Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikärakenteen muutos, talouden globalisoituminen ja teknologinen kehitys, jotka muuttavat sosiaaliturvan toimintakenttää ja haastavat vanhat toimintatavat. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Maailmantalouden kehityksen ennustettavuus heikkenee. Toimintaympäristö on moniulotteinen ja kansallisvaltioiden rajojen merkitys vähenee. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy. Maailmanlaajuinen luonnon kantokyvyn heikkeneminen vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka julkisen talouden paineet kasvavat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Tähän liittyen muun muassa säädetään vanhuspalvelulaki, valmistellaan sosiaalihuollon kokonaisuudistusta ja poistetaan työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Pääluokan loppusumma kasvaa talousarvioesityksen mukaan noin 260 milj. eurolla vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
  • — Hyvinvoinnille vahva perusta
  • — Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista ministeriössä toteutetaan vuoden 2012 alussa vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty muun muassa poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Lisäksi kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa naisten ja miesten palkkaeron kaventamiseksi sekä yhteistyötä työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi jatketaan. Työmarkkinoiden jakautumisen vähentämiseen tähtääviä toimia eri hallinnonaloilla vahvistetaan ja jatketaan poikkihallinnollista kansallista naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmaa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi. Hallituksen painopistealueen mukaisessa poikkihallinnollisessa syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa on sitouduttu ottamaan huomioon naisten ja miesten väliset hyvinvointi- ja terveyserot. Erityishuomiota kiinnitetään miehiä koskeviin tasa-arvokysymyksiin. Tämä näkökulma otetaan huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa, etenkin riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parantavassa osaohjelmassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
             
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista .. .. 39 39 45 50
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)            
— kuntajohdossa .. .. 59 61 65 68
— perusterveydenhuollossa .. .. 59 .. 65 ..
— liikuntatoimessa .. .. 59 .. 65 ..
— perusopetuksessa .. 63 63 63 65 68
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote 58,8 59,8 60,4 60,5 60,7 60,9
— miehet 58,6 59,7 60,3 60,4 60,6 60,8
— naiset 58,9 59,9 60,4 60,5 60,7 60,9
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus1) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä 8,7 7,6 7,2 7,2 7,1 6,9
— miehet 9,1 7,7 7,2 7,1 7,0 6,9
— naiset 8,3 7,5 7,2 7,4 7,2 7,0
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,0 4,6 4,5 4,6 4,4 4,3
— miehet 3,6 4,1 4,0 3,9 3,8 3,7
— naiset 4,5 5,2 4,9 5,2 5,1 4,9
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, % 92 92 922) .. 94 94
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden 30,0 28,6 303) 31,52) 30,5 29,5
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat) 5 567 5 691 4 8013) 4 7502) 4 700 4 650
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 4,2 6,7 7,1 8,3 9,5 10,6
Sosiaalimenot/bkt, % 25,1 30,4 30,4 29,62) 30,4 30,8
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin) 7 462 9 916 10 166 10 1002) 10 300 10 500
Sosiaalimenojen rahoitus, %            
— verovaroin 43,1 45,0 46,1 45,92) 45,6 45,2
— työnantajat 37,6 37,3 35,8 35,62) 35,7 35,8
— muu 19,3 17,7 18,1 18,52) 18,7 19,0
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 55,0 54,4 54,82) 55,0 54,9

1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

2) Arvio

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
             
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %            
— miehet 37,6 35,0 36,8 35,6 36,4 36,4
  — 0—12 vuotta koulutusta 42,3 40,4 38,8 38,11) 37,4 37,4
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,3 27,0 30,1 29,61) 29,1 29,1
— naiset 33,7 34,0 32,9 32,1 32,5 32,5
  — 0—12 vuotta koulutusta 38,5 36,3 36,5 36,11) 35,8 35,8
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,4 30,4 29,4 29,31) 29,2 29,2
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), % 16 19 17 17 17 16
Vastasyntyneen elinajanodote 77,7 79,8 80,0 80,11) 80,1 80,2
— miehet 74,1 76,5 76,7 76,81) 76,8 76,9
— naiset 81,0 83,1 83,2 83,31) 83,3 83,4
25-vuotiaan elinajanodote            
— miehet 49,7 52,4 52,6 52,91) 53,2 53,5
   — perusasteen koulutus 47,4 49,2 49,7 50,01) 50,4 50,8
   — keskiasteen koulutus 50,1 52,3 52,4 52,61) 52,8 53,0
   — korkea-asteen koulutus 54,0 55,6 55,9 56,11) 56,3 56,5
— naiset 56,1 59,0 59,0 59,11) 59,2 59,3
   — perusasteen koulutus 54,6 56,9 56,6 56,61) 56,6 56,6
   — keskiasteen koulutus 57,2 59,0 59,1 59,21) 59,3 59,4
   — korkea-asteen koulutus 58,4 60,2 60,3 60,41) 60,6 60,7
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)            
— miehet 76 84 841) 851) 86 86
— naiset 72 78 781) 791) 80 80
Päivittäin tupakoivien osuus, %            
— miehet (25—64-v.) 28,3 23,3 24,1 23,4 22 21
— naiset (25—64-v.) 19,9 16,5 15,3 14,9 14 13
— pojat (8.—9. lk) 25 17 17 17 15 14
— tytöt (8.—9. lk) 22 14 14 14 13 12
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. 8,8 10,2 10,0 10,03) 9,8 9,8
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %            
— miehet 58,4 65,5 62,7 65,0 64 62
— naiset 41,2 46,8 48,3 48,3 47 46
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)            
— miehet 1 176 953 924 9051) 881 858
— naiset 369 343 293 3261) 318 309
Pienituloisten4) osuus, %            
— koko väestö 11,3 13,1 13,53) 13,41) 13,3 13,2
— lapset 11,9 13,3 12,53) 12,41) 12,3 12,2
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm 170 352 161 842 164 154 167 364 170 600 169 600
Toimeentulotukea saaneet, lkm            
— kotitaloudet 271 686 238 755 240 257 236 0001) 240 000 240 000
— henkilöt 454 353 377 688 375 152 368 5001) 374 500 374 500
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, % 2,4 2,1 2,2 1,91) 1,9 1,8
  — miehet 2,7 2,4 2,5 2,31) 2,2 2,2
  — naiset 2,0 1,7 1,8 1,61) 1,6 1,6
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)5), % 26,7 25,9 26,6 26,41) 26,2 26,1
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % 4,3 5,1 4,8 4,81) 4,7 4,7
— 18—24 v. pojat 5,4 6,5 6,0 6,01) 5,9 5,9
— 18—24 v. tytöt 3,1 3,6 3,6 3,51) 3,5 3,4
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 81,8 81,9 81,73) 81,9 82,0
Väestöryhmien välisiä terveyseroja seurataan perusterveydenhuollossa, väestöllä painotettu %-osuus terveyskeskuksista .. .. 26 31 38 40
Hoitoon pääsy            
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm 66 000 3 748 1 245 751 700 700
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) .. 66 72 77 70 70
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm .. 7 600 12 100 14 000 14 000 13 000
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm   84 136 78 80 80
Potilasvahinkokeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä .. 2 352 2 196 2 190 2 400 2 400
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot:6)            
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia /v.   30 28 42 30 30
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v.   5 700 4 813 5 382 5 000 5 000
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %            
— säännöllinen kotihoito2) 12,1 11,4 11,9 12,51) 13,0 13,2
  — miehet 9,0 8,5 9,0 9,31) 9,6 9,8
  — naiset 13,5 13,0 13,5 13,91) 14,3 14,5
— tehostettu palveluasuminen 1,7 5,1 5,6 5,71) 6,0 6,3
  — miehet 1,1 3,3 3,7 4,01) 4,3 4,5
  — naiset 2,0 6,0 6,7 7,21) 7,7 8,0
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 8,4 5,4 4,7 4,41) 3,9 3,4
  — miehet 5,6 3,8 3,3 3,11) 2,9 2,7
  — naiset 9,6 6,3 5,5 5,11) 4,7 4,3
— omaishoidontuki 3,0 4,1 4,2 4,31) 4,4 4,5
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. 1 894 4 008 4 310 4 7001) 5 200 5 600
Terveyskeskusten lääkärivaje, % .. 6,8 6,0 6,5 5,0 5,0
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, % .. .. 3,6 3,61) 3,8 4,0
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta            
— neuvolalääkärit .. .. 73,7 .. 75 75
— kouluterveydenhuollon lääkärit .. .. 39,3 .. 45 50
— neuvolaterveydenhoitajat .. .. 84,1 .. 90 90
— kouluterveydenhoitajat .. .. 94,3 .. 95 95
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)            
— äitiysneuvolassa .. 50 50 90 90 90
— lastenneuvolassa .. 45 45 85 85 90
— kouluterveydenhuollossa .. 61 61 85 85 90
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm 86 800 41 300 54 000 57 200 60 000 63 000
— miehet 47 500 23 800 32 900 34 100 36 000 37 000
— naiset 39 300 17 500 21 100 23 100 24 000 26 000
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % 0,9 1,3 1,3 1,21) 1,2 1,1
— pojat 1,0 1,3 1,4 1,31) 1,3 1,2
— tytöt 0,9 1,2 1,2 1,21) 1,2 1,1
Asunnottomat, lkm 10 000 8 150 7 880 7 570 7 100 6 600
— miehet 8 250 6 560 6 490 5 990 6 000 5 200
— naiset 1 750 1 590 1 390 1 580 1 100 1 400
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm 30 408 35 753 35 715 42 919 40 000 39 000
Maahanmuuttajien osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, % 1,9 2,9 3,01) 3,11) 3,2 3,3

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Ennakkotieto

4) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

5) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien tulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
             
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet 2 256 2 595 2 572 2 5461) 2 521 2 496
— miehet .. 1 750 1 649 1 6331) 1 616 1 600
— naiset .. 845 923 9141) 905 896
Vesivälitteiset epidemiat            
— epidemioiden lkm 7 4 1 51) 5 5
— sairastuneet henkilöt 6 428 213 16 5001) 500 500
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) 15,3 .. 81) 81) 7 7
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste .. 24,1 29,6 22,42) - -
Työeläkerahastot/bkt, % 50,21 72,4 76,7 71,1 70 69

1) Arvio

2) Ennakkotieto

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

  2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
                 
Lapsilisä                
— 1. lapsi 100 100 100 100 100 100 100 104
— 2. lapsi 111 111 111 111 111 111 111 115
— 3. lapsi 131 131 131 131 141 141 142 147
— yksinhuoltajakorotus 37 37 37 47 47 47 47 49
Lasten kotihoidon tuki                
— hoitoraha 294 294 294 294 314 314 316 327
— seuraavasta alle 3-v. 84 84 94 94 94 94 94 94
— muista alle kouluikäisistä 50 50 60 60 60 60 61 61
— hoitolisä 168 168 168 168 168 168 169 169
Yksityisen hoidon tuki                
— hoitoraha 137 137 137 137 160 160 161 167
— hoitolisä 135 135 135 135 135 135 135 135
Osittainen hoitoraha 70 70 70 70 70 90 90 94
Vanhempainpäiväraha                
— minimi 380 380 380 380 551 551 553 574
— keskimäärin, miehet 1 483 1 545 1 620 1 747 1 858 1 936 1 997 1 9731)
— keskimäärin, naiset 995 1 060 1 170 1 241 1 342 1 398 1 427 1 4521)
Sairauspäiväraha                
— minimi (55 päivän jälkeen) 380 380 380 380 551 551 553 574
— keskimäärin, miehet 1 180 1 200 1 228 1 277 1 368 1 429 1 421 1 4451)
— keskimäärin, naiset 1 033 1 053 1 075 1 110 1 184 1 235 1 249 1 2761)
Työmarkkinatuki 500 505 514 527 551 551 553 674
Työttömän peruspäiväraha 500 505 514 527 551 551 553 674
Työttömien ansiopäiväraha                
— keskimäärin, miehet 1 137 1 164 1 201 1 234 1 326 1 401 1 409 1 4981)
— keskimäärin, naiset 861 899 922 945 1 017 1 071 1 082 1 1281)
Kansaneläke, yksinäinen 498 511 525 558 584 584 586 609
Takuueläke             688 714
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)                
— miehet 1 408 1 453 1 507 1 557 1 659 1 687 1 731 ..
— naiset 896 932 971 1 000 1 071 1 097 1 138 ..
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)                
— miehet 1 092 1 100 1 117 1 077 1 117 1 119 1 147 ..
— naiset 901 914 934 891 927 929 960 ..
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)                
— miehet 1 600 1 755 1 814 1 793 1 922 1 974 1 947 ..
— naiset 1 073 1 189 1 250 1 199 1 326 1 365 1 370 ..
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)                
— miehet 987 1 014 1 044 1 018 1 090 1 126 1 174 ..
— naiset 786 814 841 809 842 884 907 ..
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva 378 383 390 399 417 417 419 461

1) Arvio

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 85 947 0 0 0 -149 0 85 798
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
41 190 -160 41 030
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 243 120 2 363
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 534 -10 4 524
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
600 600
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
548 548
21. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
100 -99 1
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
11 800 0 11 800
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
20 900 20 900
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
4 032 4 032
02. Valvonta 41 376 0 0 0 9 0 41 385
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 872 -30 13 842
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 120 45 12 165
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 584 -6 3 578
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
10 300 10 300
66. Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
1 500 1 500
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 117 488 0 0 0 -147 0 117 341
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
70 198 0 -147 70 051
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
37 964 37 964
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
9 326 9 326
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 2 548 938 -563 0 0 24 534 0 2 572 909
28. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut
(arviomääräraha)
159 422 -563 158 859
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen
(arviomääräraha)
11 800 11 800
51. Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 483 300 1 483 300
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
2 500 2 500
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
20 250 20 250
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
655 800 20 000 675 800
55. Elatustuki
(arviomääräraha)
180 900 3 500 184 400
60. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
34 966 1 034 36 000
20. Työttömyysturva 2 653 236 170 0 0 75 080 13 678 2 742 164
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
26 486 26 486
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
1 104 600 -64 000 1 040 600
51. Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
175 350 24 650 200 000
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
1 253 000 100 000 13 678 1 366 678
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
(arviomääräraha)
43 000 170 13 230 56 400
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
50 800 1 200 52 000
30. Sairausvakuutus 1 243 000 267 0 0 0 0 1 243 267
28. Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
267 267
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
1 243 000 1 243 000
40. Eläkkeet 4 460 508 0 0 0 5 600 0 4 466 108
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
58 358 58 358
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
580 000 4 000 584 000
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
70 000 70 000
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
2 389 2 389
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
15 761 1 600 17 361
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 734 000 3 734 000
50. Veteraanien tukeminen 301 356 0 0 0 0 0 301 356
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 550 1 550
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
38 500 38 500
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
149 833 149 833
52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
68 207 68 207
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 100 3 100
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
70 70
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 500 3 500
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
30 588 30 588
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
6 008 6 008
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 555 267 150 0 15 000 2 080 0 572 497
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
500 0 500
31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
17 900 17 900
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
31 000 31 000
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
110 240 110 240
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
10 500 10 500
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
(arviomääräraha)
345 350 345 350
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480 480
38. Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon
(siirtomääräraha 2 v)
5 757 0 5 757
39. Avustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin
(siirtomääräraha 3 v)
15 000 15 000
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
23 740 150 2 080 25 970
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 500 3 500
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 300 6 300
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 61 307 0 0 0 -69 0 61 238
01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 675 -69 27 606
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
24 390 0 24 390
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
930 930
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
660 660
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 780 3 780
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
2 900 2 900
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
972 972
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 223 740 0 0 0 0 0 223 740
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
205 000 205 000
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 600 2 600
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(kiinteä määräraha)
16 140 16 140
90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 301 000 0 0 0 0 0 301 000
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
301 000 301 000
  Yhteensä 12 593 163 24 0 15 000 106 938 13 678 12 728 803

  Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1) 3 668 3 635 3 654    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2013 maksullisen toiminnan osuus on 1 525 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 375 henkilötyövuotta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.