Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
            01. Pelastustoimen toimintamenot
            02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
            20. Erityismenot
       40. Maahanmuutto
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Selvitysosa: Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen osaamisen kehittäminen ja palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti sekä ennakoivasti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen ja ohjaus sekä Pelastusopiston toiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Pelastustoimen uudistamista jatketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä yhteistyössä pelastustoimen toimijoiden kanssa. Momentin 28.70.05 (siirtomääräraha 3 v) nimikettä ja perusteluja on muutettu vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa. Ko. momentin määrärahaa saa käyttää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamiseen ja siihen liittyvien valtakunnallisten kehittämis- ja kokeiluhankkeiden menojen maksamiseen sekä avustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille sekä muille yhteisöille toiminnan tehostamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden uudistamista tukeviin hankkeisiin.

Sisäministeriön tehtävänä on ohjata, yhteensovittaa ja tukea valtakunnan tasolla aluehallinnon ja alueellisen tason yhteistä varautumista. Tavoitteena on, että varautumisen alueellinen yhteensovittamistehtävä on yhdenmukaisin perustein järjestetty ja aluetason toiminta on valtakunnallisten varautumisen linjausten ja tavoitteiden mukaista. Tavoitteena on myös, että alueellisten toimijoiden varautuminen ja valmius vastaavat sekä kansallisesti että alueellisesti merkittäviä riskejä.

Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuslaitos on hätätilanteissa tiedonkulun keskipiste ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta keskeinen taho, joka suurelta osin pitää yllä kansalaisten turvallisuudentunnetta ja luottamusta yhteiskuntaan. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Hätäkeskusten toimintakykyä ja viranomaisyhteistyötä parannetaan ja sitä kautta vahvistetaan väestön turvallisuuspalveluja.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa: Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimen järjestelmä.

Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Tavoite2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Onnettomuuksissa menehtyneiden määrä, henkilöä492<492<492
Onnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneiden määrä, henkilöä1 098<1 098<1 098
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl)10 0139 5009 500
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)1)5 3145 3005 300
Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö)71<70<70
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään9:569:569:20
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään2)--97

1) Sisältää rakennuspalovaarat

2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2017 tutkimuksessa tulos 97 %.

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Tuotokset   
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään18 14718 200<18 200
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1)93100100

1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.

Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua ihmisen tai luonnon aiheuttamissa suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa ulkomaille ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen palvelutaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella ja toimintavalmius vastaa palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian toimeenpano ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Pelastustoiminnan varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa paranee.

Pelastustoiminta ja varautuminen2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Suoritteet   
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1)113 479110 000110 000
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät10 0139 5009 500
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät4 2522 3002 300
— tarkistus- ja varmistustehtävät33 67030 00030 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät)25 09621 70021 700
— muut tehtävät40 44846 50046 500
Toiminnan laatu ja palvelukyky   
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 555050
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 848080

1) Pelastustoimen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Siviilivalmius ja alueellinen varautuminen

Varautumisen alueellisen yhteensovittamisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa. Hyvin yhteen sovitettu varautuminen mahdollistaa tehokkaan yhteisen vasteen häiriötilanteiden hallinnassa ja niistä toipumisessa.

Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen toimialueilla sekä pelastustoimen alueilla on toimivat ja aktiiviset rakenteet (valmiustoimikunnat, valmiusryhmät, foorumit), joiden puitteissa yhteensovittamisesta huolehditaan.

Tavoitteena on, että siviilivalmiuden alalla toteutetaan laaja-alaisia valmius- ja häiriötilanneharjoituksia koordinoidusti. Harjoitustoiminta on aluetasolla yhteen sovitettu eri toimijoiden (ml. puolustusvoimat) kanssa siten, että kokonaisuus palvelee mahdollisimman hyvin siviilivalmiuden toimijoiden tarpeita.

Tavoitteena on, että aluetasolla on tunnistettu laaja-alaisessa yhteistyössä sekä toimintaympäristön muutosten vaikutukset turvallisuuteen sekä arvioitu tunnistetut riskit valtakunnallisesti yhtenäisin tavoin.

Siviilivalmius2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Aluehallintovirastojen järjestämät varautumisen
yhteensovittamiseen tähtäävät tilaisuudet, lkm1)
ei mitattu90100
Asetetut valmiustoimikunnat, lkm / avi-toimialueetei mitattu24
Asetetut yhteensovittamisrakenteet, lkm/pelastustoimen alueei mitattu10/2222/22
Aluehallintovirastojen johdolla laaditut alueelliset
harjoitussuunnitelmat, lkm2)
ei laadittuei laadittu6/6
Päivitetyt alueelliset riskiarviot ja avi-alueen raportit, % laaditut
arviot / alueiden lukumäärä (22 ja 6)3)
18/1822/2222/22

1) Esim. valmiustoimikunnan kokoukset, valmiusharjoitukset, seminaarit, keskustelutilaisuudet yms.

2) Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen johdolla laaditaan aluekohtaiset suunnitelmat erilaisista harjoituksista (sis. ajankohdat, teemat, osallistujat, keskeiset tavoitteet).

3) Vuonna 2018 alueelliset riskiarviot laadittiin maakuntajaon (18) mukaisesti aluehallintovirastojen ja pelastuslaitosten yhteisellä johdolla. Riskiarviot laaditaan joka kolmas vuosi.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta, sopimushenkilöstön koulutusta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka, kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin opiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan ja päivitetään työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.

Vuoden 2020 suunnittelun tavoitteena on varmistaa pelastusalan ammatillisen koulutuksen riittävä määrä, kun Helsingin pelastuskoululle annettu hyväksyntä ammatillisen koulutuksen antamiseen lakkaa. Hätäkeskuskoulutuksen tutkintomääriä lisätään vuodelle 2020 vastaamaan työelämän tarpeita.

Vuoden 2020 tavoitteena on toteuttaa siviilivalmiuden koulutusta koskeva itsearviointi sekä laatia sisäministeriön ohjauksessa kansallisen varautumiskoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma.

Tavoitteena on pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan periaatteiden valmistelu ja toiminnan käynnistäminen sisäministeriön ohjauksessa.

Koulutus- ja tutkimustoiminta2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Tuotokset   
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään43 81248 96053 640
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään191188180
AMK-tutkintojen määrä, kpl 303030
Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään243140
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm104101105
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm411223220
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään  1 000
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään  1 000
Panokset   
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet110,6113113
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa)11 23112 13312 522
Toiminnan tehokkuus   
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet895936960
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja1 3211 3671 403
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään26 62225 74124 248
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään148143135
Toiminnan laatu ja palvelukyky   
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4)3,383,083,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat5,845,05,0
Henkiset voimavarat   
Pelastusopiston henkilöstön määrä133118118
— josta Kriisinhallintakeskuksen osuus24--
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)3,433,473,47
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään4,66,56,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot16 69719 41117 847
Bruttotulot3 1213 0903 340
Nettomenot13 57616 32114 507
— Koulutuksen varsinaiset toimintamenot12 23012 44612 963
— Muut pelastustoimen toimintamenot8751 4251 094
— Kansainvälinen pelastustoiminta471450450
— Pelastustoimen uudistus/ICT 2 000-
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta877  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle5 103  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot1 8111 5251 675
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset494526475
— osuus yhteiskustannuksista971745925
Kustannukset yhteensä1 4651 2711 400
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)346254275
Kustannusvastaavuus, %124120120

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto-900
Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen koulutusmäärän lisääminen500
Maakuntauudistuksen ict-muutokset-2 000
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija, toimikauden päättyminen (siirto momentilta 24.01.01)69
Pelastustoimen koulutuksen keskittäminen Kuopioon ja koulutuksen lisäys600
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20)72
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-10
JTS-miljardin tuottavuussäästö-28
Lomarahojen alentaminen (Kiky)84
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-190
Palkkausten tarkistukset-14
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)20
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-17
Yhteensä-1 814

2020 talousarvio14 507 000
2019 talousarvio16 321 000
2018 tilinpäätös17 802 000

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 57 834 000 euroa.

Selvitysosa: Hätäkeskuslaitos maksaa toistaiseksi kaikilta osin hätäkeskusjärjestelmän ylläpitomenot.

Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskustietojärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2020—2023.

Tuloksellisuustavoite2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti   
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista)949090
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin   
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään4,44,44,5
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus   
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%)100100100
Hätäkeskuslaitos2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Tuotokset   
Ilmoitusten määrä, kpl, josta3 793 0003 950 0003 950 000
— vastatut hätäpuhelut, kpl2 705 0002 705 0002 705 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl1 837 0001 700 0001 700 000
Panokset   
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa61 09554 61460 434
Henkilötyövuodet584,5600620
Toiminnan tehokkuus   
Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö5 8006 0006 000
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään9,99,49,4
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään14,412,812,8
Toiminnan laatu ja palvelukyky   
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5)3,63,63,6
    
Henkiset voimavarat   
Henkilöstön määrä607610630
Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät ja vuoromestarit)482490510
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)3,263,263,3
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään16,216,015,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2020Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
   
Hätäkeskusjärjestelmän hankinta, lisävaltuus  
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset546546
Menot yhteensä546546

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot61 09554 61460 434
Bruttotulot2 5462 7382 600
Nettomenot58 54951 87657 834
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta20 134  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle11 440  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot2 4842 7382 600
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset1 2881 4461 378
— osuus yhteiskustannuksista1 1041 1001 222
Kustannukset yhteensä2 3922 5462 600
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)92192-
Kustannusvastaavuus, %104108100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Häke-uudistukseen liittyvien vuokrasopimusten päättymisten omavastuiden poistuminen60
Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän (Erica) ylläpitomenot3 700
Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019)1 000
Hätäkeskuspäivystäjien lisäys (35 htv)1 750
STUVEn Ericaa varten tehtävä varmistusratkaisu, kertaluonteisen erän poistuminen-786
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20)241
UM:n kansalaispalvelun avustavat tehtävät, 1. sopimuskauden päättyminen (siirto momentille 24.01.01)-289
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-10
JTS-miljardin tuottavuussäästö-135
Lomarahojen alentaminen (Kiky)459
Palkkausten tarkistukset-49
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)129
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-112
Yhteensä5 958

2020 talousarvio57 834 000
2019 talousarvio51 876 000
2018 tilinpäätös49 855 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin266 000
Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen1 100 000
Metsäpalojen tähystystoiminta600 000
Yhteensä1 966 000

2020 talousarvio1 966 000
2019 talousarvio1 966 000
2018 tilinpäätös2 953 256