Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Toimintaympäristö

Maapallon lämpeneminen on ylittämässä turvallisena pidetyn 1,5 asteen rajan vuosisadan puoleen väliin mennessä. Päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä huomattavasti nopeammin kuin tähän mennessä on tehty tai suunniteltu tehtäväksi. Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Liikennealalla ilmastonmuutoksen hillintä vaatii suuria vähennyksiä hiilidioksidipäästöissä ja energian kulutuksessa.

Liikenne- ja viestintätoimialan palveluistuminen jatkuu. Maailman liikennepalveluiden on arvioitu kasvavan 800 mrd. euron markkinoiksi vuoteen 2030 mennessä. Verkot ovat alusta yhteiskunnan palveluille. Automaatioajaminen, esineiden internet ja muut tulevaisuuden ilmiöt ja palvelut vaativat nopeampia ja tehokkaampia tiedonsiirtoyhteyksiä. Väylien kunto ja viestintäverkkojen kapasiteetti korostuvat digitaalisten palvelujen ja automaation kehityksen myötä. Verkot nähdään investointina, joka tuottaa hyvinvointia ja kilpailukykyä. Verkkojen ohella tieto ja tiedon saatavuus on palveluiden perusta, jonka avulla yhteiskunta on tehokkaampi, turvallisempi, ympäristöystävällisempi ja tasa-arvoisempi.

Digitalisaatiossa on siirrytty valtavirtaistamisen aikaan. Liikenteen automaatiossa ollaan siirtymässä laajamittaisen käyttöönoton suunnitteluun ja tukemiseen. Murros tiedon käytettävyydessä ja jakamisessa mahdollistaa uudella tavalla tietovarantojen ja tiedon hyödyntämisen palvelu- ja liikkumisratkaisuissa. Samalla myös käyttäjien tietoisuus omien tietojensa hallinnasta korostuu. Jakamis- ja alustatalouteen perustuvien palvelujen kuluttamisen ennakoidaan kiihtyvän jakamisen alustojen yleistyessä.

Tietoverkkojen toimintavarmuuden ja turvallisen tiedonkäsittelyn tarve korostuu yhteiskunnan prosessien automatisoituessa ja teknistyessä. Liikenne- ja viestintäverkkojen toimintavarmuuden puutteet, kyberuhat ja puutteet tietoturvassa voivat aiheuttaa koko maan laajuista haittaa. Liikenne- ja viestintäverkkojen palautumiskyvyn merkitys korostuu.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Suomi on kehittynyt edelläkävijänä kohti hiiletöntä liikennettä
    • — Mittarit:
      • — Liikenteen päästöjen vähenemä
      • — Liikenteen energiankulutus
      • — Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuus
      • — Kestävien kulkutapojen suoritteet ja markkinaosuus
  • — Liikenteen ja viestinnän verkot ja palvelut ovat helpottaneet arkea ja edistäneet elinkeinonharjoittamista
    • — Mittarit:
      • — Liikenne- ja viestintäverkkojen kattavuus ja peitto
      • — Palveluiden hintakehitys
  • — Uudet toimintamallit ja innovaatiot ovat vauhdittaneet hyvinvointia ja kilpailukykyä
    • — Mittarit:
      • — Digibarometrin kokonaisindeksin kehitys
      • — Tietointensiivisten toimialojen liiketoiminnan kehitys
      • — Henkilöliikennepalvelujen kehitys.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta (LVM:n julkaisu 12/2018). Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Lisäksi pyritään saamaan sukupuolieroteltua tietoa liikenteen ja viestinnän alalta päätöksenteon pohjaksi. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä ja jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahat kohdennetaan tasa-arvoneutraalisti.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanossa liikenne- ja viestintäministeriön rooli on ennen kaikkea toteuttaa liikenteen, etenkin tieliikenteen, päästöjen vähentämisen toimenpiteitä. Päästöjen vähentämisessä keskeistä on kehittää säädösympäristöä, joka luo edellytyksiä uusille, digitaalisille ja tiedon hyödyntämiseen perustuville palveluille, ja kehittää kestävää kasvua luovaa liikennejärjestelmää. Toimintaohjelman tavoitteita toteutetaan myös tukemalla kuluttajien ympäristöystävällisiä liikkumis- ja ajoneuvovalintoja, julkisen sektorin ja yritysten energiatehokkaita ajoneuvohankintoja sekä edistämällä liikenteen ja viestinnän digitaalisten palvelujen esteettömyyttä vuonna 2017 julkaistun toimenpideohjelman mukaisesti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 109,0 -
31.20.54 Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus 35,2 17,5

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 636 176 569 633 629 841 60 208 11
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 361 14 589 13 337 -1 252 -9
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 60 335 77 274 74 944 -2 330 -3
03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 73 549 47 545 48 534 989 2
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 46 159 42 983 44 234 1 251 3
(21.) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 660 1 660 -1 660 -100
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 438 112 384 582 448 792 64 210 17
(88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) 2 000 1 000 -1 000 -100
10. Liikenneverkko 2 044 723 1 563 108 1 991 318 428 210 27
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v) 1 468 490 1 065 361 1 348 421 283 060 27
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v) 47 600 30 100 138 700 108 600 361
31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 7 990 4 500 17 400 12 900 287
(50.) Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 13 000 17 000 -17 000 -100
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 18 793 29 997 34 997 5 000 17
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 5 v) 363 850 298 150 339 000 40 850 14
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 125 000 118 000 112 800 -5 200 -4
20. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelut 755 024 741 035 771 002 29 967 4
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 84 333 95 000 92 000 -3 000 -3
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 13 142 0 0
51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v) 31 641 20 141 17 941 -2 200 -11
54. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 17 986 17 986 19 136 1 150 6
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 99 974 88 774 108 774 20 000 23
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v) 507 948 519 134 533 151 14 017 3
Yhteensä 3 435 922 2 873 776 3 392 161 518 385 18
  Henkilöstön kokonaismäärä 2 195 2 211 2 173