Talousarvioesitys 2005

60. Energiapolitiikka

Selvitysosa:Energiapolitiikan tavoitteena on turvata kilpailukykyisen energian saanti ja samalla täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet. Kansainvälisessä toimintaympäristössä energiapolitiikkaan vaikuttavat eniten Kioton pöytäkirjan toimeenpano, kestävää kehitystä koskevat EU:n tavoitteet, alueellisten ja EU:n laajuisten energiamarkkinoiden luominen sekä energian maailmanmarkkinahinnat.

Kansallinen ilmastostrategia uudistetaan vuodenvaihteeseen 2004—2005 mennessä hallitusohjelman mukaisesti. Vuonna 2005 alkava EU:n sisäinen päästökauppa liitetään uuden ilmasto- ja energiastrategian osaksi. Samalla käynnistetään seuraavaa sitoumuskautta koskeva päästöjen jakosuunnitelman valmistelu. Strategian tavoitteena on täyttää Suomelle Kioton pöytäkirjaan liittyvässä EU:n taakanjakosopimuksessa vahvistettu kasvihuonekaasujen vähentämistavoite jaksolle 2008—2012.

Ilmastostrategian eräänä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Ohjauskeinoista tärkeimmät ovat teknologian kehittäminen, energiaverot, tuet, normiohjaus, vapaaehtoiset sopimukset ja tiedottaminen. Uutena ohjauskeinona päästökauppa vaikuttaa muiden ohjauskeinojen käyttöön, joten niitä on sovitettava yhteen päästökaupan kanssa.

Uuden ilmasto- ja energiastrategian myötä tarkistetaan myös energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja turpeen energiakäyttöä koskevat linjaukset. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämistä on viimeksi linjattu vuonna 2002 päivitetyissä ohjelmissa. Myös teknologiapolitiikassa otetaan ilmasto- ja energiastrategian linjaukset huomioon. Turpeen kasvihuonekaasuvaikutuksia tutkiva nelivuotinen ohjelma saadaan päätökseen vuonna 2005.

Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt ovat avainasemassa kansallisen tavoitteen saavuttamisessa. Sähkönhankintaa koskevilla ratkaisuilla on suuri merkitys päästöjen vähentämisessä. Osana ilmastostrategian toteuttamista on käynnistynyt uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamishanke. Hallitus käsittelee hanketta koskevan rakentamislupahakemuksen viipymättä ja rakentaminen käynnistynee alkuvuodesta 2005.

Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan muotoilussa ja toimeenpanossa huolehditaan riittävästä energiahuollon toimitusvarmuudesta sekä siitä, että valittavat ohjauskeinot sopivat yhteen energiamarkkinoiden toimintaperiaatteiden kanssa. Energiamarkkinoiden toimivuutta parannetaan muun muassa EU:n yhteismarkkinoiden edellyttämistä lähtökohdista.

Päästölupien myöntämisestä ja päästöoikeuksien jakamisesta vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä Energiamarkkinaviraston kanssa. Energiamarkkinavirasto hoitaa myös sekä Kioton mekanismien että päästökauppadirektiivin toimeenpanon tarvitsemat rekisterit.

Energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja evaluointeja rahoitetaan momentilta 32.10.24.

Kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Energiamarkkinat toimivat hyvin ja toimintasäännöt ovat selkeitä.
• Sähkön hinta pysyy kohtuullisena ja samalla halukkuus investoida kapasiteettiin säilyy.
• Energian käyttö on entistä tehokkaampaa ja uusiutuvan energian käyttö laajempaa sekä uuden teknologian käyttöönotto on nykyistä korkeammalla tasolla.
• Turve pysyy kilpailukykyisenä polttoaineena kansallisen ilmastostrategian linjausten mukaisesti.
• Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia.
• Energiantuotannosta ja -käytöstä ympäristölle ja terveydelle aiheutuvat päästöt ovat mahdollisimman alhaisella tasolla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävä uusi ilmasto- ja energiastrategia on valmis ja sen toteutus on käynnistetty.
• Päästökaupalle on luotu elinkeinoelämän ja viranomaisten kannalta hyvin toimiva järjestelmä.
• Päästökaupan vaikutuksia seurataan ja ei-toivottuihin vaikutuksiin puututaan mahdollisuuksien mukaan.
• Ilmasto- ja energiapolitiikan taloudellisten ohjauskeinojen käytössä on toimiva tasapaino.

Kasvihuonekaasujen päästökauppa alkaa ensi vuoden alusta, mikä aiheuttaa merkittäviä muutoksia energia-alalla. Päästökauppajärjestelmään kuuluu Suomessa noin 550 laitosta ja 150 yritystä. Hallitusohjelman mukaisesti kansallinen ilmastostrategia uudistetaan ja päästökauppa liitetään uuden ilmasto- ja energiastrategian osaksi. Strategia valmistuu vuoden 2005 alkupuolella. Samassa yhteydessä tarkistetaan myös energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja turpeen energiakäyttöä koskevat linjaukset.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että päästökauppa saattaa aluksi heikentää uusiutuvien energialähteiden käytön kiinnostavuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistetään. Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä ja Suomessa on kehitetty alaan liittyvää teknologiaa, joka on myös vientituote.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että turpeen kilpailuasema energialähteenä ei heikkene päästökaupan seurauksena. Valiokunta viittaa päästökauppalain yhteydessä hyväksyttyyn lausumaan, jossa eduskunta edellytti turpeen energiaveron alentamista. Valiokunta kiirehtii turpeen energiaveron alentamista koskevan hallituksen esityksen antamista.

On myös kaikin käytettävissä olevin keinoin huolehdittava siitä, että päästökauppavelvoitteet eivät heikennä yritysten kilpailukykyä ja niiden investointiedellytyksiä Suomessa.

21. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 830 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatuksena on turvata kohtuuhintaiset ja tasapuoliset palvelut sähkö- ja maakaasuverkkojen toiminnassa sekä edistää sähkökilpailun ja maakaasumarkkinoiden toimivuutta. Lisäksi virasto hoitaa päästökaupan viranomaistehtäviä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Energiamarkkinavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Sähkö- ja maakaasuverkkopalvelut ovat kohtuuhintaisia sekä yritys- että kotitalousasiakkaille.
• Sähkönsiirto ja -jakelu ovat riittävän häiriöttömiä ja keskeytyksettömiä.
• Eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa sähkö- ja maakaasumarkkinakehityksessä turvataan Suomen edut.
• Suomalaisilla toimijoilla on hyvät edellytykset osallistua vuoden 2005 alusta EU:n laajuiseen päästökauppaan.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Sähkön vähittäismyynnin kilpailun toimivuutta parannetaan edistämällä sähkön hintatietojen saatavuutta ja vertailtavuutta sekä puuttumalla sellaisiin sähköverkkotoiminnan menettelytapoihin, jotka rajoittavat kilpailua sähkön myynnissä.

• Viraston toiminnan tehokkuus paranee kehittämällä viraston asianhallintajärjestelmää ja tietojenkeruujärjestelmää.
• Toimenpidepyynnöt ratkaistaan nopeasti. Sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaa koskevat tutkimuspyynnöt ratkaistaan neljän kuukauden määräajassa.
• Virasto ylläpitää ja julkaisee mahdollisimman ajantasaiset sähkön ja maakaasun julkiset hintatilastot. Sähkön pienkäyttäjille tarjottavien hintatietojen saatavuutta ja vertailtavuutta parannetaan.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

• Kehitetään osaavaa ja kannustavaa johtamista.
• Edistetään henkilöstön työhyvinvointia.

27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvästä informaatiotoiminnasta ja selvityksistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös uuden säästöteknologian markkinoiden edistämisestä, muusta energia-alan tiedottamisesta ja tietohuollon järjestämisestä sekä kansallisen ilmastostrategian toteuttamiseen liittyvästä tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen.

Selvitysosa:Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Energian käyttö on entistä tehokkaampaa ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy.
• Tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sen hillitsemisestä kasvaa.

Kansallisen ilmastostrategian yhtenä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Osana ilmastostrategiaa kauppa- ja teollisuusministeriö jatkaa energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman toteutusta vuonna 2002 valmistuneiden päivitysten pohjalta sekä toteuttaa vuonna 2002 käynnistettyä ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaa. Ohjelmien toteuttamisessa Motiva Oy:llä on ollut keskeinen asema. Valtaosa määrärahasta on jatkossakin tarkoitus käyttää vastaavan tyyppisen toiminnan rahoitukseen. Määrärahan käytöllä aktivoidaan energian säästöä, energian tehokasta käyttöä ja uusiutuvien energialähteiden markkinoita. Toiminnalla kootaan, jalostetaan, ja jaetaan tietoa, kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa. Toimintatapana on verkottaa alan organisaatioita resurssien käytön tehostamiseksi.

Ilmastostrategiaa koskevassa lausunnossaan vuonna 2001 eduskunta korosti, että strategian täsmennys- ja kehittämistarpeita on muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevassa tiedotuksessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti ilmastonmuutoksen viestintäohjelman yhteistyössä kolmen muun ministeriön kanssa vuonna 2002. Toimintaa on tarkoitus jatkaa pitkäjänteisesti.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 27 700 000 euroa.

Vuonna 2005 tukea saa myöntää enintään 31 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää energiatalouden kehittämiseen ilmasto- ja ympäristömyönteisemmäksi, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseen sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseen. Tukea voidaan myöntää energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista sekä uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä edistäviin investointi- ja selvityshankkeisiin. Lisäksi tukea voidaan myöntää energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien sekä energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistäviin investointi- ja selvityshankkeisiin. Etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea ei myönnetä valtionosuutta saaviin perustamishankkeisiin.

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai omarahoitusta.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa erikseen päätöksen muiden kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittujen hankkeiden tai ohjelmien tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston päätösten (29/1999 ja 45/1996) ja energia-avustuksista annetun lain (1607/1991) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.

Selvitysosa:Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö kasvavat sekä energian käyttö tehostuu kansallisen ilmastostrategian mukaisesti.
• Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energiataloudessa.
• Energiahuollon varmuus ja monipuolisuus lisääntyvät.

Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaimpiin sekä ilmaston ja ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Ilmastostrategian osana toteutetaan energiansäästöohjelmaa ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa vuoden 2002 lopulla valmistuneiden päivitysten mukaisesti. Uusi ilmasto- ja energiastrategia valmistuu vuodenvaihteessa 2004—2005. Suuren muutoksen energiamarkkinoilla aiheuttaa päästökauppa, jonka vaikutukset otetaan huomioon tuen myöntämisessä.

Vuonna 2005 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 29,6 milj. euroa.

(45.) Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta, koska myönnetyt korkotuet maksetaan loppuun vuoden 2004 aikana.

50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa voidaan käyttää avustusten maksamiseen järjestöille ja yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan toimintaan. Tällä tarkoitetaan erityisesti sellaista toimintaa, jolla edistetään energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä kotimaisten polttoaineiden tuotantoa. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti pienet taloudelliset resurssit omaaville järjestöille ja muille yhteisöille. Avustusta voidaan myöntää joko yleisavustuksena järjestön sääntömääräisen toiminnan tukemiseen tai erityisavustuksena tiettyyn hankkeeseen.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.

Selvitysosa:Avustuksilla edistetään hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita tukevien yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa. Avustusten käytön painopiste on taloudellisilta resursseiltaan pienten yhteisöjen toiminnan tukemisessa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Tuulivoiman ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä bioenergian ja muiden kotimaisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät.
• Energian käyttö on entistä tehokkaampaa.