Talousarvioesitys 2005

20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Selvitysosa:Luvun nimike on muutettu. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan yleisenä tavoitteena on edistää taloudellista kasvua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja niiden avulla työllisyyttä ja hyvinvointia. Tämä on edellytyksenä sille, että Suomi pystyy jatkossakin tarjoamaan yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen ja myös ulkomaisia investointeja houkuttelevan innovaatioympäristön.

Teknologiarahoitusta lisätään hallitusohjelman mukaisesti ja sitä suunnataan entistä tehokkaammin Suomen elinkeinoelämän uudistumiselle ja vahvistumiselle keskeisiin uutta tietämystä ja osaamista luoviin sekä innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia avaaviin riskipitoisiin kohteisiin.

Innovaatioympäristöä ja sen julkisia tukirakenteita kehitetään vastaamaan jatkuvasti muuttuvia vaatimuksia. Kehittämisessä hyödynnetään muun muassa innovaatioympäristöä koskevien arviointien, teknologian tutkimuksen sekä ennakointitoiminnan tuloksia. Erityishuomiota kiinnitetään niin kansallisella kuin aluetasolla innovaatiotoiminnan tukiorganisaatioiden tehokkuuden ja entistä koordinoidumman yhteistyön kehittämiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verkottumiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten innovaatioympäristöä parannetaan myös kehittämällä tekniseen turvallisuuteen ja laatuun sekä tekniseen harmonisointiin liittyvää lainsäädäntöä ja järjestelmiä.

Alueellisia toimenpiteitä suunnataan alueellisten teknologiastrategioiden mukaisesti. Teknologia- ja innovaatiorahoituksen alueellista roolia ja vaikuttavuutta kehitetään konkretisoimalla teknologian ja innovaatioiden alueellista hyödyntämistä koskevien selvitysten suosituksia. Alueiden kykyä hyödyntää t&k-osaamista parannetaan käyttämällä hyväksi teknologia-alan laitosten asiantuntemusta, vahvistamalla työvoima- ja elinkeinokeskusten teknologiayksiköiden resursseja ja edistämällä uuden teknologian käyttöön ja soveltamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tehokkuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti yhteiskunnan ja talouden kehittymisen taustaa vasten. Ministeriö arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja toteuttaa tarvittaessa ulkopuolisia arviointeja. Yksiköiden tulee myös jatkuvasti itse arvioida toimintaansa ja sen vaikutuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tuloksista ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisesti päättäjille ja sidosryhmille.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö.
• Suomen kilpailukyky on kansainvälisissä vertailuissa huipputasolla.
• Kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä sektoreilla.
• Innovaatioympäristön eri osapuolten kyky toimia globaalisti vahvistuu.
• T&k-toiminnan tulosten hyödyntäminen tunnustetaan keskeiseksi kilpailutekijäksi.
• Suomeen syntyy uusia osaamisperusteisia elinkelpoisia yrityksiä sekä lisää tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavia yrityksiä.
• Alueellinen kehitys perustuu niiden kykyyn hyödyntää teknologiaa entistä tehokkaammin.
• Kasvupotentiaalia omaavien yritysten toimintaedellytykset vahvistuvat.
• Eri alueellisten toimijoiden välinen yhteistyö on aktiivista ja tuloksellista.
• Tekninen turvallisuustaso säilyy kansainvälisesti korkealla tasolla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Julkinen innovaatiorahoitus lisääntyy hallitusohjelman mukaisesti ja panostus innovaatiotoimintaan on edelleen maailman kärkeä.
• Elinkeinoelämää kannustetaan haastavaan t&k-toimintaan Suomessa.
• Elinkeinoelämä, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
• Teollista laatutoimintaa edistetään ja tuetaan laatupoliittista päätöksentekoa tukevia laatuhankkeita.
• Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuu ministeriön teknologiaosaston lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Mittatekniikan keskus ja Teknologian kehittämiskeskus sekä valtionapuyhteisöistä Keksintösäätiö, Suomen Standardisoimisliitto ry ja Suomen Laatukeskus.

21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 822 000 euroa.

Selvitysosa:Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005:

Vaikuttavuus

• Pitkällä aikavälillä GTK varmistaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien maankamaran raaka-ainevarojen saatavuuden ja niiden kestävän käytön.
• Maa- ja kallioperän kartoituksella sekä niiden raaka-ainevarojen etsinnällä ja tutkimuksella GTK luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle, työllisyydelle ja alueiden tasapainoiselle kehittymiselle sekä luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle ja maankäytölle.
• GTK:n julkaisemista geologisista artikkeleista ja raporteista julkaistaan kansainvälisissä sarjoissa 60 referoitua tieteellistä artikkelia.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Malminetsinnässä GTK raportoi kauppa- ja teollisuusministeriölle vuosittain kolmesta kuuteen taloudellisesti merkittävää kohdetta. Vuoden 2005 raportointitavoite on neljä kohdetta.

• Kiviainesten tilinpitojärjestelmän kehitystyö jatkuu yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Otto- ja lupatietojen seurantaosio otetaan käyttöön. Kiviainesrekisteritietojen täydennys jatkuu keskeisillä kulutusalueilla tilinpidon edellyttämälle tasolle.
• Turvevaroja kartoitetaan noin 300 km2:n suoalalta teollisuuden raaka-ainesaannin turvaamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mukaisesti.
• Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia jatketaan yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten kanssa pohjaveden ja muun maankäytön reunaehtojen määrittämiseksi sekä vesipuitedirektiivin velvoitteiden toteuttamiseksi.
• Suomen ja Venäjän velkakonversiorahoituksella toteutetun Fire-heijastusluotaushankkeen mittausprofiilien tulkinnat valmistuvat ja Outokummun syväreikä saadaan valmiiksi. Aineiston hyödyntäminen aloitetaan kansainvälisenä yhteistyönä.
• Outokummussa sijaitsevaa mineraalitekniikan laboratoriota kehitetään osana tutkimuskeskuksen toimintaa vuonna 2004 laaditun suunnitelman mukaisesti.
• Kallio- ja maaperäkartoitusaineistoja yhtenäistetään Suomessa lähivuosina käyttöönotettavan uuden koordinaatistojärjestelmän (EUREF-FIN) edellyttämällä tavalla palvelukyvyn varmistamiseksi ja päällekkäisten järjestelmien ylläpidon välttämiseksi.
• Alueellista kallioperäkartoitusta nopeutetaan siirtymällä entistä enemmän harvennettuun tiedonkeruuseen 1:250 000 -mittakaavaisen kartoituksen vaatimusten mukaisesti. Alueellisen kartoituksen kattavuus nousee 72 prosenttiin.
• Maaperän peruskartoitusta mittakaavassa 1:20 000/1:50 000 jatketaan tavoitteena saada maankäytöllisesti keskeisten alueiden kartoitus valmiiksi vuonna 2008. Koko maan kattavan yleismittakaavaisen digitaalisen maaperäaineiston tuottamista jatketaan yhteistyöhankkeena Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) kanssa tavoitteena saada aineisto jakelukuntoon vuoden 2008 loppuun mennessä.
• Vuonna 2003 alkanut Helsingin seutukunnan yhdyskuntarakentamisen tarpeita palveleva yhteisrahoitteinen taajamakartoitusprojekti päättyy ja verkkokäyttöinen kalliotietojärjestelmä valmistuu.
• Geofysikaalista lentomittausohjelmaa jatketaan tavoitteena nostaa mittausten kattavuus manneralueilla 91 prosenttiin ja merialueilla 40 prosenttiin. Lentogeofysiikan tuloksia hyödynnetään raaka-ainevarojen kartoituksessa sekä erilaisissa maankäyttö- ja ympäristökysymyksissä.
• Paikkatietoaineistojen hallintajärjestelmän, geotietoytimen, käyttötestaus saatetaan loppuun ja määritellään järjestelmän jatkokehityshankkeet sekä ylläpitovastuut. Kaikki tutkimuskeskuksen keskeiset tietotuotteet (mm. kartat, raportit) ja julkaisut ovat verkkopalvelun piirissä.
• GTK julkaisee yhteensä noin 220 geologista artikkelia ja raporttia.
• GTK osallistuu keskimäärin viiteen EU-tutkimushankkeeseen ensisijaisina aihepiireinä ympäristöteknologia ja ympäristömuutokseen liittyvät kysymykset.
• Laadunhallinnan kehittämistyötä jatketaan systematisoimalla kartoitus- ja palvelutoimintojen asiakaspalautteen hankinta ja ottamalla käyttöön itsearviointimenetelmät.
• Tutkimuskeskuksen tulosalueet uusitaan ydintoimintojen mukaisesti. Näitä ovat geologinen kartoitus, geologisten raaka-ainevarojen arviointi ja etsintä sekä tutkimus- ja kehitystoiminta.
• Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite vuodelle 2005 on 525 000 euroa, joka on 7 % tuotoista.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

• Esimiestyö on kannustavaa ja avointa.
• Tietoa jaetaan ja hyödynnetään tehokkaasti.
• GTK:lla on houkutteleva ja innostava työnantajakuva.
• Henkilöstö on motivoitunutta, osaavaa ja voi hyvin.

22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 68 978 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa.

Määrärahasta saa käyttää enintään 150 000 euroa teknologian hyödyntämiseen tähtäävien uusien osakeyhtiöiden sekä kotimaisten kehitysyhtiöiden osakepääomien merkitsemiseen. VTT saa käyttää tähän tarkoitukseen myös omistamiaan patentteja.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

VTT edistää uusien, teknologiaa hyödyntävien yritysten synnyttämistä menemällä osakkaaksi ja sijoittamalla aloittaviin yrityksiin apporttiomaisuutena omistamiaan patentteja sekä kehittämistyön rahoittamiseksi pääomaa. Osakkuus kehittämisyhtiöissä parantaa osaltaan kotimaista alueellista kehittämistyötä ja kansainvälisen yhteistyön hyödyntämistä.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tehtävänä on luomalla ja soveltamalla teknologiaa lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. VTT:n toiminta kattaa koko innovaatiojärjestelmän muodostuen budjetti- ja yhteisrahoitteisista hankkeista sekä maksullisista toimeksiannoista.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005:

Vaikuttavuus

Lähivuosille VTT:lle asetetaan kolme strategista päämäärää:

• Saattaa yhä nopeammin tutkimuksen tuloksia käytännön hyödyksi yhteiskunnan hyvinvoinnin, tasapainoisen kehityksen, perusrakenteiden toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi.
• Tukea teollisuuden rakenneuudistusta teknologian sovellusten lisäksi edistämällä verkottumista sekä voimistamalla uusien osaamis- ja teknologiaintensiivisten palvelujen ja yritysten syntyä.
• Vahvistaa VTT:n kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntämistä alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä.

Toimintansa vaikuttavuuden lisäämiseksi VTT:

• Luo tieteeseen perustuvia innovaatioita ja ratkaisuja liittämällä yhteen teknologian kehitysmahdollisuudet ja asiakkaiden tarpeet, joista syntyy yrityksiin nykyistä kilpailukykyisempiä tuotteita, palveluita, laitteita ja tuotantoprosesseja.
• Ylläpitää ja vahvistaa yhteiskunnan ja yritysten teknis-taloudellista osaamispohjaa, verkostoa ja tutkimusympäristöä, joilla pystytään vastaamaan myös tulevaisuuden ongelmiin ja haasteisiin.
• Saa aikaan myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka näkyvät energiankulutuksen, ympäristöhaittojen ja luonnonvarojen käytön vähenemisenä, hyvinvointipalvelujen teknologiassa, turvallisuudessa ja koulutuksessa sekä yritysten kasvuna ja työllisyydessä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• VTT:n menoista katetaan noin 70 % ulkopuolisilla tuloilla, jotka hankitaan kilpailun kautta yksityiseltä ja julkiselta sektorilta kotimaasta ja ulkomailta. Ulkopuolisten tuottojen kasvutavoite on 3—5 %. Menoista 30 % katetaan budjettirahoituksella, jolla kehitetään laitoksen osaamista ja tutkimusvalmiuksia. Budjettirahoitusta käytetään sekä omarahoitteisiin hankkeisiin että VTT:n osuutena yhteisrahoitteisiin hankkeisiin, joihin saadaan myös EU:n, Tekesin ja yritysten rahoitusta.
• VTT vahvistaa osaamistaan teknologioissa, joilla luodaan tulevaisuuden kilpailukykyä Suomelle. Budjettirahoitusta kohdistetaan suhteellisesti eniten tutkimusintensiivisille elektroniikan, tietotekniikan ja biotekniikan toimialoille sekä perinteisten teollisuudenalojen kilpailukykyä ja uusiutumista edistäviin, esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiaa ja kestävän kehityksen teknologioita soveltaviin t&k-hankkeisiin.
• VTT tukee alueellista ja paikallista kehitystä palvelemalla toimipisteissään valtakunnallisesti. VTT toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, työvoima- ja elinkeinokeskusten, teknologiakeskusten, osaamiskeskusten sekä muiden tiedon ja osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien kanssa. Palvelujen saatavuutta kasvukeskusten ulkopuolelle parannetaan kehittämällä tutkimusasiamiesverkostoa.
• Asiakastyytyväisyyskyselyiden lisäksi VTT arvioi jatkuvasti omaa toimintaansa, tuotoksiaan ja niiden asiakas- ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta joka toinen vuosi tehtävillä asiakasvaikuttavuuskyselyillä sekä valittujen vaikuttavuuskohteiden erillisselvityksillä. Lisäksi toimintaa kehitetään kansainvälisten arviointien, laatukatselmusten ja EFQM:n mukaisten itsearviointien pohjalta.
• Tutkimustyön korkea laatu varmistetaan ylläpitämällä kokonaislaadun hallintaa ja laatujärjestelmiä. Testaus-, tarkastus-, kalibrointi- ja sertifiointitoimintaa akkreditoidaan asiakasyritysten tarpeiden mukaisesti.
• Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite on 2 000 000 euroa. Se käytetään tutkimusvalmiuksien vahvistamiseen. Maksullisen toiminnan osuus toiminnasta nostetaan noin 40 %:iin.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

• Asiakaslähtöisyyden ja -palvelukyvyn parantamiseksi panostetaan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Nuorten tutkijoiden valmiuksia vahvistetaan teollisuuden kanssa toteutettavalla kehittämisohjelmalla.
• Kansainvälisellä yhteistyöllä VTT siirtää ulkomailla syntyvää uutta tietoa kotimaisen elinkeinoelämän hyödyksi. Kansainvälistymiseen kannustetaan tiedonvaihdon, kansainvälisen verkottumisen, strategisen tietopääoman ja teknologiasiirron lisäämiseksi.
• Edistetään työtyytyväisyyttä.

VTT:n henkilöstöstä lähes 30 % toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lähes 5 000 asiakkaasta noin 50 % on alle 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:VTT edistää uusien, teknologiaa hyödyntävien yritysten synnyttämistä menemällä osakkaaksi ja sijoittamalla aloittaviin yrityksiin apporttiomaisuutena omistamiaan patentteja sekä kehittämistyön rahoittamiseksi pääomaa. Osakkuus kehittämisyhtiöissä parantaa osaltaan kotimaista alueellista kehittämistyötä ja kansainvälisen yhteistyön hyödyntämistä.

Talousarvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä VTT:lle annetaan mahdollisuus edistää uusien, teknologiaa hyödyntävien yritysten synnyttämistä menemällä osakkaaksi ja sijoittamalla aloittaviin yrityksiin apporttiomaisuutena omistamiaan patentteja sekä kehittämistyön rahoittamiseksi pääomaa.

Valiokunta pitää ehdotusta hyvänä, sillä se vahvistaa osaltaan innovaatio- ja yrityspolitiikkaa. Innovaatioprosessille on tyypillistä, että ennen kuin patentin pohjalta syntyy kaupallinen tuote, tarvitaan vielä kehitystyötä. Tämä vaatii resursseja, jota alkavalla yrityksellä ei yleensä ole riittävästi. Osakkuus kehittämisyhtiöissä tehostaa myös kotimaista alueellista kehittämistyötä ja kansainvälisen yhteistyön hyödyntämistä.

23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 651 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Turvatekniikan keskuksen (Tukes) tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, painelaitteisiin, vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, CE-merkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen sekä kylmälaitteiden huoltoon liittyvää turvallisuutta. Lisäksi keskus valvoo ja edistää mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005:

Vaikuttavuus

• Tukes tukee ja edistää Suomessa elinkeinoelämän kansainvälisesti korkeaa teknistä turvallisuustasoa ja samalla edistää valvonta- ja tiedotustoiminnalla elinkeinoelämän tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tuoteturvallisuuden parantamiseksi Tukes:

• Poistaa markkinoilta mahdollisimman suuren osan vaarallisista tuotteista.
• Parantaa toiminnanharjoittajien osaamista ja motivaatiota saattaa markkinoille vain vaatimusten mukaisia tuotteita ja parantaa kuluttajien osaamista ja motivaatiota hankkia vaatimusten mukaisia tuotteita.
• Parantaa kansalaisten osaamista tuotteiden turvallisessa käytössä ja edistää turvallisuuden kannalta tarpeellisten käyttöohjeiden toimittamista tuotteiden mukana.

Laitosten ja laitteistojen turvallisuuden paranemiseksi Tukes:

• Varmistaa, että toiminnanharjoittajat ja laitteistojen haltijat noudattavat yhteiskunnan asettamia turvallisuusvaatimuksia.
• Varmistaa, että asennus- ja huoltoliikkeiden sekä tarkastuslaitosten toiminta on laadukasta.
• Vaikuttaa siihen, että tietämys turvallisuudesta lisääntyy ja että yritykset ja kansalaiset sitoutuvat turvallisiin toimintatapoihin.

Toimialan säädösten velvoitteet on suhteutettu oikein riskien vaikutuksiin nähden. Tätä varten Tukes:

• Tuottaa tarvittavat selvitykset, tutkimustulokset, valvontahavaintojen johtopäätökset ja onnettomuusraportit.
• Hyödyntää yhteyksiä kansallisiin, pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin vastinviranomaisiin turvallisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi.

Asiakastyytyväisyyden pitämiseksi korkealla tasolla Tukes:

• Huolehtii, että toiminnanharjoittajilla ja kansalaisilla on käytettävissä ajantasaista tietoa säädösmuutoksista ja niiden vaikutuksista.
• Lisää asiakkaiden mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin.

Suoritteet ja palvelukyky:

Toiminnan ja palvelujen laatutasoa kehitetään sekä arvioidaan EFQM-laatukriteerien mukaisesti. Tavoitteena on saavuttaa 450—500 tulospistettä (max 1 000 pistettä) vuonna 2005.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

• Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset paranevat siten, että Terve organisaatio -kyselyn tulos vuonna 2005 on vähintään 3,7 (max 5).
• Edistetään henkilöstön osaamista.

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

24. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 889 000 euroa.

Selvitysosa:Kuluttajatutkimuskeskus tukee kauppa- ja teollisuusministeriön ja muiden hallinnonalojen päätöksentekoa tuottamalla ja välittämällä kuluttajien hyvinvointia edistävää tutkimustietoa. Toiminta edistää kuluttajapoliittisen ohjelman 2004—2007 toteuttamista.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005:

 Vaikuttavuus

• Kuluttajien hyvinvointi paranee, kun päätöksentekijöillä on käytettävissään ajankohtaista ja ennakoivaa tutkimustietoa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tehokkuus

• Toimintamenoista katetaan 25 prosenttia tuloilla.
• Maksullisen palvelutoiminnan tuotot ovat vähintään 10 000 euroa.
• Tutkimusprosesseja tehostetaan tavoitteena tutkimusten toteutuminen aikataulu- ja kustannussuunnitelmien mukaisesti.
• Henkilöstö- ja asiakirjahallinnon prosesseja tehostetaan ottamalla käyttöön sähköisiä tietojärjestelmiä.

Tuotokset ja laadunhallinta

• Ajankohtaista ja ennakoivaa tutkimustietoa tuotetaan koskien:
  • julkisten ja yksityisten palvelujen kysyntää ja markkinoiden kehittämistarpeita,
  • kuluttajien taloudellisia riskejä,
  • elintarviketuotannon ja -markkinoiden sekä kuluttajien toimintatapojen muutoksia,
  • käyttäjälähtöisen teknologian arviointia ja kuluttajalähtöistä innovaatiota,
  • hinnoittelua eri toimialoilla ja kilpailullisuutta markkinoilla sekä
  • jakelukanavien välistä kilpailua vähittäistavarakaupassa.

• Kuluttajatutkimuksen tiedonsiirtoa käyttäjille edistetään:
  • esittämällä tutkimustuloksia kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla,
  • välittämällä kansallista kuluttajatutkimusta sähköisissä tietojärjestelmissä sekä
  • osallistumalla kansalaisille tarkoitetun kuluttajaportaalin kehittämiseen.

• Tutkimusten laadun parantamiseksi:
  • julkaistaan tutkimusten tuloksia tieteellisissä sarjoissa,
  • järjestetään sidosryhmille tutkimushankkeiden suunnittelu- ja arviointitilaisuuksia sekä
  • vahvistetaan verkostoyhteistyötä eri alueiden tutkimusyksiköiden kanssa.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

• Turvataan henkilöstön palvelussuhteet.
• Kehitetään esimiestyötä ja johtamiskäytäntöjä sekä edistetään henkilöstön työssä jaksamista.
• Edistetään henkilöstön osaamista ja kouluttautumista sekä työtyytyväisyyttä.

25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 198 000 euroa.

Mittatekniikan keskuksen johtajan virka muutetaan ylijohtajan viraksi.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin toimintamenoihin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 500 000 euroa valtionhallinnon yleisenä säästötoimenpiteenä. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005:

Vaikuttavuus

• Toiminta on kansalliselle mittanormaali- ja akkreditointitoiminnalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä:
  • asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailykyky paranevat,
  • keskuksen toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa,
  • tekninen luotettavuus ja turvallisuus edistyvät Suomessa sekä
  • keskuksen palvelujen tunnettuus lisääntyy.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Laadunhallinta

• Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat sovittuja linjauksia, tukevat sidosryhmien toimintaa ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset:
  • tutkimus- ja kehittämistoiminta on korkeatasoista, sovellettavaa ja muutoshakuista,
  • palvelujen saatavuus säilyy vähintään nykytasolla sekä
  • johtamis- ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia.

Tehokkuus

• Keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa:
  • keskuksen toiminta kootaan uusiin toimitiloihin,
  • kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja,
  • omatoiminen rahoitus lisääntyy palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä sekä
  • keskuksen kiinnostavuus yhteistyökumppanina lisääntyy.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

• Keskuksen tiedot, osaaminen ja menettelyt ovat tarkoituksenmukaisia ja vastaavat toimialan kansallisia sekä kansainvälisiä vaatimuksia ja sopimuksia:
  • keskuksen osaaminen kehittyy ja sen ylläpito varmistetaan,
  • henkilöstön osaaminen kehittyy ja hyvinvoinnista huolehditaan henkilöstöstrategian mukaisesti sekä
  • keskuksen kiinnostavuus työnantajana lisääntyy.

26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 509 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat muut kuin momentilta 28.81.25 maksettavat matkakustannusten korvaukset ja muut tulot sekä Teknologian kehittämiskeskuksen vastuulla toteutettavista kansainvälisistä ja muista yhteishankkeista tuloina saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin sekä ulkomaan rahaliikenteestä johtuviin laskennallisiin kurssivaihteluihin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 31 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja vähennyksenä 61 000 euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentille 32.10.21. Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) tehtävänä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin.

Toimintamenomomentin määrärahoja kohdistetaan erityisesti:

• innovaatiotoiminnan aktivointiin yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa,
• teknologiaohjelmien valmisteluun, toteutukseen ja koordinointiin,
• valikoivan hankerahoituksen hakemusarviointiin, projektiseurantaan ja valvontaan,
• innovaatioympäristön kehittämiseen esimerkiksi sidosryhmäyhteistyön ja ministeriön määrittelemien erityistehtävien avulla sekä
• edellä mainittujen tehtävien edellyttämän oman tiedon ja osaamisen sekä toiminnan laadun ja tehokkuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Tekesin pitkän aikavälin tulostavoitteita vuodelle 2005 seuraavasti:

Vaikuttavuus

• Laadukas tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa lisääntyy ja siihen osallistuu yhä useampi yritys ja tutkimusorganisaatio. Kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla ja klustereissa.
• Teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän.
• Vahvan innovaatiotoiminnan ansiosta yritysten kasvu nopeutuu, yritykset ja elinkeinoelämän rakenne uudistuvat ja monipuolistuvat sekä teollisuuden ja palvelujen tuottavuus paranee. Yhteiskunta kykenee turvaamaan entistä paremmin työllistymismahdollisuuksia kiristyvässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa.
• Suomalainen innovaatioympäristö tarjoaa yrityksille ja tutkimusyksiköille tehokkaat edellytykset omaksua ja hyödyntää olemassa olevaa kansainvälistä osaamista sekä verkottua tasokkaiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa uuden osaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi.
• Teknologia- ja innovaatiotoiminta tukee alueiden kehittymistä.
• Teknologiat kehittyvät ja niitä hyödynnetään siten, että yhteiskunnan taloudellinen, hyvinvointi- ja ympäristökehitys ovat tasapainossa.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.27 (tutkimustoiminta), 28 (hanke- ja ohjelmatoiminta), 40 (avustukset) ja 83 (lainat) määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa teknologiaohjelmia sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2005—2008. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset vaikuttavat yritysten ja yhteiskunnan toimintaan täysimääräisesti useiden vuosien viiveellä.

Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus

Toiminnan pitkäjänteisen luonteen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriö ohjaa Tekesiä strategisella otteella. Tunnuslukuihin perustuvat tulostavoitteet ovat toiminnan varsinaisten päämäärien kannalta suuntaa-antavia välitavoitteita. Vuositason suuntaa-antavat tulostavoitteet ovat:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tehokkuus

Laadunhallinta

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Vähennys 61 000 euroa talousarvioesityksen 26 570 000 euroon nähden aiheutuu yhden henkilön palkkausmenojen siirrosta momentille 32.10.21.

27. Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 151 286 000 euroa.

Vuonna 2005 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 156 859 000 eurolla.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen perusosaamisen syntymistä, kehittymistä ja hyödyntämistä tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymiseen vaikuttavilla alueilla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

• Valtion budjettitalouden piiriin kuulu-vien tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä hankkeiden valmisteluun.
• Viranomaisten välisenä yhteistyönä toteutettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yhteistyöhön.
• Kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin.
• Valtion laitosten uutuustuotteiden hankinnan tukemiseen.
• EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa myös tutkimushankkeita, jotka edistävät tietoyhteiskuntaohjelman ja yrittäjyyden politiikkaohjelman toteutumista.

Momentin tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.26) yhteydessä.

Vuonna 2005 myönnettävien rahoitusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 153,7 milj. euroa.

28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 13 870 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää teknologian siirtoa, teknologian hyödyntämistä ja uusien liiketoimintojen syntymistä edistävien palvelujen ja hanke- ja ohjelmatoimintaan välittömästi liittyvien tilaustutkimusten, selvitysten sekä asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankintaan.

Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoitus ostaa myös palveluja, jotka edistävät tietoyhteiskuntaohjelman ja yrittäjyyden politiikkaohjelman toteuttamista.

Määrärahaa käytetään hanke- ja ohjelmatoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Menojen välittömänä vastikkeena Tekes saa palveluja oman toiminnan täydennykseksi. Tällaisia palveluja ovat:

• Tilaustutkimukset, joilla hankitaan tärkeää tietoa Tekesin omaan ja muiden käyttöön.
• Selvitykset ja asiantuntijapalvelut, joita tarvitaan teknologiaohjelmien ja hankkeiden valmisteluun ja koordinointiin sekä uusien teknologiayritysten synnyttämiseen tähtääviin ja muihin aktivointitoimenpiteisiin.
• Arviointipalvelut, joita käytetään ohjelmien ja toiminnan arvioinnissa.
• Tiedotuspalvelut, jotka koskevat teknologiaohjelmia ja muuta teknologiatiedotusta palvelevia erityisprojekteja.

Momentin tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.26) yhteydessä.

40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 145 931 000 euroa.

Vuonna 2005 uusia avustuspäätöksiä saa tehdä enintään 179 187 000 eurolla.

Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston asetuksella (435/2004) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 69/2001) mukaisesti yrityksille ja yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä koskevaan teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen. Avustuksia saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen uusina liiketoimintoina ja alkavina teknologiayrityksinä sekä näiden syntymistä edistävien toimintojen parantamiseen. Lisäksi avustuksia saa myöntää kunnallisten organisaatioiden uutuustuotteiden hankinnan tukemiseen.

Ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden sekä voittoa tavoittelemattomien yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaava määrä.

Selvitysosa: Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 500 000 euroa siirtona momentille 32.50.41. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa myös tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka edistävät tietoyhteiskuntaohjelman ja yrittäjyyden politiikkaohjelman toteutumista.

Avustuksilla kannustetaan yrityksiä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä ja tehostamaan resurssien käyttöä ja saamaan sekä suuret että pienet yritykset mukaan teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hankkeiden haastavuus, uuden teknologialiiketoiminnan kehittämisen tarpeet sekä alkavien, pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen sekä hankkeiden valmisteluun.

Avustuksia myönnetään:

• Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin.
• Pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana.
• Yritysten ja yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun.
• Uusia teknologiayrityksiä ja liiketoimintoja koskeviin selvityksiin ja asiantuntijapalveluihin sekä liiketoiminnan käynnistämiseen.
• Ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä uutuustuotteiden hankinnan tukemiseen.
• Voittoa tavoittelemattomien yritysten tai yhteisöjen tutkimushankkeisiin, erityisesti teknologian tutkimukseen.
• Palvelualoilla toimivien osaamisintensiivisten yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin.
• EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin.

Momentin tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.26) yhteydessä.

Vuonna 2005 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 169,5 milj. euroa.

41. Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 433 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan liittyvien keksintö-, laatu- ja standardisoimistoimintojen edistämiseen ja niistä aiheutuviin hallintomenoihin.

Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti.

Ministeriön päätöksellä määrätään avustuksen käytöstä ja käytön valvonnasta.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 219 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti tutkimusrahoitukseen. Lisäys on tarkoitus kohdentaa Keksintösäätiölle.

Keksintötoiminnan avustus ohjataan keksintö- ja innovaatiotoimintojen edistämiseen, keksijöiden neuvontaan sekä keksintöjen patentointiin, kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Standardisointitoiminnan avustuksella edistetään standardoinnin perusrakenteiden ylläpitoa sekä eri tahojen standardien valmistelutyötä. Laatutoiminnan avustus kohdistetaan laatutoiminnan edistämiseen ja kokonaisvaltaisen laadunhallinnan kehittämiseen.

Kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa kunkin yhteisön valtionaputoiminnalle ministeriön elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa tukevat tavoitteet ja seuraa tulosohjauksella aikaan saatujen tulosten kehittymistä ja vaikuttavuutta.

Keksintötoiminnan edistäminen

Kauppa- ja teollisuusministeriö kanavoi yksityishenkilöiden, tutkijoiden ja pienyrittäjien tekemien keksintöjen alkuvaiheen kehityksen ja kaupallistamisen edistämisen Keksintösäätiön kautta. Säätiön keskeiset toiminnot ovat innovaatiotoiminnan yleinen edistäminen, keksijöiden neuvonta, keksintöjen arviointi sekä patentoinnin, tuotekehityksen ja kaupallistamisen rahoitus, lainopilliset palvelut, keksintöjen markkinointi ja kaupallistaminen. Säätiö on ainoa julkinen rahoittaja, joka voi avustaa yksityishenkilö- tai tutkijakeksijää. Puolet säätiön rahoittamista keksinnöistä on yksityishenkilöiden tekemiä. Keksintösäätiöllä on innovaatioympäristössä tärkeä rooli yksityishenkilöiden, tutkijoiden ja pienyritysten keksintöjen alkuvaiheen neuvojana ja tukijana.

Keksintösäätiön 15 keksintöasiamiestä TE-keskuksissa ja 12 innovaatioasiamiestä eri yliopistoissa varmistavat sen, että kaikkien alueiden keksijät saavat asiantuntevaa ohjausta keksintöjen kehittämiseen ja että säätiön muutkin palvelut ovat lähellä. Innovaatioasiamiesverkoston kehittyminen jatkossa riippuu yliopistojen päätöksistä, mihin puolestaan vaikuttavat lain yliopistolain muuttamiseksi sekä valmisteilla olevan korkeakoulukeksintölain tuomat velvoitteet.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Keksintösäätiölle valtionavustuksella toteutettaville toimenpiteille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005:

Vaikuttavuus

• Keksijöiden edellytykset kehittää ja hyödyntää keksintöjään ovat mahdollisimman hyvät koko maassa.
• Entistä enemmän keksintöjä saadaan hyödynnettyä keksijän omana tuotantona tai muihin yrityksiin lisensioituna.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Keksintösäätiön toiminta on taloudellista ja tehokasta ja se vastaa asiakkaiden tarpeisiin.
• Rahoitushakemusten käsittelyajat lyhenevät.
• Entistä suurempi osuus toiminnan menoista suunnataan suoraan tukeen.
• Keksintösäätiön ja sen asiamiesten palvelut ovat monipuolisia ja laadukkaita.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

• Henkilöresursseja ja työympäristöä kehittämällä lisätään osaamista ja jaksamista.
• Tehtävät ja resurssit ovat tasapainossa erityisesti hankeseurannan tehostamiseksi.

Standardisointitoiminnan edistäminen

Standardisoinnilla laaditaan yhteisiä sääntöjä helpottamaan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kuluttajien toimintaa. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry osallistuu yhdessä toimialajärjestöjensä kanssa kansainväliseen tekniseen standardityöhön ja edustaa Suomea kansainvälisissä järjestöissä.

Vaikuttavuustavoitteet standardisointitoiminnalle

• Yritysten toiminta tehostuu.
• Tuotteiden sekä toimintajärjestelmien yhteensopivuus paranee.
• Tuotteiden terveydellisyys, turvallisuus ja ekologisuus paranevat.
• Kotimaisen ja kansainvälisen kaupankäynnin tekniset esteet madaltuvat.
• Avoin kilpailu lisääntyy markkinoilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle valtionavustuksella toteutettavien tehtäväkokonaisuuksien hoitamiseksi vuonna 2005:

SFS ry

• huolehtii siitä, että Suomeen luodaan tarpeita vastaavat kansalliset standardit,
• ylläpitää alan tietojärjestelmää ja tiedottaa standardeista,
• toimii pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän ylläpitäjänä sekä Euroopan yhteisön ympäristömerkintä -järjestelmän toimivaltaisena elimenä Suomessa sekä
• vastaa teknisten määräysten ja standardien ilmoittamista koskevan EU direktiivin (98/34/EY) sekä maailman kauppajärjestön ns. WTO/TBT -sopimuksen alaisista tehtävistä.

Laatutoiminnan edistäminen

Laadun edistämistoiminnalla vaikutetaan elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja taloudelliseen kasvuun. Ministeriön tehtävänä on teollisen laatutoiminnan edistäminen sekä laatupoliittista päätöksentekoa tukevien laatuhankkeiden valmistelu ja tukeminen. Keskeinen laadunhallinnan työkalu on laatupalkintojärjestelmä, jonka ylläpitämiseen Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry:lle valtion avustus kohdistetaan.

Vaikuttavuustavoitteet laatutoiminnalle

• Organisaatioiden laatukilpailukyky paranee kansainvälisesti vertailukelpoisella ja mittaavalla tavalla.
• Organisaatioiden liiketoimintaosaaminen ja toimintaprosessit paranevat.
• Organisaatioiden kehittämisstrategioita, hyviä käytäntöjä, kehitystoimenpiteitä sekä näiden perusteella syntyneitä tuloksia koskeva tieto lisääntyy.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry:lle valtionavustuksella toteutettavien tehtävien hoitamiselle vuonna 2005:

• Suomen Laatukeskus Oy/Suomen Laatuyhdistys ry ylläpitää ja kehittää laatupalkintojärjestelmää kansainvälisten esikuvien mukaisesti.

(70.) Geologian tutkimuskeskuksen alushankinta(arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 64 063 000 euroa.

Vuonna 2005 uusia lainoja saa myöntää enintään 71 890 000 eurolla.

Lainoja saa myöntää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 69/2001) ja valtioneuvoston asetuksen (435/2004) mukaisesti. Lainoja saa myöntää joko vieraan pääoman ehtoisina (riskilainat) tai oman pääoman ehtoisina (pääomalainat) yrityksille ja yhteisöille teknologiseen kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista.

Lainoja saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen uusina liiketoimintoina ja alkavina teknologiayrityksinä sekä näiden syntymistä edistävien toimintojen parantamiseen. Lainoja saa myöntää ensisijaisesti konkreettiseen riskipitoiseen tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen lähinnä pk-yrityksille. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää lähinnä silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Teknologian kehittämiskeskuksella on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksen määrittelemien ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty, Tekesin lainakannassa oleva laina tai osa siitä oman pääoman ehtoiseksi lainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten kohdalla näin voidaan menetellä vain erityisen painavasta syystä.

Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 10 000 000 euroa.

Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa myös tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka edistävät tietoyhteiskuntaohjelman ja yrittäjyyden politiikkaohjelman toteutumista.

Rahoitusta myönnetään:

• Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin.
• Uusien teknologiayritysten ja liiketoimintojen käynnistämiseen.
• Pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana.
• Korkean teknologian tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa.
• Pääomalainaa myönnetään erityisesti yrityksille, jotka ovat perustamisvaiheessa tai joiden omavaraisuusaste on alhainen.

Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (145/1997) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin tuoteparannus-, tuotekehitys- ja pääomaehtoisten tuotekehityslainojen lainakanta oli vuoden 2003 tilinpäätöksessä 351 miljoonaa euroa.

Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.26) yhteydessä.

Vuonna 2005 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 17,9 milj. euroa.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille Tekesin lainarahoitukseen liittyviä epäkohtia. Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksessä mainittu riskilainojen anteeksiantoa koskeva euromääräinen yläraja on liian ahdas. Myös suurten yritysten projekteissa Tekesin riskilainojen riskinlaukeamisehtoa on pidetty poikkeuksellisen tiukkana. Rajoitusten on arvioitu vaikeuttavan Tekesin keskeistä tehtävää eli innovaatiotoiminnan edistämistä asiakkaiden perusteltuja tutkimus- ja kehitysriskejä jakamalla.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että mainittujen rajoitusten vaikutusta seurataan ja tarvittaessa niitä arvioidaan uudelleen.