Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikärakenteen muutos, talouden globalisoituminen ja teknologinen kehitys, jotka muuttavat sosiaaliturvan toimintakenttää ja haastavat vanhat toimintatavat. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Maailmantalouden kehityksen ennustettavuus heikkenee. Toimintaympäristö on moniulotteinen ja kansallisvaltioiden rajojen merkitys vähenee. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy. Maailmanlaajuinen luonnon kantokyvyn heikkeneminen vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka julkisen talouden paineet kasvavat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Tähän liittyen muun muassa säädetään vanhuspalvelulaki, valmistellaan sosiaalihuollon kokonaisuudistusta ja poistetaan työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Pääluokan loppusumma kasvaa talousarvioesityksen mukaan noin 260 milj. eurolla vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet

— Hyvinvoinnille vahva perusta
— Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
— Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista ministeriössä toteutetaan vuoden 2012 alussa vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty muun muassa poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Lisäksi kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa naisten ja miesten palkkaeron kaventamiseksi sekä yhteistyötä työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi jatketaan. Työmarkkinoiden jakautumisen vähentämiseen tähtääviä toimia eri hallinnonaloilla vahvistetaan ja jatketaan poikkihallinnollista kansallista naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmaa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi. Hallituksen painopistealueen mukaisessa poikkihallinnollisessa syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa on sitouduttu ottamaan huomioon naisten ja miesten väliset hyvinvointi- ja terveyserot. Erityishuomiota kiinnitetään miehiä koskeviin tasa-arvokysymyksiin. Tämä näkökulma otetaan huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa, etenkin riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parantavassa osaohjelmassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain

Hyvinvoinnille vahva perusta

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

— terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
— pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
— tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
— sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

	2000 toteutunut	2009 toteutunut	2010 toteutunut	2011 toteutunut	2012 arvio	2013 arvio

Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista	..	..	39	39	45	50
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)
— kuntajohdossa	..	..	59	61	65	68
— perusterveydenhuollossa	..	..	59	..	65	..
— liikuntatoimessa	..	..	59	..	65	..
— perusopetuksessa	..	63	63	63	65	68
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote	58,8	59,8	60,4	60,5	60,7	60,9
— miehet	58,6	59,7	60,3	60,4	60,6	60,8
— naiset	58,9	59,9	60,4	60,5	60,7	60,9
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus¹⁾ 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä	8,7	7,6	7,2	7,2	7,1	6,9
— miehet	9,1	7,7	7,2	7,1	7,0	6,9
— naiset	8,3	7,5	7,2	7,4	7,2	7,0
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), %	4,0	4,6	4,5	4,6	4,4	4,3
— miehet	3,6	4,1	4,0	3,9	3,8	3,7
— naiset	4,5	5,2	4,9	5,2	5,1	4,9
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, %	92	92	92²⁾	..	94	94
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden	30,0	28,6	30³⁾	31,5²⁾	30,5	29,5
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat)	5 567	5 691	4 801³⁾	4 750²⁾	4 700	4 650
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, %	4,2	6,7	7,1	8,3	9,5	10,6
Sosiaalimenot/bkt, %	25,1	30,4	30,4	29,6²⁾	30,4	30,8
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin)	7 462	9 916	10 166	10 100²⁾	10 300	10 500
Sosiaalimenojen rahoitus, %
— verovaroin	43,1	45,0	46,1	45,9²⁾	45,6	45,2
— työnantajat	37,6	37,3	35,8	35,6²⁾	35,7	35,8
— muu	19,3	17,7	18,1	18,5²⁾	18,7	19,0
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, %	50,9	55,0	54,4	54,8²⁾	55,0	54,9

¹⁾ Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

²⁾ Arvio

³⁾ Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

— vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
— asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
— uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
— vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

	2000 toteutunut	2009 toteutunut	2010 toteutunut	2011 toteutunut	2012 arvio	2013 arvio

Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %
— miehet	37,6	35,0	36,8	35,6	36,4	36,4
— 0—12 vuotta koulutusta	42,3	40,4	38,8	38,1¹⁾	37,4	37,4
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta	29,3	27,0	30,1	29,6¹⁾	29,1	29,1
— naiset	33,7	34,0	32,9	32,1	32,5	32,5
— 0—12 vuotta koulutusta	38,5	36,3	36,5	36,1¹⁾	35,8	35,8
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta	29,4	30,4	29,4	29,3¹⁾	29,2	29,2
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), %	16	19	17	17	17	16
Vastasyntyneen elinajanodote	77,7	79,8	80,0	80,1¹⁾	80,1	80,2
— miehet	74,1	76,5	76,7	76,8¹⁾	76,8	76,9
— naiset	81,0	83,1	83,2	83,3¹⁾	83,3	83,4
25-vuotiaan elinajanodote
— miehet	49,7	52,4	52,6	52,9¹⁾	53,2	53,5
— perusasteen koulutus	47,4	49,2	49,7	50,0¹⁾	50,4	50,8
— keskiasteen koulutus	50,1	52,3	52,4	52,6¹⁾	52,8	53,0
— korkea-asteen koulutus	54,0	55,6	55,9	56,1¹⁾	56,3	56,5
— naiset	56,1	59,0	59,0	59,1¹⁾	59,2	59,3
— perusasteen koulutus	54,6	56,9	56,6	56,6¹⁾	56,6	56,6
— keskiasteen koulutus	57,2	59,0	59,1	59,2¹⁾	59,3	59,4
— korkea-asteen koulutus	58,4	60,2	60,3	60,4¹⁾	60,6	60,7
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %²⁾
— miehet	76	84	84¹⁾	85¹⁾	86	86
— naiset	72	78	78¹⁾	79¹⁾	80	80
Päivittäin tupakoivien osuus, %
— miehet (25—64-v.)	28,3	23,3	24,1	23,4	22	21
— naiset (25—64-v.)	19,9	16,5	15,3	14,9	14	13
— pojat (8.—9. lk)	25	17	17	17	15	14
— tytöt (8.—9. lk)	22	14	14	14	13	12
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as.	8,8	10,2	10,0	10,0³⁾	9,8	9,8
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %
— miehet	58,4	65,5	62,7	65,0	64	62
— naiset	41,2	46,8	48,3	48,3	47	46
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)
— miehet	1 176	953	924	905¹⁾	881	858
— naiset	369	343	293	326¹⁾	318	309
Pienituloisten⁴⁾ osuus, %
— koko väestö	11,3	13,1	13,5³⁾	13,4¹⁾	13,3	13,2
— lapset	11,9	13,3	12,5³⁾	12,4¹⁾	12,3	12,2
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm	170 352	161 842	164 154	167 364	170 600	169 600
Toimeentulotukea saaneet, lkm
— kotitaloudet	271 686	238 755	240 257	236 000¹⁾	240 000	240 000
— henkilöt	454 353	377 688	375 152	368 500¹⁾	374 500	374 500
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, %	2,4	2,1	2,2	1,9¹⁾	1,9	1,8
— miehet	2,7	2,4	2,5	2,3¹⁾	2,2	2,2
— naiset	2,0	1,7	1,8	1,6¹⁾	1,6	1,6
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)⁵⁾, %	26,7	25,9	26,6	26,4¹⁾	26,2	26,1
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), %	4,3	5,1	4,8	4,8¹⁾	4,7	4,7
— 18—24 v. pojat	5,4	6,5	6,0	6,0¹⁾	5,9	5,9
— 18—24 v. tytöt	3,1	3,6	3,6	3,5¹⁾	3,5	3,4
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, %	80,6	81,8	81,9	81,7³⁾	81,9	82,0
Väestöryhmien välisiä terveyseroja seurataan perusterveydenhuollossa, väestöllä painotettu %-osuus terveyskeskuksista	..	..	26	31	38	40
Hoitoon pääsy
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm	66 000	3 748	1 245	751	700	700
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä)	..	66	72	77	70	70
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm	..	7 600	12 100	14 000	14 000	13 000
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm		84	136	78	80	80
Potilasvahinkokeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä	..	2 352	2 196	2 190	2 400	2 400
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot:⁶⁾
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia /v.		30	28	42	30	30
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v.		5 700	4 813	5 382	5 000	5 000
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %
— säännöllinen kotihoito²⁾	12,1	11,4	11,9	12,5¹⁾	13,0	13,2
— miehet	9,0	8,5	9,0	9,3¹⁾	9,6	9,8
— naiset	13,5	13,0	13,5	13,9¹⁾	14,3	14,5
— tehostettu palveluasuminen	1,7	5,1	5,6	5,7¹⁾	6,0	6,3
— miehet	1,1	3,3	3,7	4,0¹⁾	4,3	4,5
— naiset	2,0	6,0	6,7	7,2¹⁾	7,7	8,0
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto	8,4	5,4	4,7	4,4¹⁾	3,9	3,4
— miehet	5,6	3,8	3,3	3,1¹⁾	2,9	2,7
— naiset	9,6	6,3	5,5	5,1¹⁾	4,7	4,3
— omaishoidontuki	3,0	4,1	4,2	4,3¹⁾	4,4	4,5
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v.	1 894	4 008	4 310	4 700¹⁾	5 200	5 600
Terveyskeskusten lääkärivaje, %	..	6,8	6,0	6,5	5,0	5,0
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, %	..	..	3,6	3,6¹⁾	3,8	4,0
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta
— neuvolalääkärit	..	..	73,7	..	75	75
— kouluterveydenhuollon lääkärit	..	..	39,3	..	45	50
— neuvolaterveydenhoitajat	..	..	84,1	..	90	90
— kouluterveydenhoitajat	..	..	94,3	..	95	95
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)
— äitiysneuvolassa	..	50	50	90	90	90
— lastenneuvolassa	..	45	45	85	85	90
— kouluterveydenhuollossa	..	61	61	85	85	90
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm	86 800	41 300	54 000	57 200	60 000	63 000
— miehet	47 500	23 800	32 900	34 100	36 000	37 000
— naiset	39 300	17 500	21 100	23 100	24 000	26 000
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, %	0,9	1,3	1,3	1,2¹⁾	1,2	1,1
— pojat	1,0	1,3	1,4	1,3¹⁾	1,3	1,2
— tytöt	0,9	1,2	1,2	1,2¹⁾	1,2	1,1
Asunnottomat, lkm	10 000	8 150	7 880	7 570	7 100	6 600
— miehet	8 250	6 560	6 490	5 990	6 000	5 200
— naiset	1 750	1 590	1 390	1 580	1 100	1 400
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm	30 408	35 753	35 715	42 919	40 000	39 000
Maahanmuuttajien osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, %	1,9	2,9	3,0¹⁾	3,1¹⁾	3,2	3,3

¹⁾ Arvio

²⁾ Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

³⁾ Ennakkotieto

⁴⁾ Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

⁵⁾ Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien tulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

⁶⁾ Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

— vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
— varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

	2000 toteutunut	2009 toteutunut	2010 toteutunut	2011 toteutunut	2012 arvio	2013 arvio

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet	2 256	2 595	2 572	2 546¹⁾	2 521	2 496
— miehet	..	1 750	1 649	1 633¹⁾	1 616	1 600
— naiset	..	845	923	914¹⁾	905	896
Vesivälitteiset epidemiat
— epidemioiden lkm	7	4	1	5¹⁾	5	5
— sairastuneet henkilöt	6 428	213	16	500¹⁾	500	500
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä)	15,3	..	8¹⁾	8¹⁾	7	7
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste	..	24,1	29,6	22,4²⁾	-	-
Työeläkerahastot/bkt, %	50,21	72,4	76,7	71,1	70	69

¹⁾ Arvio

²⁾ Ennakkotieto

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012

Lapsilisä
— 1. lapsi	100	100	100	100	100	100	100	104
— 2. lapsi	111	111	111	111	111	111	111	115
— 3. lapsi	131	131	131	131	141	141	142	147
— yksinhuoltajakorotus	37	37	37	47	47	47	47	49
Lasten kotihoidon tuki
— hoitoraha	294	294	294	294	314	314	316	327
— seuraavasta alle 3-v.	84	84	94	94	94	94	94	94
— muista alle kouluikäisistä	50	50	60	60	60	60	61	61
— hoitolisä	168	168	168	168	168	168	169	169
Yksityisen hoidon tuki
— hoitoraha	137	137	137	137	160	160	161	167
— hoitolisä	135	135	135	135	135	135	135	135
Osittainen hoitoraha	70	70	70	70	70	90	90	94
Vanhempainpäiväraha
— minimi	380	380	380	380	551	551	553	574
— keskimäärin, miehet	1 483	1 545	1 620	1 747	1 858	1 936	1 997	1 973¹⁾
— keskimäärin, naiset	995	1 060	1 170	1 241	1 342	1 398	1 427	1 452¹⁾
Sairauspäiväraha
— minimi (55 päivän jälkeen)	380	380	380	380	551	551	553	574
— keskimäärin, miehet	1 180	1 200	1 228	1 277	1 368	1 429	1 421	1 445¹⁾
— keskimäärin, naiset	1 033	1 053	1 075	1 110	1 184	1 235	1 249	1 276¹⁾
Työmarkkinatuki	500	505	514	527	551	551	553	674
Työttömän peruspäiväraha	500	505	514	527	551	551	553	674
Työttömien ansiopäiväraha
— keskimäärin, miehet	1 137	1 164	1 201	1 234	1 326	1 401	1 409	1 498¹⁾
— keskimäärin, naiset	861	899	922	945	1 017	1 071	1 082	1 128¹⁾
Kansaneläke, yksinäinen	498	511	525	558	584	584	586	609
Takuueläke							688	714
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)
— miehet	1 408	1 453	1 507	1 557	1 659	1 687	1 731	..
— naiset	896	932	971	1 000	1 071	1 097	1 138	..
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)
— miehet	1 092	1 100	1 117	1 077	1 117	1 119	1 147	..
— naiset	901	914	934	891	927	929	960	..
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)
— miehet	1 600	1 755	1 814	1 793	1 922	1 974	1 947	..
— naiset	1 073	1 189	1 250	1 199	1 326	1 365	1 370	..
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)
— miehet	987	1 014	1 044	1 018	1 090	1 126	1 174	..
— naiset	786	814	841	809	842	884	907	..
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva	378	383	390	399	417	417	419	461

¹⁾ Arvio

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.

Hallinnonalan määrärahat

		TA 1000 €	LTA I 1000 €	LTA II 1000 €	LTA III 1000 €	LTA IV 1000 €	LTA V 1000 €	Yhteensä 1000 €
01.	Hallinto	85 947	0	0	0	-149	0	85 798
01.	Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	41 190	—	—	—	-160	—	41 030
02.	Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	2 243	—	—	—	120	—	2 363
03.	Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	4 534	—	—	—	-10	—	4 524
04.	Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	600	—	—	—	—	—	600
05.	Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	548	—	—	—	—	—	548
21.	Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)	100	—	—	—	-99	—	1
25.	Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)	11 800	0	—	—	—	—	11 800
29.	Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)	20 900	—	—	—	—	—	20 900
66.	Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)	4 032	—	—	—	—	—	4 032
02.	Valvonta	41 376	0	0	0	9	0	41 385
03.	Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	13 872	—	—	—	-30	—	13 842
05.	Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	12 120	—	—	—	45	—	12 165
06.	Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	3 584	—	—	—	-6	—	3 578
20.	Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)	10 300	—	—	—	—	—	10 300
66.	Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)	1 500	—	—	—	—	—	1 500
03.	Tutkimus- ja kehittämistoiminta	117 488	0	0	0	-147	0	117 341
04.	Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	70 198	0	—	—	-147	—	70 051
50.	Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)	37 964	—	—	—	—	—	37 964
63.	Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)	9 326	—	—	—	—	—	9 326
10.	Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut	2 548 938	-563	0	0	24 534	0	2 572 909
28.	Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (arviomääräraha)	159 422	-563	—	—	—	—	158 859
50.	Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha)	11 800	—	—	—	—	—	11 800
51.	Lapsilisät (arviomääräraha)	1 483 300	—	—	—	—	—	1 483 300
52.	Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)	2 500	—	—	—	—	—	2 500
53.	Sotilasavustus (arviomääräraha)	20 250	—	—	—	—	—	20 250
54.	Asumistuki (arviomääräraha)	655 800	—	—	—	20 000	—	675 800
55.	Elatustuki (arviomääräraha)	180 900	—	—	—	3 500	—	184 400
60.	Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)	34 966	—	—	—	1 034	—	36 000
20.	Työttömyysturva	2 653 236	170	0	0	75 080	13 678	2 742 164
31.	Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)	26 486	—	—	—	—	—	26 486
50.	Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)	1 104 600	—	—	—	-64 000	—	1 040 600
51.	Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)	175 350	—	—	—	24 650	—	200 000
52.	Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)	1 253 000	—	—	—	100 000	13 678	1 366 678
55.	Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)	43 000	170	—	—	13 230	—	56 400
56.	Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)	50 800	—	—	—	1 200	—	52 000
30.	Sairausvakuutus	1 243 000	267	0	0	0	0	1 243 267
28.	Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)	—	267	—	—	—	—	267
60.	Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)	1 243 000	—	—	—	—	—	1 243 000
40.	Eläkkeet	4 460 508	0	0	0	5 600	0	4 466 108
50.	Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)	58 358	—	—	—	—	—	58 358
51.	Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)	580 000	—	—	—	4 000	—	584 000
52.	Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)	70 000	—	—	—	—	—	70 000
53.	Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)	2 389	—	—	—	—	—	2 389
54.	Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)	15 761	—	—	—	1 600	—	17 361
60.	Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)	3 734 000	—	—	—	—	—	3 734 000
50.	Veteraanien tukeminen	301 356	0	0	0	0	0	301 356
30.	Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)	1 550	—	—	—	—	—	1 550
50.	Rintamalisät (arviomääräraha)	38 500	—	—	—	—	—	38 500
51.	Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)	149 833	—	—	—	—	—	149 833
52.	Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)	68 207	—	—	—	—	—	68 207
53.	Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)	3 100	—	—	—	—	—	3 100
54.	Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)	70	—	—	—	—	—	70
55.	Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)	3 500	—	—	—	—	—	3 500
56.	Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)	30 588	—	—	—	—	—	30 588
57.	Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)	6 008	—	—	—	—	—	6 008
60.	Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto	555 267	150	0	15 000	2 080	0	572 497
30.	Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	500	0	—	—	—	—	500
31.	Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v)	17 900	—	—	—	—	—	17 900
32.	Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)	31 000	—	—	—	—	—	31 000
33.	Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)	110 240	—	—	—	—	—	110 240
34.	Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)	10 500	—	—	—	—	—	10 500
35.	Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)	345 350	—	—	—	—	—	345 350
36.	Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)	480	—	—	—	—	—	480
38.	Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v)	5 757	—	—	—	0	—	5 757
39.	Avustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)	—	—	—	15 000	—	—	15 000
40.	Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)	23 740	150	—	—	2 080	—	25 970
63.	Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)	3 500	—	—	—	—	—	3 500
64.	Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	6 300	—	—	—	—	—	6 300
70.	Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen	61 307	0	0	0	-69	0	61 238
01.	Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	27 675	—	—	—	-69	—	27 606
20.	Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)	24 390	0	—	—	—	—	24 390
21.	Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)	930	—	—	—	—	—	930
22.	Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)	660	—	—	—	—	—	660
50.	Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)	3 780	—	—	—	—	—	3 780
51.	Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	2 900	—	—	—	—	—	2 900
52.	Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)	972	—	—	—	—	—	972
80.	Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta	223 740	0	0	0	0	0	223 740
40.	Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)	205 000	—	—	—	—	—	205 000
41.	Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)	2 600	—	—	—	—	—	2 600
50.	Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha)	16 140	—	—	—	—	—	16 140
90.	Raha-automaattiyhdistyksen avustukset	301 000	0	0	0	0	0	301 000
50.	Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)	301 000	—	—	—	—	—	301 000
	Yhteensä	12 593 163	24	0	15 000	106 938	13 678	12 728 803

Henkilöstön kokonaismäärä (htv)¹⁾

3 668

3 635

3 654

¹⁾ Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2013 maksullisen toiminnan osuus on 1 525 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 375 henkilötyövuotta.

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)