Talousarvioesitys 2005

30. Yrityspolitiikka

Mikäli vuoden 2003 ensimmäisen lisätalousarvion enintään 15 000 000 Yhdysvaltain dollarin velkakonversiovaltuutta (noin 14 000 000 euroa) on jäänyt käyttämättä, saa kauppa- ja teollisuusministeriö tai sen valtuuttamat laitokset tehdä vuonna 2005 tieteellisten laitteiden hankintoja ja tutkimuspalveluja koskevia sopimuksia valtuuden sitomatta olevasta määrästä siten kuin vuonna 2003 allekirjoitetun Suomen ja Venäjän federaation välisessä sopimuksessa entiseltä Neuvostoliitolta olevien velkasaatavien osittaisesta hoitamisesta on sovittu. Valtuudesta aiheutuvat maksut suoritetaan valtiontakuurahastolle vuoden 2005 talousarviossa.

Selvitysosa:Yrittäjyyttä on edistettävä innovatiivisuuden ja tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi eli rakennemuutoksen vauhdittamiseksi. Talouden ja työllisyyden kasvu on merkittävästi sidoksissa kilpailukykyiseen yritystoimintaan ja sen aikaansaaman tuotannon ja tuottavuuden kasvuun. Yrityspolitiikan näkökulmasta on olennaista, että yrityskanta uusiutuu: uusia yrityksiä syntyy ja olemassa olevat yritykset uudistavat toimintaansa samalla kun vanhoja elinkaarensa päähän tulleita yrityksiä kuolee.

Yrityspoliittiset toimenpiteet painottuvat yrityksen toimintaympäristön laadun kehittämiseen, yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin luomiseen, yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseen ja etenkin aloitusvaiheessa olevien yritysten kasvun edistämiseen. Yritysten toimintaympäristöä kehitetään sellaiseksi, että se tarjoaa kilpailukykyiset toimintapuitteet kaikille yrityksille. Toisaalta erityistoimia suunnataan yrityksiin, joilla on halua ja edellytyksiä soveltaa uutta teknologiaa, kasvaa ja kehittyä sekä tarjota myös uusia työpaikkoja.

Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma tukee osaltaan yrityspolitiikan toimenpiteitä. Ohjelmalla varmistetaan, että resurssit yrittäjyyden edistämiseen käytetään tehokkaasti hallinnonalojen välisessä yhteistyössä.

Kehittämispalvelut ja yritystuet

Kilpailukykyinen alueellinen elinkeinotoiminta edellyttää vahvaa kansallista osaamispohjaa sekä kannustavaa innovaatioympäristöä. Kehittämispalvelujen strategian mukaisella neuvonta-, koulutus- ja osaamisen kehittämispalvelutarjonnalla vastataan asiakastarpeisiin ja pyritään poistamaan markkinapuutteita kehittämispalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa. Tarjonnan kattavuus varmistetaan kehittämällä eri organisaatioiden palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia integroituja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi toimitaan yhteistyössä muiden pk-yrityksille osaamispalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa.

Vuonna 2005 pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluiden painopisteissä korostuvat yrittäjyyden vahvistaminen ja yritystoiminnan edistäminen. Erityisesti panostetaan kasvukykyisten ja kasvuhaluisten yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Toiminnassa painottuvat myös liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja sukupolvenvaihdosten tukeminen. Kehittämispalvelujen seutukunnallista ja alueellista palvelutarjontaa tehostetaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota julkisesta rahoituksesta riippumattoman yritysneuvonnan aseman vahvistamiseen maan eri alueilla.

Yritystukia myönnetään laadullisesti korkeatasoisiin aineettomiin ja aineellisiin hankkeisiin, joissa tuella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Yritystukia suunnataan kasvuhakuisten ja aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin, pk-yritysten osaamisen ja verkottumisen edistämiseen, uusia kehittyviä aloja edustavien pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin sekä hankkeisiin, jotka edistävät uuden teknologian käyttöönottoa pk-yritysten toiminnassa sekä keskuksissa että niiden ulkopuolella. Lisäksi tuetaan pk-yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita.

Huomattava osuus yritystuista ja kehittämispalveluista rahoitetaan EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Alueellisten tavoiteohjelmien rahoituksesta noin puolet kohdistuu joko suoraan tai välillisesti yritystoiminnan kehittämiseen. Kauppa- ja teollisuusministeriö on keskeinen toimija alueellisissa EU:n ohjelmissa 1 ja 2, joiden tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vahvistaminen ja siten yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen. Ministeriön osuus alueohjelmien Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoitteisesta toiminnasta on runsas puolet ja tuki kohdistuu yritysten kilpailukykyä ja toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin. Pääosa rahoituksesta kanavoituu TE-keskusten kautta, mutta osaksi myös Teknologian kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä Finnvera Oyj:n luottojen korkotukiin ja luottotappiokorvauksiin. Lisäksi rahoitetaan tavoite 3 -ohjelmassa ja alueohjelmissa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitteisia hankkeita. Ministeriön osuus ESR-osarahoitteisista hankkeista on yhteensä noin kymmenen prosenttia. Raja-alueiden yhteisöaloite Interreg III A -ohjelmasta yritystoiminnan kehittämisen osuus on reilut viisi prosenttia.

Erityisrahoitus

Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen on keskeinen lähtökohta valtion erityisrahoituksen suuntaamisessa. Pk-yritysten ja viennin rahoituksen tarjonnassa olevia puutteita on tarkoituksenmukaista poistaa tarjoamalla julkista erityisrahoitusta. Vientiyritysten kannalta on tärkeää, että niille on tarjolla kansainvälisesti kilpailukykyistä rahoitusta. Keskeinen erityisrahoituslaitos pk-yritysten laina- ja takausrahoituksessa sekä viennin rahoituksessa on Finnvera Oyj.

Pk-yritysten rahoitukseen kohdistuvaan Finnvera Oyj:n rahoitukseen sisältyy valtiontukea elinkeino- tai aluepoliittisista syistä. Valtiontuki kotimaassa toimiville yrityksille myönnettävissä lainoissa sisältyy korkotukeen ja luottotappiokorvauksiin sekä takausten osalta takaustappiokorvauksiin. Yhtiön pk-lainoitusta ja vuodesta 2005 alkaen lisäksi takauksia on tarkoitus rahoittaa osittain myös Euroopan aluekehitysrahastosta. Näiden lisäksi valtio tukee Finnvera Oyj:n kehittämis-, palvelu- ja neuvontatoimintaa. Vienninrahoitustoiminnan tarkoituksena on vahvistaa Suomen taloudellista kehitystä edistämällä vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Valtio vastaa vientitakuiden ja erityistakausten tappioista valtiontakuurahaston varoilla. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tulee olla pitkällä aikavälillä itsekannattavaa. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö Fide Oy hoitaa julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmän hallinnointia. Suomen Vientiluotto Oy:stä tuli vuonna 2004 Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, kun se siirtyi valtiovarainministeriön hallinnonalalta kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle.

Kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti yrityspolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaympäristö kehittyy siten, että suomalaisilla yrityksillä on tasavertaiset aloitus-, kasvu- ja kilpailuedellytykset.
• Työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella.
• Aluerakenne on tasapainoinen ja maaseutu on elinvoimainen Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella.
• Valtion varoin tuettu Finnvera Oyj:n toiminta ja riskinotto vaikuttavat viennin rahoitukseen sekä nopean kasvun edellyttämien aineettomien investointien rahoituksen saatavuuteen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Yrityksille suunnattujen neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelujen tarjonta vastaa pk-yritysten kehittämistarpeisiin, minkä lisäksi yhteistyö muiden yrityksille vastaavia palveluja tarjoavien organisaatioiden kanssa tehostuu.
• Yritystukiohjelmien toimenpiteiden ohjaus sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta tehostuvat ja valvonta paranee.
• Erityisrahoituksessa pyritään itsekannattavuuteen. Finnvera Oyj:n elinkeinopoliittisella ohjauksella varmistetaan yhtiölle asetettujen elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Finnvera Oyj:n toiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia hyödynnetään valtion rahoitusta kehitettäessä.
• Luottolaitosten uusittavien vakavaraisuussuositusten arvioidaan kiristävän luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksia, mikä otetaan huomioon sekä viennin rahoituksessa että pk-rahoituksessa.
• Yrityksille tarjotaan kansainvälisesti kilpailukykyiset vientitakuu- ja erityistakausjärjestelmät sekä vienti- ja alusluottojen korontasaus- ja muut julkisesti tuetut viennin rahoitusjärjestelmät ja niiden alueellinen saatavuus on hyvä.

Yrittäjyyden politiikkaohjelman yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Yritysten toimintaympäristö on vakaa ja sen kehitys on ennustettavissa pitkälläkin aikavälillä.
• Markkinatalous toimii parhaalla mahdollisella tavalla.
• Yritysten ja yrittäjien merkitys taloudellisen kasvun ja työllisyyden luojina kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
• Yrityskanta kehittyy ja uusiutuu jatkuvasti, minkä lisäksi yritysten kasvu ja kansainvälistyminen vauhdittuu.
• Yrittäjyyttä suosivat kilpailuolosuhteet paranevat.

21. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 177 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen, kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin sekä INNOSUOMI-toimintaan ja -palkintoihin. Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa:Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH tukee henkistä pääomaa ja edistää teknistä ja taloudellista kehitystä käsittelemällä yrityksien, yhdistyksien ja säätiöiden asioita ja rekisteröimällä ne sekä myöntämällä patentit, tavaramerkit, mallioikeudet ja muut teollisoikeudelliset suojat. Lisäksi PRH varmistaa sen, että neuvonta ja tietopalvelu on luotettavaa ja nopeasti saatavissa. Virasto kehittää palvelujaan sähköistä asiointia lisäämällä.

PRH:lle jätettyjen hakemusten ja ilmoitusten kokonaismäärän arvioidaan nousevan 3 %. Nousu johtuu pääasiassa tilinpäätös- ja säätiöilmoitusmäärien 5 prosentin kasvusta, kaupparekisteri-ilmoitusmäärien 3 prosentin kasvusta ja patenttihakemusten määrän 5 prosentin kasvusta. Yhteisön tavaramerkkihakemusten tutkimuspyyntöjen määrän arvioidaan pysyvän ennallaan samoin kuin yhdistysrekisteri-ilmoitusten, yrityskiinnityshakemusten, hyödyllisyysmallihakemusten sekä mallioikeushakemuksiin sisältyvien mallien määrä. Kansallisten tavaramerkkihakemusten määrän odotetaan pienenevän 7 %; samoin myös kansainvälisten tavaramerkkihakemusten, joissa kohdemaa on Suomi, odotetaan määrältään pienenevän 4 %. Kansainvälisten PCT-patenttihakemusten (Patent Coordination Treaty) määrän odotetaan kasvavan ripeästi ja nousevan 500 kappaleeseen. Toiminta alkaa vuoden 2004 jälkipuoliskolla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• PRH:n kotimaisten asiakkaiden toimintaedellytykset yhä kansainvälistyvämmässä innovaatiojärjestelmässä paranevat.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• PRH käynnistää toimintansa kansainvälisiä PCT-patenttihakemuksia tutkivana virastona.
• Aluepalveluja parannetaan edelleen yhteistyöllä ja palvelusopimuksilla TE-keskusten, maistraattien ja verohallinnon kanssa.
• Kaupparekisterin tietojärjestelmää uusitaan.
• Sähköisiä tietopalveluja lisätään ja sähköistä asiointia edistetään.
• Neuvonta- ja tietopalveluiden strategia uudistetaan.
• INNOSUOMI-toiminta jatkuu.
• Työn tuottavuus pidetään hyvällä tasolla ja palvelumaksuihin vaikuttavia kustannuksia hallitaan yksikkökustannusten säännöllisellä seurannalla.
• Palvelut nopeutuvat. Eri palvelumuotojen laadusta ja kehittämistarpeista tehdään uusi kysely asiakkaille vuonna 2005. Tavoitteena on vähintään keskiarvo 8 (kouluarvosana). Toiminnan laadun arviointeja Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) kriteerien avulla jatketaan tavoitteena 400—450 pisteen taso lähivuosina (maksimi 1 000 pistettä).

¹⁾ Vuoden 2005 jälkeen käsittelyajat tulevat olennaisesti lyhenemään.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

• PRH:n johtamisjärjestelmään kuuluvat kehittämiskeskustelut uudistetaan ja niiden onnistumista henkilöstön valmiuksien ja motivaation kohottajina seurataan kriittisenä menestystekijänä henkilöstöbarometrilla.
• PRH:n palkkausjärjestelmä uudistetaan niin, että se edelleen kannustaa myös henkilökohtaisen osaamisen lisäämiseen.
• Henkilöstön työhyvinvointi paranee.

Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/1992) ja kauppa- ja teollisuusministeriön asetukseen Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (1027/2001).

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina maksuperusteisena patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritulot sekä suoriteperusteisesti säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, kaupparekisteriote- ja tilinpäätösasiakirja- sekä liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot.

Momentin tuloennusteet perustuvat sille olettamukselle, että tavaramerkkien ja mallien maksuja korotetaan alijäämän pienentämiseksi. Jos muiden yksiköiden ilmoitusten ja hakemusten kysyntäennusteet poikkeavat huomattavasti arvioidusta, varaudutaan näiden yksiköiden osalta arvioimaan maksujen korotustarve erikseen.

Nettomäärärahaa on tarkoitus käyttää Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenojen kattamiseen. Määrärahan tarve johtuu ensisijaisesti yhdistysrekisteristä, jonka maksuille ei ole asetettu yhteiskuntapoliittisista syistä omakustannustavoitetta. Myöskään säätiörekisteriltä ei ole odotettu täyttä kustannusvastaavuutta.

¹⁾ Vuonna 2003 tulot ovat olleet suuremmat kuin menot.

41. Toimintatuki Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 336 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n toimintakuluihin valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti.

Selvitysosa:Toimintatuella korvataan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 5 §:n ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti Finnvera Oyj:lle erikseen määritellyistä palveluista aiheutuvia kuluja. Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Finnvera Oyj tekevät vuosittain palvelujen tuottamista koskevan sopimuksen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Yritysten perustaminen ja kansainvälistyminen helpottuvat.

Toiminnalliset tulostavoitteet

• Finnvera Oyj:n rahoituksen vaikuttavuus paranee toimintatuen myötävaikutuksella.
• Pienlaina- ja naisyrittäjälaina-asiakkaiden osaaminen vahvistuu tilinpäätösanalyysien avulla.

Toimintatuella Finnvera Oyj voi tehdä yritysten rahoitukseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä harjoittaa yritysten kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä neuvontaa, jotka edistävät Finnvera Oyj:lle asetettujen tavoitteiden toteutumista, mutta eivät ole varsinaista rahoitustoimintaa. Vastaavia palveluja eivät yksityiset kaupalliset rahoittajat tarjoa yrityksille.

Määräraha liittyy osin Kera Oyj:n myöntämien luottojen perusteella maksettavaan poistuvaan ja vuosittain alenevaan peruskorkotukeen, johon sisältyi toimintatukea.

42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 320 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Alueellisen korkotuen piiriin kuuluva luottoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2005 enintään 121 732 000 euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään 112 912 000 euroa, johon sisältyvät myös naisyrittäjälainat.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Yritysten toimintaedellytykset paranevat, kun Finnvera Oyj voi myöntää ilman turvaavaa vakuutta riskilainoja kohtuuhinnalla erityisesti uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi sekä pk-yritysten laajentamiseksi ja kehittämiseksi.

Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.

Vuonna 2005 korkotukea maksetaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisena alueellisena korkotukena ja erityiskorkotukena Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotukena.

Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Näiden luottojen korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.30.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 26.98.61.

Finnvera Oyj:lle maksettava ja sen edelleen luotonsaajille siirtämä alueellinen korkotuki ja erityiskorkotuki maksetaan vuonna 2002 ja sen jälkeen myönnetyistä luotoista yhtiölle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle. Tätä aiemmin myönnettyihin luottoihin kohdistuva maksettava korkotuki maksetaan yhtiölle luotonsaajille siirtämistä seuraavana vuonna.

Vuoden 2005 korkotuesta kohdistamattoman korkotuen (peruskorkotuki) laskennallinen osuus on noin 2,6 milj. euroa ja kohdistetun korkotuen noin 14,7 milj. euroa.

Vuoden 2005 myöntämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat noin 10,5 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Lisäys 920 000 euroa talousarvioesityksen 16 400 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2004 toisessa lisätalousarviossa tehdyistä muutoksista.

Hyväksyessään kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion valiokunta kiinnitti huomiota Finnveran korkotuellisten lainojen myöntämisvaltuuksien korotusta koskevan menettelyyyn. Eduskunta päättää vuosittaisesta myöntämisvaltuudesta hyväksyessään valtion talousarvion, ja valtuuksiin tarvittavista muutoksista voidaan päättää vain lisätalousarvion yhteydessä. Menettelyä on pidetty käytännön toiminnan kannalta liian kankeana ja Finnveran rahoitusmahdollisuuksia hidastavana.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että ensi vuoden talousarvioesityksessä lainojen myöntövaltuudet ovat rahoituksen kysynnän vuoksi riittämättömät ja että niitä joudutaan korottamaan lisätalousarviossa. Valiokunta viittaa edellä mainittuun kannanottoonsa ja toteaa, että myös Finnvera 2004 -työryhmän ehdottamien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää nykyisten menettelytapojen joustavoittamista.

43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 22 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n ja Kera Oyj:n luotonanto- ja takaustoiminnassa syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Erityisesti pk-yritysten rahoituksen saanti paranee, kun Finnvera Oyj:llä on mahdollisuus riskilainojen ja -takausten myöntämiseen silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä.

Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksessa tarkemmin määriteltyjen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ajankohtaa ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Finnvera Oyj:n vuonna 2005 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2006.

Finnvera Oyj:n myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kansallinen rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.30.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 26.98.61.

44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 540 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (449/2002) mukaisen kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille.

Määrärahasta saa käyttää enintään 6 000 euroa saariston kuljetustuen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 810 000 euroa, joka siirretään momentille 26.98.63 Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) 2 §:n mukaisesti.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Edellytykset tuotannon määrän ja uuden tuotantotoiminnan lisääntymiselle sekä tuotannon jalostusasteen kohoamiselle vahvistuvat tuen piiriin kuuluvissa maakunnissa.

Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettua lakia (954/1981) muutettiin 15.12.2003 annetulla lailla (1080/2003) siten, että lain (954/1981) soveltamisaika jatkettiin kattamaan vuosina 2004—2007 tapahtuvat kuljetukset.

Kuljetustukea maksetaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sijaitsevien pk-yritysten kuljetusten tukemiseen. Tuen kohteena arvioidaan olevan noin 300 pientä ja keskisuurta yritystä. Kuljetustuki on lakisääteinen avustus.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 21 455 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) ja yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukaisten tukien sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (2/022/1998) mukaisten kansainvälistymistukien maksamiseen.

Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaista investointitukea, pk-yritysten kehittämistukea, yritysten toimintaympäristötukea sekä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistukea saa vuonna 2005 myöntää yhteensä 16 519 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritysten investointihankkeisiin, pk-yritysten kehittämishankkeisiin, yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin sekä maataloustuotteita jalostavien ja markkinoivien yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettäviin avustuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 300 000 euroa, joka siirretään momentille 26.98.63 Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti.

Laki yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000) tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Yritystoiminnan tukemisesta annettu laki korvaa yritystuesta annetun lain (1136/1993 muutoksineen).

Investointitukea myönnetään käyttöomaisuusinvestointien toteuttamiseen yrityksen aloittaessa tai laajentaessa toimintaansa taikka uudistaessa käyttöomaisuuttaan. Investointitukea voidaan myöntää koko maassa pienille yrityksille. Kehitysalueella tukea voidaan myöntää myös pientä yritystä suuremmille yrityksille.

Pk-yritysten kehittämistukea voidaan myöntää koko maassa laissa määritellyn pk-yrityskokorajan mukaisille pk-yrityksille. Tukea voidaan myöntää pk-yritysten merkittäviin kehittämishankkeisiin, joilla parannetaan tuotteiden tai tuotannon tasoa, markkinointi- tai liikkeenjohtotaitoja tai edistetään kansainvälistymistä.

Yritysten toimintaympäristötukea voidaan myöntää koko maassa hankkeisiin, joilla kehitetään tai aikaansaadaan pk-yritysten tarvitsemia palveluja, parannetaan yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja yritysten verkottumista sekä teknologian siirtoa. Tukea myönnetään pääsääntöisesti muille kuin yrityksille eli lähinnä julkisille yhteisöille kuten oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille sekä kunnille.

Maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistukea myönnetään koko maassa maataloustuotteita jalostavien ja markkinoivien yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Erityisesti pk-yritysten kilpailukyky sekä yritysten toimintaympäristö paranevat.
• Yritysten tuotteiden ja tuotannon tekninen taso paranee, paikkakunnan tai alueen työn tuottavuuden taso nousee, tuotantorakenteeltaan ongelmallisten alueiden elinkeinorakenne vahvistuu sekä työllisyys ja yritysten kansainvälistyminen paranevat.
• Pk-yritysten kehittämistuen avulla pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukyky sekä kansainvälistyminen lisääntyvät.

Toiminnalliset tulostavoitteet

• Tuet suunnataan hyvät kasvuedellytykset omaaville käynnistys- ja kasvuvaiheen pienille ja keskisuurille yrityksille. Tukia suunnataan laadullisesti korkeatasoisiin hankkeisiin, joissa tuella voidaan arvioida olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen.
• Yritysten toimintaympäristötuella luodaan ja kehitetään pk-yritysten tarvitsemia ja alueelta puuttuvia palveluja.

Lisäksi myönnettävällä valtuudella arvioidaan vaikutettavan noin 530 yrityksen liikevaihdon lisäykseen ja noin 260 yrityksen viennin kasvuun.

Vuonna 2005 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 15,7 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Lisäys 1 700 000 euroa talousarvioesityksen 19 755 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2004 ensimmäisessä ja kolmannessa lisätalousarvioissa tehdyistä muutoksista.

47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 561 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen valtionapuun ja lähinnä pk-yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen sekä ulkomaisten investointien edistämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin.

Momentin käyttötarkoituksessa mainittuihin ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen johdosta myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen, yritysten eettisen vastuun edistämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionapua kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyy kunkin järjestön toiminnalle asetetut tavoitteet ja seuraa toiminnalla aikaansaatujen tulosten kehittymistä ja vaikuttavuutta.

Momentin määrärahaa käytetään ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvien palvelujen tuottamiseen sekä pk-yrityksille tarkoitettujen asiantuntijapalvelujen käytön edistämiseen. Määrärahaa käytetään myös elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytysten parantamiseen, pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin kuten koulutus- ja neuvontapalvelujen kehittämishankkeisiin, kehittämispalvelujen tarjonnan monipuolistamiseen sekä teollisen muotoilun hyväksikäytön edistämiseen. Lisäksi määrärahaa käytetään alueellisen elinkeinotoiminnan edistämiseen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Liikkeenjohdollinen asiantuntemus lisääntyy muun muassa tieto- ja viestintäteknologian avulla.

Toiminnalliset tulostavoitteet

• Julkaisujen, kilpailujen ja näyttelyjen määrät, levikit ja osallistujamäärät sekä koulutustoiminnan, tietopalvelun ja projektien määrät kokonaisuutena lisääntyvät.

48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle Fide Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen sekä Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Suomalaisella viennillä ja alushankintojen rahoituksella on kansainvälisesti kilpailukykyiset ehdot.

Vuonna 2005 vientiluottojen korontasaussopimuksista johtuvan määrärahatarpeen arvioidaan olevan 6 000 000 euroa ja alusluottojen korontasaussopimusten osalta 300 000 euroa. Vuonna 2005 Fide Oy:n arvioidaan tekevän uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia 300 milj. euron arvosta sekä alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia 50 milj. euron arvosta. Vuonna 2006 Fide Oy:n arvioidaan tekevän vienti- ja alusluottojen korontasaussopimuksia yhteensä 820 milj. euron arvosta ja sen jälkeen vuosittain yhteensä 600 milj. euron arvosta.

Vuonna 2003 momentilta ei maksettu korkotukea. Hallinnointipalkkiota maksettiin Fide Oy:lle yhteensä 0,3 milj. euroa. Suojaustoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia maksettiin momentilta yhteensä 1,5 milj. euroa. Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta voi aiheutua menojen lisäksi korkohyvityksinä myös tuloja. Vuonna 2003 korkohyvitystä maksettiin valtiolle yhteensä 9,2 milj. euroa.

49. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta ja antolainauksen valtion takauksista annetun lain (1364/1989) mukaisista takauksista syntyneiden tappioiden korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Lainsäädäntö ei mahdollista enää uusien hankkeiden rahoitusta tai takausten myöntämistä. Lain (1364/1989) nojalla annetuista takauksista on voimassa kaksi, joista viimeinen erääntyy vuonna 2006.

60. Siirrot valtiontakuurahastoon(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Venäjä kuittaa vuoden 2003 velkakonversiosopimuksen mukaisesti velkojaan noin 25 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoisilla tavara- ja palvelutoimituksilla Suomeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön tai sen valtuuttamien laitosten osuus vuoden 2003 konversiosopimukseen liittyvistä toimituksista on enintään 15 milj. Yhdysvaltain dollaria ja puolustusministeriön 10 milj. Yhdysvaltain dollaria. Velat ovat valtiontakuurahaston tilinpäätöksessä saamisia Venäjältä, jotka konversion yhteydessä ovat muuttuneet saamisiksi Suomen valtiolta.

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 87 898 000 euroa.

Vuonna 2005 saa tehdä uusia myöntämispäätöksiä yhteensä 85 477 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2004 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta Kainuun maakunnassa toteutettavaa tavoite 1 -ohjelmaa lukuun ottamatta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2005.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien rakennerahastokauden 2000—2006 tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä Interreg III ‑yhteisöaloiteohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU:n osuuksien kanssa sekä EU:n ohjelmakauden 1995—1999 sitoumusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Vuonna 2005 osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu.

Määrärahaa saa käyttää lopulliselle edunsaajalle aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, työllisyysohjelmaa sekä yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 108 000 euroa ja määrärahan mitoituksessa 60 000 euroa siirtona momentille 34.05.62 Kainuun hallintokokeilualueella toteutettavien yritysten koulutus- ja kehittämispalveluissa tuloutuvien osallistumismaksutulojen johdosta.

Rakennerahasto-ohjelmissa käytettävästä kansallisesta rahoituksesta säädetään muun muassa laissa yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000). Laki on voimassa ohjelmakauden 2000—2006 loppuun saakka. Lisäksi tuista säädetään energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetuissa säädöksissä (VNp 45/1996, 29/1999 ja VNA 625/2002), Tekesin tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknisen tutkimuksen hankerahoitusta koskevissa säädöksissä (VNp 461/1998 ja VNA 435/2004) sekä laissa valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta (445/1998). Tuista säädetään myös Euroopan yhteisöjen komission hyväksymien yrittäjäkoulutuksen ja alueellisten kehittämisprojektien tukiohjelmia (EU 548 ja 549/11.10.1996) koskevissa säädöksissä sekä valtionavustuslaissa (688/2001). Lisäksi kaikkien rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista säädetään laissa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1353/1999) ja asetuksessa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1354/1999).

Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää valtion vastinrahoituksen käytöstä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan sisällä EU-ohjelmien rahoituskehysten mukaisesti.

Rahoituksella toteutetaan pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluja, joihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina arvioidaan momentille 12.32.10 kertyvän 2 000 000 euroa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyen esityksen laiksi kauppa- ja teollisuusministeriön ja työvoima- ja elinkeinokeskusten pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvien rahoitusosuudesta. Tämä rahoitusosuus lasketaan niistä erilliskustannuksista, joita palvelujen tuottamisesta aiheutuu kauppa- ja teollisuusministeriön momentilta 32.10.22 sekä momentilta 32.30.62 rahoitettavista Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamista hankkeista.

Määrärahasta palkattavien henkilötyövuosien määrä on noin 52, josta noin puolet maksetaan EU:n osuudesta momenteilta 26.98.61 ja 34.05.61.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 70,238 milj. euroa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettujen hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 15,400 milj. euroa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

• Alueiden elinkeinorakenne monipuolistuu ja vahvistuu.
• Keskeiset toimialat vahvistuvat sekä uutta yritystoimintaa syntyy erityisesti kasvaville toimialoille.
• Yritysten toimintaedellytykset ja kilpailukyky sekä yrittäjyyttä tukeva innovaatioympäristö vahvistuvat.
• Pk-yritysten henkilöstön liikkeenjohto-, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiudet paranevat.

Vuoden 2005 EU-myöntämisvaltuuden ja valtuuden kansallisen rahoitusosuuden yhteismäärällä arvioidaan vaikutettavan työpaikkojen ja uusien yritysten määrään sekä koulutustoimenpiteisiin osallistuvien määrään seuraavasti:

Vuonna 2005 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 82,9 milj. euroa.

¹⁾ Vuoden 2005 myöntämisvaltuudesta puuttuu palautumakorotus 3,072 milj. euroa.

¹⁾ Kauden 2000—2006 rahoituskehyksessä mukana arvio palautumakorotuksista 14,955 milj. euroa.

²⁾ Vuosien 2000—2004 valtuusluvuista puuttuu palautumakorotus 15,683 milj. euroa.

³⁾ Vuoden 2005 myöntämisvaltuudesta puuttuu palautumakorotus 3,072 milj. euroa.

⁴⁾ Vuosien 2000—2004 arviomäärärahoista puuttuu palautumakorotus 8,690 milj. euroa.

⁵⁾ Vuoden 2005 arviomäärärahaluvusta puuttuu palautumakorotus 2,260 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Myöntämisvaltuuden vähennys 72 000 euroa talousarvioesityksen 85 549 000 euroon nähden johtuu tavoite 2 -ohjelman teknisen avun myöntämisvaltuuden hallinnonalakohtaisen jaon täsmentymisestä.