Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
       40. Maahanmuutto
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Toiminnan painopisteinä ovat sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää hyvää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen. Työperusteinen maahanmuutto edistää Suomen työllisyyttä ja vahvistaa julkistaloutta sekä kohentaa huoltosuhdetta.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Ennakoinnilla voidaan tunnistaa mahdollisia tulevaisuuksia. Kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti turvallinen ja vakaa yhteiskunta on edellytys sille, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, koulutukseen ja työllistymiseen. Kestävässä turvallisuusajattelussa pureudutaan ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi.

Maahanmuutto on voimavarakysymys mm. väestön ikärakenteen, työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.

Keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen voivat olla syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Viranomaisten ja oikeusjärjestelmän perusoikeus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava toiminta sekä rikoksia ennalta estävät palvelut yhteensovitetaan. Ne vähentävät myös syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuutta.

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Sisäministeriön hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen sekä erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat suuria haasteita toiminnalle.

Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle

Sisäministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:

  • — Turvallisuuden tunne on korkea
  • — Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa
  • — Kansallisen turvallisuuden uhkat torjutaan
  • — Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää.
 2020
tavoite (1—5)
  
Turvallisuuden tunne on korkea4
— Onnistuminen turvallisuuden tunteen nostamisessa 
— Viranomaisten näkyvyys ja tavoitettavuus 
— Luottamus viranomaisiin 
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa4
— Yksilöiden ja yhteisöjen kyky toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa 
— Avun saaminen hätätilanteisiin 
— Yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä yhteiskuntarauhaa vaarantavan toiminnan torjuntakyky 
Kansallisen turvallisuuden uhkat torjutaan4
— Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen 
— Valtakunnan rajojen koskemattomuuden turvaaminen 
— Hyvä siviilivalmius  
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää4
— Maahanmuuton lupaprosessit ovat laadukkaita ja tehokkaita 
— Laittoman maahantulon ja maassaolon torjunta 

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Sisäministeriö1)200217231
Poliisitoimi9 8149 95510 054
Suojelupoliisi376412500
Rajavartiolaitos2 7252 7802 800
Pelastusopisto 111113113
Hätäkeskuslaitos585600620
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset9841 026950
Yhteensä14 79515 10315 268

1) Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö (pl. kv pelastustoimi) siirtyi 1.1.2019 alkaen sisäministeriöön.

Tasa-arvovaikutukset

Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja liittyy kaikkeen työnantajatoimintaan. Sisäministeriön hallinnonalalla noudatetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa sekä sisäasiainhallinnon yleisiä linjauksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Seurantaa koordinoi sisäministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmä.

Ministeriössä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteellinen ja suunnitelmallinen edistäminen ja valvominen kuuluvat kaikille poliisiorganisaation jäsenille. Poliisihallinnossa toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä työskentelevistä suurin osa on naisia, kun taas puolestaan poliisimiehistä naisten osuus on verrattain pieni, joskin naisten määrä poliisiviroissa on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään tulosohjauksen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Suunnittelu onkin keskeisin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen väline.

Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteina ovat mm. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelun vahvistaminen, edistäminen ja seuranta, syrjintä- ja häirintävapaa poliisihallinto sekä monimuotoinen rekrytointi ja tasavertainen mahdollisuus urakehitykseen. Lisäksi poliisin työikäohjelman toimenpiteiden jalkauttamisessa huomioidaan myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia. Syksyllä 2018 asetettiin valtakunnallinen työryhmä seuraamaan ja kehittämään poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita.

Suojelupoliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu henkilöstölle toteutetun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn sekä tuoreimpien työtyytyväisyyskyselyiden tuloksiin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymykset sekä niiden kehittymisen seuranta ovat Suojelupoliisissa kiinteä osa viraston henkilöstöstrategiaa.

Rajavartiolaitos viranomaisena ja työnantajana kohtelee kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen liittyy erityisesti rajanylitysliikenteessä kohdattavien ihmisten kohteluun. Rajavartiomiesten koulutuksessa eri etnistä alkuperää olevien ja eri kulttuureista tulevien henkilöiden kohtaamiseen yhdenvertaisina kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden 2019 alussa vakituisesta henkilöstöstä sotilasviranhaltijoita on noin 85 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 7 %. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 64 %. Naisten määrää pyritään edelleen lisäämään erityisesti rajavartijarekrytoinnissa positiivisen erityiskohtelun keinoin. Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on kiinnittää erityistä huomiota häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemiseen sopimuskaudelle 2018—2020 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen suosituksen mukaisesti.

Pelastusopistolla on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, jossa pääpainopistealueena on opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Molempia suunnitelmia päivitetään ja ajantasaistetaan. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja aiheesta järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Opiskelijoiden osalta yhteistyötä tehdään oppilasyhdistyksen kanssa.

Hätäkeskuslaitoksessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on sisällytetty viraston henkilöstösuunnitelmaan. Kaikessa toiminnassa toimitaan sukupuolineutraalisti ja henkilöstön sukupuolijakauman kehitystä seurataan. Hätäkeskuslaitoksen sukupuolijakauma on viime vuodet pysynyt lähes samana. Henkilöstöstä noin 60 % on naisia ja 40 % miehiä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle tehdään vuosittain henkilöstökysely, joka sisältää tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella ei ole ilmennyt sukupuolten välisen tasa-arvon osalta erityisiä kehittämiskohteita. Mikäli virastossa ilmenee ongelmia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä, asiaan puututaan ja ryhdytään toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Maahanmuuttoviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta seurataan työtyytyväisyyskyselyn ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn sekä palkkavaakatilastojen avulla sekä mm. tarkastelemalla naisten ja miesten sijoittumista eri vaativuustasoihin ja tehtäviin. Maahanmuuttoviraston työsuojelutoimikunta sekä erillinen seurantaryhmä seuraa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista. Maahanmuuttoviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa uutena elementtinä on aiempaa laajempi asiakkuusnäkökulma.

Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2018 turvapaikanhakijoista miehiä oli noin 70 %. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Vastaanottokeskukset huomioivat kuitenkin tasa-arvon toteutumisen myös vastaanottopalveluissa. Vastaanottokeskusten tulee laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista pohditaan myös asiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi naiset ja lapset huomioidaan vastaanottopalveluita kohdennettaessa mahdollisena haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä.

Kestävä kehitys

Sisäministeriö toteuttaa vuonna 2020 osaltaan valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa ja erityisesti sen painopistettä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi, jossa sisäministeriön vastuulla on etenkin toimenpide "Varmistetaan Suomen sisäinen turvallisuus". Toimenpidettä toteutetaan uuden konsernistrategian, sekä sisäisen turvallisuuden strategian Hyvä elämä - Turvallinen arki, toimeenpanoa jatkamalla.

Sisäministeriön painopisteet kestävän kehityksen edistämisessä ovat eri väestöryhmien välisten turvallisuuserojen tasaaminen, turvallisen ja kestävän siirtolaisuuden edistäminen, sekä sisäasianhallinnon palveluiden kehittäminen resurssiviisaammiksi. Sisäministeriö toteuttaa painopisteitä vuonna 2020 keväällä 2019 antamansa kestävän kehityksen sitoumuksen toimenpiteiden mukaisesti.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

  v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
  1000 €%
 
01.Hallinto152 164176 329156 105-20 224-11
01.Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)13 97414 42514 436110
04.Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 7521 4802 27279254
20.Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)8 0178 0171 682-6 335-79
24.EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)18 87530 66521 040-9 625-31
25.Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)5 5005 5000
29.Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)108 539115 000110 000-5 000-4
50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)2252252250
66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)7811 017950-67-7
10.Poliisitoimi783 114813 491816 0602 5690
01.Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)738 069753 095759 3926 2971
02.Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)34 87743 89849 0005 10212
20.Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)9 1689 1687 668-1 500-16
(21.)KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)1 0007 330-7 330-100
20.Rajavartiolaitos253 622243 700252 0548 3543
01.Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)238 122234 690243 5448 8544
70.Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)15 5009 0108 510-500-6
30.Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta70 61070 16374 3074 1446
01.Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)17 80216 32114 507-1 814-11
02.Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)49 85551 87657 8345 95811
20.Erityismenot (arviomääräraha)2 9531 9661 9660
40.Maahanmuutto226 395193 162191 891-1 271-1
01.Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)49 75028 61139 71311 10239
21.Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)136 909127 601117 433-10 168-8
22.Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)3 8004 8304 030-800-17
63.Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)35 93532 12030 715-1 405-4
Yhteensä1 485 9041 496 8451 490 417-6 4280
 Henkilöstön kokonaismäärä14 79515 10315 268