikeussääntelyn monimutkaistuminen edellyttää entistä korostetummin lainsäädäntöpolitiikan ja -ohjauksen kehittämistä. Lisäksi on pyrittävä aktiivisesti vaikuttamaan Euroopan unionin lainsäädännön sisältöön ja laatuun, koska unionilla on suuri rooli säädösvalmistelun käynnistäjänä.

Vaikean taloudellisen tilanteen oletetaan edelleen pitävän yleisiin tuomioistuimiin saapuvien velkomus- ja insolvenssiasioiden määrän suurena. Velkomusasioiden määrää on lisännyt myös se, että pikaluottoja on otettu paljon ilman takaisinmaksukykyä.

Kansalaisten toimeentuloon liittyvien vaikeuksien johdosta hallinto-oikeuksissa on varauduttava sosiaaliasioiden määrän kasvuun. Myös ulkomaalaisasioiden ja veroasioiden määrän arvioidaan edelleen kasvavan. Ratkaisujen viipyminen hallintotuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa aiheuttaa paitsi haittaa asianosaisille ja välittömiä kustannusvaikutuksia muilla hallinnonaloilla myös välillisiä vaikutuksia kansantalouteen, kuten työllisyyteen ja verotuloihin. Merkittäviä kustannuksia syntyy esimerkiksi julkisia hankintoja, ulkomaalaisasioita, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä sekä ympäristölupia koskevien ratkaisujen viipymisestä.

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asuntovelkojen ja niistä erityisesti ensiasuntoa varten otettujen lainojen pääomat ovat kasvaneet merkittävästi. Pikaluottojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on jatkanut kasvuaan. Kuluttajien uusista maksuvaikeuksista kertovat velkomistuomiot ovat lisääntyneet, samoin ovat lisääntyneet veroasiat. Ulosottoon saapuvien asioiden sekä konkurssien määrän ennakoidaan olevan suuria myös vuonna 2013.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Vuonna 2011 rikoksia tosin tilastoitiin 6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Nousu eri rikoslajeissa johtui erityisesti siitä, että aiempaa suurempi osa esimerkiksi pahoinpitelyrikoksista kirjautui lainsäädäntömuutosten johdosta poliisitilastoon. Ilmi tulleiden rikosten määrään vaikuttavat myös viranomaisten valvonnan tehokkuus ja suuntaaminen.

Tietoon tulleista rikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Vuonna 2011 näitä rikoksia ilmeni 2 % enemmän kuin vuonna 2010. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä on vähentynyt vuoden 1990 ennätyslukemista runsaan neljänneksen. Törkeät rattijuopumukset lisääntyivät 1 % vuonna 2011 ja muut rattijuopumukset 2 % edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2011 huumausainerikoksia tuli ilmi 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Törkeät huumausainerikokset sen sijaan vähenivät 4 %.

Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuli vuonna 2011 poliisin tietoon noin viidenneksen sekä edellisvuotta että vuosien 2006—2010 keskimäärää enemmän. Poliisin tietoon tulleet alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset lisääntyivät vuonna 2011 edelliseen vuoteen nähden 18 %. Pahoinpitelyrikosten kasvu vuonna 2011 selittyy pääosin lievän pahoinpitelyn syyteoikeuden muuttamisella ja tähän liittyneillä poliisin uusilla toimintatavoilla.

Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi korkein ja myös kaikkien Euroopan maiden keskiarvoa korkeampi. Trendi on kuitenkin ollut laskeva viimeisten kymmenen vuoden aikana, joskin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Vuonna 2011 henkirikoksia tuli tietoon 114. Kymmenvuotisjakson 2001—2010 vuosittainen keskiarvo oli 124. Aikuisten välisistä henkirikoksista 69 prosentissa kaikki osapuolet olivat tekohetkellä humalassa ja 83 prosentissa rikoksista ainakin yksi osapuolista oli humalassa.

Kansallisten uhritutkimusten mukaan väkivaltaa kokeneiden osuus väestöstä on pysynyt melko vakaana viimeiset parikymmentä vuotta. Uusimman tutkimuksen mukaan noin 12 % väestöstä joutui väkivallan tai uhkailun kohteeksi vuonna 2009. Eniten väkivaltaa kokevat nuoret, ja suuri osa uhrikokemuksista kasautuu pienelle osalle nuorista. Lasten kokema seksuaalinen väkivalta on vuonna 2008 tehdyn lapsiuhrikyselyn mukaan vähentynyt ja kuritusväkivalta vähentynyt voimakkaasti vuoden 1988 tasosta. Asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat muuttuneet selvästi kielteisemmiksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
Oikeusministeriön hallinnonalan keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Lainsäädäntö on oikeasuhteista ja tehokasta sekä selkeää ja ymmärrettävää.
  • — Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon vahvistetaan.
  • — Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä edistetään.
  • — Tuomioistuimet ja oikeusapu turvaavat palvelukyvyltään, osapuolille aiheutuvilta kustannuksiltaan sekä käsittelyajoiltaan oikeusturvan tosiasiallisen toteutumisen kansallisen lainsäädännön ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
  • — Velallisten selviytymistä edistetään maksuhäiriöpolitiikalla.
  • — Luottotappioita torjutaan tehokkaalla perinnällä.
  • — Rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja vähennetään. Erityisesti vähennetään väkivaltarikollisuutta.
  • — Uusintarikollisuutta vähennetään parantamalla rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan.
  • — Turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta parannetaan.
  • — Oikeudenmukainen rikosvastuu toteutuu tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen.
Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia

Säädöspolitiikan vaikuttavuustavoitteena on, että lainsäädäntö on oikeasuhteista ja tehokasta sekä selkeää ja ymmärrettävää. Tämä edistää hallituksen poliittisten tavoitteiden saavuttamista, parantaa kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä vähentää hallinnon ja oikeuslaitoksen työtä. Tavoitteena on tehtyjen selvitysten ja arviointien pohjalta tehostaa ja kehittää valtioneuvoston yhteistä lähestymistapaa ja menetelmiä hyvin toimivan lainsäädännön toteuttamiseksi.

Vaikuttavuustavoitteena on vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon sekä edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.

Tavoitteena on parempi ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisen seuranta.

Euroopan unionissa tavoitteena on edistää toimielinten asiakirjajulkisuuden toteutumista sekä hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista.

Oikeusturva

Vaikuttavuustavoitteena on oikeusturvan tosiasiallinen toteutuminen.

Vuonna 2011 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi 5 ratkaisua (25 vuonna 2010) koskien oikeudenkäynnin kestoa. Näistä 2 (7 vuonna 2010) oli langettavia tuomioita, 2 tapauksessa (11 vuonna 2010) osapuolet pääsivät sovintoon ja 1 tapauksessa (7 vuonna 2010) hallitus antoi Suomen puolesta yksipuolisen julistuksen. Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskeva laki (362/2009) tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Yleiset tuomioistuimet ovat lähettäneet oikeusministeriölle tiedoksi sen nojalla annetut tuomiot. Vuonna 2011 tuomiot koskivat 47:ää asiaa (45 vuonna 2010), joista hylkäävä tuomio annettiin 11 asiassa. Molempien hyvitysjärjestelmien tapausten lukumäärä kokonaisuutena on laskussa, joten kehitys on tältä osin myönteinen.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevan lain ulottamisesta hallintotuomioistuimiin, erityistuomioistuimiin ja muutoksenhakulautakuntiin.

Keskimääräiset käsittelyajat ovat tuomioistuimissa kohtuulliset, mutta osa oikeudenkäynneistä kestää liian pitkään. Asianosaisen kannalta on ratkaisevaa käsittelyn kokonaiskesto ja siihen kiinnittää huomiota myös ihmisoikeustuomioistuin arvioidessaan oikeudenkäynnin keston kohtuullisuutta. Kokonaiskäsittelyajasta tulee siten ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa muun muassa seuraamalla erityisesti kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneitä asioita ja edistämällä niiden nopeaa käsittelyä.

Tuomioistuinten keskimääräisissä käsittelyajoissa on myös alueellisia eroja. Jotta oikeusturva toteutuisi yhdenvertaisesti, käsittelyaikaeroja pyritään supistamaan.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa asiantuntevan avun oikeaan aikaan ja kohtuullisin kustannuksin. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä antamalla asianosaisille oikeudellista apua mahdollisiman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on myös vähentää tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää oikeusaputoimistojen oikeudellisen neuvonnan ja riitaisten asioiden vapaamuotoisen sovittelun avulla.

Oikeusavun kustannuksia saattaa lisätä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vahvistunut ratkaisukäytäntö, jossa on korostettu epäillyn oikeutta saada neuvotella avustajan kanssa jo ennen kuulustelujen alkamista.

Maksuhäiriöpolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on edistää velallisten selviytymistä ja torjua luottotappioita. Velallisen taloudellisen tilanteen nopealla selvittämisellä ja oikeiden toimenpiteiden valinnalla ehkäistään velkaongelmien syvenemistä ja turvataan velkojan saatavia. Luottotappioiden torjunnassa tavoitteena on saada aikaan hyvä perintätulos ja käsitellä asiat joutuisasti.

Osa luottotappioiden vähentämiseen tähtäävää toimintaa on talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen. Valtakunnalliseksi laajentuneen ulosoton erikoisperinnän arvioidaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tehostavan rikoshyödyn poisottamista ja parantavan perintätulosta puuttumalla velallisten väärinkäytöksiin ja täytäntöönpanon välttelyyn ulosotossa.

Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01, tuomioistuinten, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan osalta luvussa 25.10 ja maksuhäiriöpolitiikan osalta luvussa 25.20.

Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina ovat rikollisuuden ja rikollisuuden haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen. Erityisesti pyritään vähentämään väkivaltaa. Tämä edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja.

Vaikuttavuustavoitteina ovat myös uusintarikollisuuden vähentäminen parantamalla rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan sekä oikeudenmukaisen rikosvastuun toteuttaminen tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen.

Rikoksen uhrin aseman kehittämisessä painotetaan uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisyä sekä uhrin tarpeiden huomioon ottamista käytännön oikeusprosessissa ja tukitoimissa.

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään rikoksentorjunnan ja lainsäädännön osalta luvussa 25.01, syyttäjäntoimen osalta luvussa 25.30 ja rangaistusten täytäntöönpanon osalta luvussa 25.40.

Arjen oikeussuhteet

Vaikuttavuustavoitteena on turvata kansalaisten toiminnan ja valinnan vapaus ja siten lisätä yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Vaikuttavuustavoitteena on myös lainsäädännössä huolehtia heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa.

Arjen oikeussuhteiden vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet esitetään luvussa 25.01.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Toiminnassa noudatetaan sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteita. Vuosittain valitaan 1—2 säädöshanketta ja 1—2 muuta hanketta tarkasteltavaksi erityisesti tasa-arvonäkökulmasta. Tulosohjauksella laajennetaan asteittain tasa-arvosuunnitelmien laatimista ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista hallinnonalan virastoissa.

Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on vuonna 2011 korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Hallituksen kehyspäätösten mukaiset määrärahaleikkaukset edellyttävät uusia, toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta parantavia toimenpiteitä. Toimenpiteitä valmistellaan osana hallitusohjelman mukaista oikeusturvaohjelmaa sekä Rikosseuraamuslaitoksen sopeuttamisohjelmaa. Niissä keskeistä on edelleen noudattaa johdonmukaista ja kestävää, henkilöstön työhyvinvointia tukevaa henkilöstöpolitiikkaa.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ministeriö ja hallinto 123 176 30 0 0 6 605 0 129 811
01. Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
26 718 124 26 842
02. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 1
03. Eräiden virastojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 764 -13 6 751
04. Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
2 068 -6 2 062
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
10 330 10 330
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
207 0 207
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
55 000 6 500 61 500
50. Avustukset
(kiinteä määräraha)
4 088 30 4 118
51. Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
18 000 18 000
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 360 745 900 0 0 15 556 0 377 201
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 964 -20 8 944
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 932 -25 10 907
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
253 965 485 137 254 587
04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
29 398 -89 29 309
05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 586 -485 -47 13 054
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
43 900 900 15 600 60 400
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 106 487 0 0 0 -273 0 106 214
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
106 487 -273 106 214
30. Syyttäjät 45 947 0 0 0 -118 0 45 829
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
45 947 -118 45 829
40. Rangaistusten täytäntöönpano 231 853 0 0 0 -490 0 231 363
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
226 453 -490 225 963
74. Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
5 400 5 400
50. Vaalimenot 2 027 0 0 0 0 0 2 027
20. Vaalimenot
(arviomääräraha)
2 027 2 027
  Yhteensä 870 235 930 0 0 21 280 0 892 445

  Henkilöstön kokonaismäärä 9 362 9 375 9 313