Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
         (20.) Lähialueyhteistyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:

Toiminta-ajatus

Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ulkopoliittisesti merkittävät asiat. Toiminta perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön osana kansainvälistä yhteisöä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä ja EU-oikeutta ja ihmisoikeuksia sekä huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Edustustoverkon merkitys ja kattavuus korostuu kansainvälisessä vaikuttamisessa.

Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa.

Toimintaympäristö

Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat merkittävästi globaali toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset. Syventyneen maailmanlaajuisen keskinäisriippuvaisuuden myötä Suomelle avautuu uusia vaikutusmahdollisuuksia, toisaalta myös kielteiset ilmiöt leviävät. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa uudet turvallisuushaasteet korostavat tarvetta laajan turvallisuuden näkökulmalle, eri politiikkalohkojen johdonmukaisuudelle sekä kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamiselle.

Globalisaation parempaan hallintaan liittyvät kysymykset ovat Suomen kansainvälisen yhteistyön keskeinen kohde. Hallitus toimii globalisaation hyötyjen oikeudenmukaisen jakautumisen ja siihen liittyvien epäkohtien ja epävarmuuden vähentämiseksi. Suomi toimii kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisäämiseksi. EU:n toimien ohella keinoina ovat rahoitussektoriin kohdistuvat kansainväliset verot, rahoitusmarkkinavalvonnan tiukentaminen, vakavaraisuusmääräysten kiristäminen ja läpinäkymättömien riskikasautumien ennaltaehkäisy. Hallitus toimii kansainvälisen verotuksen kehittämiseksi ja epäkohtien, kuten veroparatiisit, ehkäisemiseksi. Suomi toimii johdonmukaisesti kansainvälisissä järjestöissä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Suomi toteuttaa arvopohjaista ulkopolitiikkaansa pyrkimällä tukemaan mahdollisimman laajaa vuoropuhelua yli poliittisten, kulttuuristen ja uskonnollisten rajojen.

YK:n ja muiden monenkeskisten instituutioiden merkitys vahvistuu, mutta toisaalta erilaisten poliittisesti ja taloudellisesti merkittävien maiden keskinäinen yhteistyö lisääntyy, esimerkkinä G20, ja asettaa paineita monenkeskiselle järjestelmälle. Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys. Unionin ulkoinen toimintakyky vahvistuu Lissabonin sopimuksen toimeenpanon myötä. Euroopan unionin lähialueiden ja erityisesti arktisten alueiden sekä EU:n strategisen kumppanin Venäjän painoarvo kasvaa entisestään. Keskeistä on EU—Venäjä-yhteistyöhön panostaminen ja Venäjän uuden johdon sitouttaminen edellisten vuosien yhteistyöagendaan. Yhdysvalloilla on jatkossakin vahva asema kansainvälisessä politiikassa ja transatlanttisen yhteistyön syventäminen kahdenvälisesti ja Euroopan unionin kautta on keskeisessä asemassa. Nousevilla talouksilla, erityisesti ns. BRICS-mailla, on keskeinen vaikutus kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Monitasoisen turvallisuuspoliittisen haasteen asettaa epävakauden vyöhyke, joka ulottuu Afrikasta Lähi-idän kautta Aasiaan. Hauraat valtiot, ääriliikkeiden toiminta ja Lähi-idän konfliktin kärjistyminen muodostavat merkittävän, myös Suomen turvallisuuteen vaikuttavan riskin. Arabikevät on muuttanut toimintaympäristön vielä aiempaa vaikeammin ennustettavaksi ja kiivaammin muuttuvaksi.

Kehittyvien markkinoiden suhteellinen painoarvo jatkaa kasvuaan maailmantaloudessa ja tuotannon ja kulutuksen painopiste siirtyy edelleen kohti Aasiaa. Kilpailun kiristyessä talouteen liittyvän ulkopolitiikan merkitys kasvaa. Suomen tavoitteiden edistäminen ja etujen puolustaminen edellyttää aktiivista otetta talous- ja kauppapolitiikassa, tehokasta vienninedistämistä sekä vahvaa maakuvaa.

Hallinnonalan strategiset tavoitteet

Ministeriön toiminnalle on asetettu keskeiset strategiset vaikuttavuustavoitteet ministeriön toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi ja voimavarojen kohdentamiseksi.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ulkoasiainministeriö huolehtii siitä, että Suomi kykenee mahdollisimman tehokkaasti vaikuttamaan kansainvälisissä suhteissa tehtäviin ratkaisuihin, jotka heijastuvat Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, sekä toimii sen hyväksi, että kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäisemään konflikteja ja hallitsemaan kriisejä. Ulkoasiainministeriö tukee kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden, demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja kestävän kehityksen toteutumista. Tavoitteena on:

  • — EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä EU:n ulkoisen toiminnan vahvistaminen tavoitteena ulkosuhteissaan vaikuttavampi, tehokkaampi, johdonmukaisempi ja yhtenäisempi EU. Tuki EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämiselle.
  • — Tuki YK-järjestelmän toimintakyvyn vahvistamiselle sekä YK:n kokonaisvaltaisen reformityön edistäminen. Aloitteellisuus globaalihallintaan liittyvissä kysymyksissä. Suomen mahdollisen YK-turvallisuusneuvostojäsenyyden (2013—2014) tuloksellinen hoitaminen. Turvallisuusneuvostojäsenyyden antamien vaikutusmahdollisuuksien hyödyntäminen Suomen ulkopolitiikan prioriteettien edistämisessä.
  • — Suhteiden vahvistaminen keskeisiin toimijoihin kahdenvälisesti sekä EU:ta ja monenvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Painopisteinä ovat erityisesti transatlanttisten suhteiden vahvistaminen ml. Suomen Yhdysvallat ja Kanada -toimintaohjelmien toimeenpano, päivitetyn hallituksen Venäjä-toimintaohjelman toimeenpano, pohjoisen ulottuvuuden tukeminen, arktisen strategian uudistaminen, Itämeren alueen yhteistyö sekä pohjoismainen ja NB8-yhteistyö sekä ns. BRICS-maat, joiden osalta valmistellaan Intian ja Latinalaisen Amerikan toimintaohjelmat.
  • — Euroopan unionin laajentumisen edistäminen yhteisesti sovittujen jäsenyyskriteerien pohjalta. Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden vahvistaminen.
  • — EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen. Kumppanuusyhteistyö Naton kanssa sekä EU:n ja Naton välisen yhteistyön kehittäminen. Pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen.
  • — Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan YK:n, EU:n ja Etyjin puitteissa sekä yhteistyössä Naton kanssa. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan edistäminen kriisinhallinnassa ja naisten aseman vahvistaminen kriisinhallintaan liittyvässä toiminnassa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 mukaisesti. Alueellisina painopisteinä ovat erityisesti Afganistan, Lähi-itä, Afrikan sarvi ja Balkan.
  • — Toimiminen Suomen etua valvovana valtionasiamiehenä EU-tuomioistuimessa ja komission rikkomusmenettelyissä sekä yleisten ihmisoikeusperiaatteiden mukaisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
  • — Kansainväliseen rauhanvälitykseen osallistuminen ja Suomen rauhanvälitysprofiilin vahvistaminen rauhanvälityksen toimintaohjelman pohjalta.
  • — Aktiivinen toiminta ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä sekä tavanomaisten aseiden kauppaa ja valvontaa koskevien kansainvälisten prosessien edistämiseksi ja niiden toimeenpanon tukemiseksi.
Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet

Ulkoasiainministeriö vahvistaa kansainvälistä talous- ja kauppajärjestelmää ja kehittää avointa, sääntöihin perustuvaa maailmantaloutta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ministeriö parantaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja toiminnan edellytyksiä sekä edistää Suomeen suuntautuvia investointeja. Tavoitteena on:

  • — Avoimen kauppapolitiikan periaatteiden edistäminen EU:ssa sekä G8- ja G20-ryhmittymien kauppapoliittisessa toiminnassa. Kauppa-, sisämarkkina-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikan johdonmukainen kehittäminen EU2020-strategian toimeenpanon yhteydessä.
  • — WTO:n monenvälisten kauppaneuvotteluiden ja mahdollisten osaratkaisujen edistäminen WTO-yhteistyössä sekä EU:n kahdenvälisten vapaakauppaneuvottelujen edistäminen Suomen tavoitteiden mukaisesti. WTO:n toiminnan kehittäminen. Venäjän integroitumisen kansainväliseen kauppajärjestelmään syventäminen. Suomalaisyritysten kaupankäynti- ja toimintaedellytyksien parantaminen Venäjällä. Suomen ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön parantaminen.
  • — Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman toimeenpano. Suomen kaupallistaloudellisten intressien edistäminen painopistealueina erityisesti ns. BRICS-maat ja muut keskeiset nousevat taloudet, jotka tarjoavat Suomen vientipainotteiselle taloudelle kasvavia mahdollisuuksia. Työssä korostuvat arvovaltapalvelut, vienninedistämistoimet, Cleantech-sektori, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuutta koskevat kysymykset, kaupanestetyö, kansainvälisen energia-, ilmasto- ja ympäristötyön kauppapoliittiset ulottuvuudet, investointien edistäminen sekä ennakointityö.
  • — Ulkoasiainhallinnon ja muiden keskeisten viennin- ja kansainvälistymisen edistämistoimijoiden yhteistyön tehostaminen Team Finland -konseptin pohjalta, ml. Finnode-yhteistyö.
Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö

Kehityspolitiikka on keskeinen osa johdonmukaista ja laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ulkoasiainministeriö tukee köyhyyden vähentämistä ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista kumppanimaiden tarpeita ja omistajuutta korostaen. Ministeriö huolehtii kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta, avun laadusta ja tuloksellisuudesta. Tavoitteena on:

  • — Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen hallituksen kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjausten ja painopisteiden mukaisesti, pyrkien vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta, edistämään oikeusvaltion, demokratian, ihmisoikeuksien ja naisten aseman vahvistamista sekä kestävää kehitystä.
  • — Määrärahoissa pyritään kohti 0,7 prosentin BKTL-tasoa; vuonna 2013 taso on arviolta 0,55 %. Hallituskauden puolivälissä ohjataan päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tässä yhteydessä tavoitteena on kehitysyhteistyön BKTL-osuuden nousu hallituskaudella. Myös muiden innovatiivisten kehitysrahoituslähteiden käyttöönottomahdollisuuksia rahoituspohjan kasvattamiseksi selvitetään. Monenkeskiseen yhteistyöhön ja kansalaisjärjestöille suunnattavien kehitysyhteistyövarojen suhteellisen osuuden kasvattaminen. Kehitysavun pirstaleisuuden vähentäminen ja muiden avunantajamaiden, EU:n ja järjestöjen kanssa tehtävän koordinaation lisääminen.
  • — Suomen toiminnan painopiste on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa.
  • — Suomen kehityspoliittisen roolin vahvistaminen Suomen kehitysyhteistyön kahdenvälisillä, alueellisilla ja temaattisilla painopistealueilla korostaen ihmisoikeusperustaisuutta ja läpileikkaavia tavoitteita. EU:n kehityspolitiikan johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen EU-yhteyksissä.
  • — Ilmastopolitiikan ja kehityspolitiikan koordinoiminen ja leikkauspintojen vahvistaminen, ml. pitkän aikavälin ilmastorahoituksen ja kehitysrahoituksen suhteen täsmentäminen. Kansainväliseen ilmastorahoitukseen osallistuminen annettujen sitoumusten mukaisesti.
  • — Monialainen kanssakäyminen kansalaisyhteiskunnan kanssa, ml. kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpano.
Kansalaispalvelut

Ulkoasiainministeriö vastaa Suomen viranomaispalveluista ja maahantulolupa-asioista maailmalla. Ulkoasiainministeriö auttaa nopeasti, tehokkaasti ja asiantuntevasti hätään joutuneita suomalaisia. Kansalaispalveluita koskevia lisääntyviä odotuksia ohjataan aktiivisen ja teknisesti ajantasaisen viestinnän ja informaatiotarjonnan kautta. Tavoitteena on:

  • — Palvelutason mahdollisimman hyvä ylläpitäminen asiakaspalvelu- ja muiden käsittelyprosessien kehittämisen kautta, keinoina mm. sähköisten palveluiden käyttö ja ulkoistaminen.
  • — Ongelmien ehkäisy ennakoinnin ja etukäteisinformoinnin sekä kansalaisten oman vastuun korostamisen kautta.
  • — Suomen viranomaisten yhteistyön sekä pohjoismaisen ja EU-yhteistyön tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnassa sekä kriisiasioissa.
Ulkoasiainhallinnon muut kansainväliset tehtävät

Ulkoasiainministeriö tuottaa EU:ta koskevaa raportointia koko valtionhallinnolle. Ministeriö vastaa myös julkisuusdiplomatian toimeenpanosta maailmalla. Hallitusohjelman mukaisesti maakuvatyötä jatketaan. Tavoitteena on:

  • — Pohjoismaisen yhteistyön, Itämeripolitiikan ja arktisten asioiden koordinaatio valtionhallinnossa.
  • — EU-vaikuttamisen tehostaminen ja tuloksellisuuden parantaminen edustustoverkkoa hyödyntämällä.
  • — Kansainvälisten suhteiden tukeminen laadukkaalla ja toimivalla vierailuvaihdolla.
  • — Suomen maakuvan vahvistaminen ja taloudellisten etujen kokonaisvaltainen edistäminen ministeriön vetämän Suomi-talo/Team Finland -konseptin avulla. Julkisuusdiplomatiaa edistetään maakohtaisilla yhteistoimintaohjelmilla, joissa ovat edustettuina mahdollisimman laajasti kaikki Suomi-talo/Team Finland -tiimien toimijat.
  • — Julkisuusdiplomatian temaattisina painopisteinä ovat hallinnonalan strategiset tavoitteet sekä Suomen keskeiset kansainväliset vahvuudet, kuten koulutus, hyvinvointiyhteiskunta ja ympäristöosaaminen.
Ulkoasiainhallinnon kehittäminen

Tehokas ja toimiva ulkoasiainhallinto edustustoverkkoineen on Suomelle tärkeä väline. Myös kansalaisten ja yritysten odotukset ulkoasiainhallinnon palveluita kohtaan ovat lisääntyneet. Hallinnonalan vähenevät resurssit on keskitettävä Suomen kannalta tärkeimpiin vaikuttamistavoitteisiin sekä hyödynnettävä edustustoverkkoa mahdollisimman tehokkaasti. Toimintaa rajataan strategisten prioriteettien mukaisesti, keskittämällä ja keventämällä hallinnonalan sisäisiä prosesseja sekä hyödyntämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä Helsingissä että ulkomailla. Ulkomaanverkoston vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tehostetaan toiminnan entistä tarkemmalla kohdentamisella sekä edistämällä Suomen kansainvälisiä toimintoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti.

Suomen ulkoisen edustautumisen rakennetta ja toimintatapoja uudistetaan edelleen. Kehittämistyössä otetaan huomioon tiiviin pohjoismaisen yhteistyön antamien mahdollisuuksien lisäksi EU:n ulkosuhdehallinnon kehittyminen. Voimavaroja keskitetään erityisesti niihin maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Edustustoverkon kehittämistä tarkastellaan vuosittain. Uusia edustustoverkon muutoksia tullaan toimeenpanemaan myös vuoden 2013 aikana.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen. Ministeriön periaatteena on sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen ministeriön toiminnassa, kuten rekrytoinneissa, hallinnonalan tehtäviin määrättäessä, johtajapolitiikassa ja palkkauksessa. Tasa-arvonäkökulma on otettu huomioon myös ulkoasiainhallinnon UE-korvauslainsäädännön perhepoliittisissa painotuksissa.

Uudessa hallitusohjelmassa ulkoasiainhallinnon kärkihankkeeksi on nimetty kauppapolitiikan taloudellisten ulkosuhteiden ohjelman vienninedistäminen. Kärkihankkeen tarkoituksena on edistää pk-yritysten ja naisyrittäjien asemaa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 76 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Ohjelma tukee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen vahvistamista hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Vienninedistämisessä tarkoituksena on edistää pk-yritysten ja naisyrittäjien asemaa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle    
  — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 168,19 168,19
  — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 100,00 100,00
24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)    
  — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 505,34 1 248,91
24.90.67 Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 0,50 -

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ulkoasiainhallinto 223 223 4 045 0 0 204 0 227 472
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
200 302 45 204 200 551
21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
794 794
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
18 127 4 000 22 127
74. Talonrakennukset
(siirtomääräraha 3 v)
4 000 4 000
10. Kriisinhallinta 80 162 0 0 0 -1 0 80 161
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot
(arviomääräraha)
62 802 0 0 62 802
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
(arviomääräraha)
17 360 -1 17 359
(20.) Lähialueyhteistyö 0 0 0 0 0 0 0
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 902 594 32 655 0 0 23 143 0 958 392
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 0 0
66. Varsinainen kehitysyhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
892 594 32 655 15 143 940 392
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 8 000 18 000
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 96 533 0 0 0 0 0 96 533
50. Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
1 743 1 743
51. Hädänalaisten avustaminen
(arviomääräraha)
39 39
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
90 051 90 051
67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
3 200 0 3 200
95. Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
1 000 1 000
  Yhteensä 1 302 512 36 700 0 0 23 346 0 1 362 558

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 507 1 530 1 539    

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna 2013 noin 530 henkilötyövuotta, sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2013 noin 1 125 henkilötyövuotta.