Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
            20. Erityismenot
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2020

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Selvitysosa:Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen osaamisen kehittäminen ja palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti sekä ennakoivasti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen ja ohjaus sekä Pelastusopiston toiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Pelastustoimen uudistamista jatketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä yhteistyössä pelastustoimen toimijoiden kanssa. Momentin 28.70.05 (siirtomääräraha 3 v) nimikettä ja perusteluja on muutettu vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa. Ko. momentin määrärahaa saa käyttää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamiseen ja siihen liittyvien valtakunnallisten kehittämis- ja kokeiluhankkeiden menojen maksamiseen sekä avustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille sekä muille yhteisöille toiminnan tehostamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden uudistamista tukeviin hankkeisiin.

Sisäministeriön tehtävänä on ohjata, yhteensovittaa ja tukea valtakunnan tasolla aluehallinnon ja alueellisen tason yhteistä varautumista. Tavoitteena on, että varautumisen alueellinen yhteensovittamistehtävä on yhdenmukaisin perustein järjestetty ja aluetason toiminta on valtakunnallisten varautumisen linjausten ja tavoitteiden mukaista. Tavoitteena on myös, että alueellisten toimijoiden varautuminen ja valmius vastaavat sekä kansallisesti että alueellisesti merkittäviä riskejä.

Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuslaitos on hätätilanteissa tiedonkulun keskipiste ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta keskeinen taho, joka suurelta osin pitää yllä kansalaisten turvallisuudentunnetta ja luottamusta yhteiskuntaan. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Hätäkeskusten toimintakykyä ja viranomaisyhteistyötä parannetaan ja sitä kautta vahvistetaan väestön turvallisuuspalveluja.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimen järjestelmä.

Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Tavoite 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Onnettomuuksissa menehtyneiden määrä, henkilöä 492 <492 <492
Onnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneiden määrä, henkilöä 1 098 <1 098 <1 098
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 10 013 9 500 9 500
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)1) 5 314 5 300 5 300
Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö) 71 <70 <70
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään 9:56 9:56 9:20
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään2) - - 97

1) Sisältää rakennuspalovaarat

2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2017 tutkimuksessa tulos 97 %.

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuotokset      
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 18 147 18 200 <18 200
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) 93 100 100

1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.

Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua ihmisen tai luonnon aiheuttamissa suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa ulkomaille ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen palvelutaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella ja toimintavalmius vastaa palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian toimeenpano ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Pelastustoiminnan varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa paranee.

Pelastustoiminta ja varautuminen 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Suoritteet      
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) 113 479 110 000 110 000
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 10 013 9 500 9 500
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät 4 252 2 300 2 300
— tarkistus- ja varmistustehtävät 33 670 30 000 30 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 25 096 21 700 21 700
— muut tehtävät 40 448 46 500 46 500
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 55 50 50
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 84 80 80

1) Pelastustoimen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Siviilivalmius ja alueellinen varautuminen

Varautumisen alueellisen yhteensovittamisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa. Hyvin yhteen sovitettu varautuminen mahdollistaa tehokkaan yhteisen vasteen häiriötilanteiden hallinnassa ja niistä toipumisessa.

Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen toimialueilla sekä pelastustoimen alueilla on toimivat ja aktiiviset rakenteet (valmiustoimikunnat, valmiusryhmät, foorumit), joiden puitteissa yhteensovittamisesta huolehditaan.

Tavoitteena on, että siviilivalmiuden alalla toteutetaan laaja-alaisia valmius- ja häiriötilanneharjoituksia koordinoidusti. Harjoitustoiminta on aluetasolla yhteen sovitettu eri toimijoiden (ml. puolustusvoimat) kanssa siten, että kokonaisuus palvelee mahdollisimman hyvin siviilivalmiuden toimijoiden tarpeita.

Tavoitteena on, että aluetasolla on tunnistettu laaja-alaisessa yhteistyössä sekä toimintaympäristön muutosten vaikutukset turvallisuuteen sekä arvioitu tunnistetut riskit valtakunnallisesti yhtenäisin tavoin.

Siviilivalmius 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Aluehallintovirastojen järjestämät varautumisen
yhteensovittamiseen tähtäävät tilaisuudet, lkm1)
ei mitattu 90 100
Asetetut valmiustoimikunnat, lkm / avi-toimialueet ei mitattu 2 4
Asetetut yhteensovittamisrakenteet, lkm/pelastustoimen alue ei mitattu 10/22 22/22
Aluehallintovirastojen johdolla laaditut alueelliset
harjoitussuunnitelmat, lkm2)
ei laadittu ei laadittu 6/6
Päivitetyt alueelliset riskiarviot ja avi-alueen raportit, % laaditut
arviot / alueiden lukumäärä (22 ja 6)3)
18/18 22/22 22/22

1) Esim. valmiustoimikunnan kokoukset, valmiusharjoitukset, seminaarit, keskustelutilaisuudet yms.

2) Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen johdolla laaditaan aluekohtaiset suunnitelmat erilaisista harjoituksista (sis. ajankohdat, teemat, osallistujat, keskeiset tavoitteet).

3) Vuonna 2018 alueelliset riskiarviot laadittiin maakuntajaon (18) mukaisesti aluehallintovirastojen ja pelastuslaitosten yhteisellä johdolla. Riskiarviot laaditaan joka kolmas vuosi.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta, sopimushenkilöstön koulutusta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka, kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin opiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan ja päivitetään työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.

Vuoden 2020 suunnittelun tavoitteena on varmistaa pelastusalan ammatillisen koulutuksen riittävä määrä, kun Helsingin pelastuskoululle annettu hyväksyntä ammatillisen koulutuksen antamiseen lakkaa. Hätäkeskuskoulutuksen tutkintomääriä lisätään vuodelle 2020 vastaamaan työelämän tarpeita.

Vuoden 2020 tavoitteena on toteuttaa siviilivalmiuden koulutusta koskeva itsearviointi sekä laatia sisäministeriön ohjauksessa kansallisen varautumiskoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma.

Tavoitteena on pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan periaatteiden valmistelu ja toiminnan käynnistäminen sisäministeriön ohjauksessa.

Koulutus- ja tutkimustoiminta 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 43 812 48 960 53 640
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 191 188 180
AMK-tutkintojen määrä, kpl 30 30 30
Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään 24 31 40
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm 104 101 105
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm 411 223 220
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään     1 000
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään     1 000
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet 110,6 113 113
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 11 231 12 133 12 522
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 895 936 960
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 321 1 367 1 403
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 26 622 25 741 24 248
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 148 143 135
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,38 3,08 3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 5,84 5,0 5,0
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 133 118 118
— josta Kriisinhallintakeskuksen osuus 24 - -
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,43 3,47 3,47
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 4,6 6,5 6,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 16 697 19 411 17 847
Bruttotulot 3 121 3 090 3 340
Nettomenot 13 576 16 321 14 507
— Koulutuksen varsinaiset toimintamenot 12 230 12 446 12 963
— Muut pelastustoimen toimintamenot 875 1 425 1 094
— Kansainvälinen pelastustoiminta 471 450 450
— Pelastustoimen uudistus/ICT   2 000 -
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 877    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 103    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 811 1 525 1 675
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 494 526 475
— osuus yhteiskustannuksista 971 745 925
Kustannukset yhteensä 1 465 1 271 1 400
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 346 254 275
Kustannusvastaavuus, % 124 120 120

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto -900
Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen koulutusmäärän lisääminen 500
Maakuntauudistuksen ict-muutokset -2 000
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija, toimikauden päättyminen (siirto momentilta 24.01.01) 69
Pelastustoimen koulutuksen keskittäminen Kuopioon ja koulutuksen lisäys 600
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) 72
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -10
JTS-miljardin tuottavuussäästö -28
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 84
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -190
Palkkausten tarkistukset -14
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 20
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -17
Yhteensä -1 814

2020 talousarvio 14 507 000
2019 talousarvio 16 321 000
2018 tilinpäätös 17 802 000

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 57 834 000 euroa.

Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos maksaa toistaiseksi kaikilta osin hätäkeskusjärjestelmän ylläpitomenot.

Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskustietojärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2020—2023.

Tuloksellisuustavoite 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 94 90 90
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään 4,4 4,4 4,5
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) 100 100 100
Hätäkeskuslaitos 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuotokset      
Ilmoitusten määrä, kpl, josta 3 793 000 3 950 000 3 950 000
— vastatut hätäpuhelut, kpl 2 705 000 2 705 000 2 705 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 837 000 1 700 000 1 700 000
Panokset      
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 61 095 54 614 60 434
Henkilötyövuodet 584,5 600 620
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö 5 800 6 000 6 000
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 9,9 9,4 9,4
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään 14,4 12,8 12,8
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) 3,6 3,6 3,6
       
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä 607 610 630
Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät ja vuoromestarit) 482 490 510
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,26 3,26 3,3
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 16,2 16,0 15,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
     
Hätäkeskusjärjestelmän hankinta, lisävaltuus    
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 546 546
Menot yhteensä 546 546

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 61 095 54 614 60 434
Bruttotulot 2 546 2 738 2 600
Nettomenot 58 549 51 876 57 834
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 134    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 440    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 2 484 2 738 2 600
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 288 1 446 1 378
— osuus yhteiskustannuksista 1 104 1 100 1 222
Kustannukset yhteensä 2 392 2 546 2 600
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 92 192 -
Kustannusvastaavuus, % 104 108 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Häke-uudistukseen liittyvien vuokrasopimusten päättymisten omavastuiden poistuminen 60
Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän (Erica) ylläpitomenot 3 700
Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019) 1 000
Hätäkeskuspäivystäjien lisäys (35 htv) 1 750
STUVEn Ericaa varten tehtävä varmistusratkaisu, kertaluonteisen erän poistuminen -786
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) 241
UM:n kansalaispalvelun avustavat tehtävät, 1. sopimuskauden päättyminen (siirto momentille 24.01.01) -289
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -10
JTS-miljardin tuottavuussäästö -135
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 459
Palkkausten tarkistukset -49
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 129
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -112
Yhteensä 5 958

2020 talousarvio 57 834 000
2019 talousarvio 51 876 000
2018 tilinpäätös 49 855 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 266 000
Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
Metsäpalojen tähystystoiminta 600 000
Yhteensä 1 966 000

2020 talousarvio 1 966 000
2019 talousarvio 1 966 000
2018 tilinpäätös 2 953 256