Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTON KANSLIAPDF-versio

Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus.

Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria.

Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta, hallituksen tulevaisuustyöstä ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset ja vastaa pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakoinnista ja suunnittelusta sekä hallituksen strategiatyöstä.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.

Toimintaympäristön kuvaus

Hallituskauden alkaessa Suomen toimintaympäristöön vaikuttavat useat, vaikutuksiltaan hyvin merkittävät muutostekijät; ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys.

Valtioneuvoston kanslian tehtävien kannalta keskeinen kehitystekijä on tällä hetkellä arvojen ja asenteiden muutos sekä tämän mukaisesti muuttuva suhtautuminen poliittiseen järjestelmään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhdessä nämä vaikuttavat demokraattisen hallintojärjestelmän toiminnan edellytyksiin, poliittisiin ratkaisuihin ja hallitusohjelman sisältöön.

Suomen ulkoisista tekijöistä tärkeää on Euroopan unionin ja kansallisvaltioiden ja talouden kehitys. Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Valtioneuvoston kanslialla on keskeinen asema EU-asioiden valmistelussa ja yhteensovittamisessa. EU-linjauksiin ja EU:n kehitykseen vaikutetaan tehokkaasti. Yhteistyötä tiivistetään kansainvälisesti mm. kehittämällä yhteistyötä hybridiuhkiin varautumisessa.

Talouden ja työllisyyden kehitys on viime vuosina ollut varsin vahvaa, mutta ennakoitu noususuhdanteen päättyminen asettaa rajoitteensa julkisen talouden käytössä oleville resursseille. Julkisten menojen rahoittaminen kestävästi edellyttää kestävää talouskasvua pohjautuen työllisyyden sekä työn tuottavuuden vahvistumiseen.

Myös teknologioiden kehittyminen, digitaalisen toimintakulttuurin vahvistuminen sekä työn tekemiseen liittyvät murrokset heijastuvat toimintaympäristöön. Valtioneuvoston kanslialla on edelläkävijärooli uuden teknologian käyttöönotossa ja uusien toimintatapojen omaksumisessa julkisessa hallinnossa. Tietoturva, tietojärjestelmien käytettävyys ja toimintavarmuus ovat kriittisiä tekijöitä. Kyberturvallisuuden strategista johtamista kehitetään ja koordinaatiota tiivistetään.

Valtioneuvoston työssä korostuu yhteensovittaminen ja kokonaisnäkemyksen muodostaminen sekä keskeisten ongelmien laaja-alaisuus. Toimintakykyinen hallitus edellyttää johtamisessa kattavaa kokonaiskuvaa ja toimivaa yhteensovittamistyötä, jota tuetaan valtioneuvoston yhtenäisen toimintakulttuurin vahvistamisella ja poikkihallinnollisilla tietojärjestelmä- ja toimintatapahankkeilla, joita saadaan päätökseen merkittäviltä osin v. 2020 mennessä.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden käytössä olevia toimitiloja tullaan kehittämään vuoteen 2025 ulottuvan valtioneuvoston toimitilasuunnitelman mukaisilla toimitilaratkaisuilla. Valtioneuvoston toimitilojen peruskorjaus- ja uudistushankkeet valtioneuvoston linnan korttelissa ja valtioneuvostokorttelissa on tarkoitus toteuttaa vuosien 2021—2026 aikana, jonka jälkeen merkittävä osa hallituksen ja ministeriöiden toiminnoista on keskitetty valtioneuvoston linnaan ja sen välittömään läheisyyteen.

Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Valtioneuvoston kanslian toiminnalliset tulostavoitteet

Painopiste Toiminnallinen tulostavoite
   
Hallitusohjelman toimeenpano Hallitusohjelman toimeenpano on onnistunutta ja sitä koskeva viestintä on yhtenäistä ja kattavaa.
Suomen EU-politiikan johtaminen Suomen aktiivinen EU-politiikka vahvistaa kilpailukykyä, kasvua, työllisyyttä ja turvallisuutta ja Suomen tavoitteet on huomioitu EU:n vuosien 2021—2027 ohjelmakaudella.
Valtion aktiivinen ja selkeä omistajapolitiikka Valtionomistusten tuotoilla on osaltaan mahdollistettu resurssit valtion talouteen ja hallituksen toimenpiteisiin sekä hankkeisiin sekä luotu yhteiskunnan kannalta tärkeää yritystoimintaa. Valtion omistamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä yhteiskuntavastuuasioissa.
Valtioneuvoston yhteinen toimintakulttuuri ja kehittämishankkeet Valtioneuvostossa on käytössä yhtenäiset työtä tukevat toimintatavat, työvälineet sekä jaettu tilannekuva kokonaisuuden johtamisen tueksi. Sähköiset ja kustannustehokkaasti järjestetyt valtioneuvoston yhteiset palvelut tukevat valtioneuvoston toimintaa.
Oikeuskanslerinvirasto

Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnalliset tavoitteet.

Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 prosenttia. Pääluokan määrärahoilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanoa toteutetaan valtioneuvoston kansliassa pääministerin johdolla. Valtioneuvoston kanslia koordinoi Suomen toimia EU:ssa Agenda2030:n ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö toimii valtioneuvoston kansliassa. Valtioneuvoston kanslia tukee muiden ministeriöiden työtä ja edistää kestävän kehityksen politiikkaperiaatteiden toteuttamista sekä vastaa Agenda2030:n toimeenpanon seurannasta. Kestävän kehityksen tilaa seurataan Suomessa seuranta- ja arviointijärjestelmällä, jolla vahvistetaan kestävää kehitystä koskevan tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon välistä kytkentää. Hallituskauden aikana toteutetaan muun muassa tiekartta Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi sekä perustetaan ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kestävän kehityksen toimikunnan yhteyteen.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Hallinto 169 268 227 738 170 616 -57 122 -25
01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 127 656 125 724 122 902 -2 822 -2
02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha) 6 008 6 510 11 500 4 990 77
03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 750 995 245 33
04. Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (siirtomääräraha 2 v) 867 617 865 248 40
22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 11 400 11 400 10 854 -546 -5
(23.) Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 920 -920 -100
24. Suomen EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) 6 800 60 000 3 000 -57 000 -95
25. Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v) 500 860 1 500 640 74
(26.) Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 -1 500 -100
29. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 15 037 19 457 19 000 -457 -2
10. Omistajaohjaus 5 700 5 700 5 700 0
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 5 700 5 700 5 700 0
20. Poliittisen toiminnan avustaminen 29 635 29 635 35 635 6 000 20
50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 29 635 29 635 35 635 6 000 20
30. Oikeuskanslerinvirasto 3 436 3 490 3 501 11 0
01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 436 3 490 3 501 11 0
90. Muut menot 2 219 1 780 2 080 300 17
21. Kunniamerkit (arviomääräraha) 649 640 700 60 9
(26.) Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v) 800 0
61. Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 770 1 140 1 380 240 21
Yhteensä 210 258 268 343 217 532 -50 811 -19
  Henkilöstön kokonaismäärä 665 760 7001)    

1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 579 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 36 henkilötyövuotta sekä enintään 70 erityisavustajaa ja 15 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.