Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Toiminnan painopisteinä ovat sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää hyvää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen. Työperusteinen maahanmuutto edistää Suomen työllisyyttä ja vahvistaa julkistaloutta sekä kohentaa huoltosuhdetta.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Ennakoinnilla voidaan tunnistaa mahdollisia tulevaisuuksia. Kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti turvallinen ja vakaa yhteiskunta on edellytys sille, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, koulutukseen ja työllistymiseen. Kestävässä turvallisuusajattelussa pureudutaan ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi.

Maahanmuutto on voimavarakysymys mm. väestön ikärakenteen, työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.

Keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen voivat olla syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Viranomaisten ja oikeusjärjestelmän perusoikeus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava toiminta sekä rikoksia ennalta estävät palvelut yhteensovitetaan. Ne vähentävät myös syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuutta.

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Sisäministeriön hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen sekä erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat suuria haasteita toiminnalle.

Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle

Sisäministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:

  • — Turvallisuuden tunne on korkea
  • — Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa
  • — Kansallisen turvallisuuden uhkat torjutaan
  • — Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää.
  2020
tavoite (1—5)
   
Turvallisuuden tunne on korkea 4
— Onnistuminen turvallisuuden tunteen nostamisessa  
— Viranomaisten näkyvyys ja tavoitettavuus  
— Luottamus viranomaisiin  
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa 4
— Yksilöiden ja yhteisöjen kyky toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa  
— Avun saaminen hätätilanteisiin  
— Yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä yhteiskuntarauhaa vaarantavan toiminnan torjuntakyky  
Kansallisen turvallisuuden uhkat torjutaan 4
— Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen  
— Valtakunnan rajojen koskemattomuuden turvaaminen  
— Hyvä siviilivalmius  
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää 4
— Maahanmuuton lupaprosessit ovat laadukkaita ja tehokkaita  
— Laittoman maahantulon ja maassaolon torjunta  

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Sisäministeriö1) 200 217 231
Poliisitoimi 9 814 9 955 10 054
Suojelupoliisi 376 412 500
Rajavartiolaitos 2 725 2 780 2 800
Pelastusopisto 111 113 113
Hätäkeskuslaitos 585 600 620
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 984 1 026 950
Yhteensä 14 795 15 103 15 268

1) Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö (pl. kv pelastustoimi) siirtyi 1.1.2019 alkaen sisäministeriöön.

Tasa-arvovaikutukset

Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja liittyy kaikkeen työnantajatoimintaan. Sisäministeriön hallinnonalalla noudatetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa sekä sisäasiainhallinnon yleisiä linjauksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Seurantaa koordinoi sisäministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmä.

Ministeriössä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteellinen ja suunnitelmallinen edistäminen ja valvominen kuuluvat kaikille poliisiorganisaation jäsenille. Poliisihallinnossa toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä työskentelevistä suurin osa on naisia, kun taas puolestaan poliisimiehistä naisten osuus on verrattain pieni, joskin naisten määrä poliisiviroissa on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään tulosohjauksen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Suunnittelu onkin keskeisin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen väline.

Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteina ovat mm. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelun vahvistaminen, edistäminen ja seuranta, syrjintä- ja häirintävapaa poliisihallinto sekä monimuotoinen rekrytointi ja tasavertainen mahdollisuus urakehitykseen. Lisäksi poliisin työikäohjelman toimenpiteiden jalkauttamisessa huomioidaan myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia. Syksyllä 2018 asetettiin valtakunnallinen työryhmä seuraamaan ja kehittämään poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita.

Suojelupoliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu henkilöstölle toteutetun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn sekä tuoreimpien työtyytyväisyyskyselyiden tuloksiin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymykset sekä niiden kehittymisen seuranta ovat Suojelupoliisissa kiinteä osa viraston henkilöstöstrategiaa.

Rajavartiolaitos viranomaisena ja työnantajana kohtelee kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen liittyy erityisesti rajanylitysliikenteessä kohdattavien ihmisten kohteluun. Rajavartiomiesten koulutuksessa eri etnistä alkuperää olevien ja eri kulttuureista tulevien henkilöiden kohtaamiseen yhdenvertaisina kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden 2019 alussa vakituisesta henkilöstöstä sotilasviranhaltijoita on noin 85 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 7 %. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 64 %. Naisten määrää pyritään edelleen lisäämään erityisesti rajavartijarekrytoinnissa positiivisen erityiskohtelun keinoin. Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on kiinnittää erityistä huomiota häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemiseen sopimuskaudelle 2018—2020 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen suosituksen mukaisesti.

Pelastusopistolla on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, jossa pääpainopistealueena on opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Molempia suunnitelmia päivitetään ja ajantasaistetaan. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja aiheesta järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Opiskelijoiden osalta yhteistyötä tehdään oppilasyhdistyksen kanssa.

Hätäkeskuslaitoksessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on sisällytetty viraston henkilöstösuunnitelmaan. Kaikessa toiminnassa toimitaan sukupuolineutraalisti ja henkilöstön sukupuolijakauman kehitystä seurataan. Hätäkeskuslaitoksen sukupuolijakauma on viime vuodet pysynyt lähes samana. Henkilöstöstä noin 60 % on naisia ja 40 % miehiä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle tehdään vuosittain henkilöstökysely, joka sisältää tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella ei ole ilmennyt sukupuolten välisen tasa-arvon osalta erityisiä kehittämiskohteita. Mikäli virastossa ilmenee ongelmia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä, asiaan puututaan ja ryhdytään toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Maahanmuuttoviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta seurataan työtyytyväisyyskyselyn ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn sekä palkkavaakatilastojen avulla sekä mm. tarkastelemalla naisten ja miesten sijoittumista eri vaativuustasoihin ja tehtäviin. Maahanmuuttoviraston työsuojelutoimikunta sekä erillinen seurantaryhmä seuraa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista. Maahanmuuttoviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa uutena elementtinä on aiempaa laajempi asiakkuusnäkökulma.

Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2018 turvapaikanhakijoista miehiä oli noin 70 %. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Vastaanottokeskukset huomioivat kuitenkin tasa-arvon toteutumisen myös vastaanottopalveluissa. Vastaanottokeskusten tulee laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista pohditaan myös asiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi naiset ja lapset huomioidaan vastaanottopalveluita kohdennettaessa mahdollisena haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä.

Kestävä kehitys

Sisäministeriö toteuttaa vuonna 2020 osaltaan valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa ja erityisesti sen painopistettä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi, jossa sisäministeriön vastuulla on etenkin toimenpide "Varmistetaan Suomen sisäinen turvallisuus". Toimenpidettä toteutetaan uuden konsernistrategian, sekä sisäisen turvallisuuden strategian Hyvä elämä - Turvallinen arki, toimeenpanoa jatkamalla.

Sisäministeriön painopisteet kestävän kehityksen edistämisessä ovat eri väestöryhmien välisten turvallisuuserojen tasaaminen, turvallisen ja kestävän siirtolaisuuden edistäminen, sekä sisäasianhallinnon palveluiden kehittäminen resurssiviisaammiksi. Sisäministeriö toteuttaa painopisteitä vuonna 2020 keväällä 2019 antamansa kestävän kehityksen sitoumuksen toimenpiteiden mukaisesti.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Hallinto 152 164 176 329 156 105 -20 224 -11
01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 974 14 425 14 436 11 0
04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 752 1 480 2 272 792 54
20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 8 017 8 017 1 682 -6 335 -79
24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 18 875 30 665 21 040 -9 625 -31
25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) 5 500 5 500 0
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 108 539 115 000 110 000 -5 000 -4
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 225 225 225 0
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 781 1 017 950 -67 -7
10. Poliisitoimi 783 114 813 491 816 060 2 569 0
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 738 069 753 095 759 392 6 297 1
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 877 43 898 49 000 5 102 12
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) 9 168 9 168 7 668 -1 500 -16
(21.) KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 1 000 7 330 -7 330 -100
20. Rajavartiolaitos 253 622 243 700 252 054 8 354 3
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 238 122 234 690 243 544 8 854 4
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v) 15 500 9 010 8 510 -500 -6
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 70 610 70 163 74 307 4 144 6
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 802 16 321 14 507 -1 814 -11
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 49 855 51 876 57 834 5 958 11
20. Erityismenot (arviomääräraha) 2 953 1 966 1 966 0
40. Maahanmuutto 226 395 193 162 191 891 -1 271 -1
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 49 750 28 611 39 713 11 102 39
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v) 136 909 127 601 117 433 -10 168 -8
22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v) 3 800 4 830 4 030 -800 -17
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha) 35 935 32 120 30 715 -1 405 -4
Yhteensä 1 485 904 1 496 845 1 490 417 -6 428 0
  Henkilöstön kokonaismäärä 14 795 15 103 15 268