Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat: 1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto, 2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta ja 3. Kestävä kaupunkikehitys. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimyksenä päästä materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vähähiilistä kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös viennin edistämistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin sopimuksen toimeenpano ja muu ilmastoyhteistyö etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:ssa vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoon ja valmisteluun 2030 -tavoitteiden päivittämiseksi vastaamaan 1,5 asteen vaatimuksia. Ilmastolain uudistamisella varmistetaan kansallisesti riittävän kunnianhimoiset tavoitteet ja ilmastopolitiikan ennakoitavuus. Vuoteen 2030 ulottuvalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.

Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa ja parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta.

Luonnon monimuotoisuuden, vesien- ja merensuojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä maisemanhoidon huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvän tilan saavuttaminen edellyttää erityisesti rehevöitymisen ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä, näistä aiheutuvien riskien hallintaa sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla vahvistetaan vuoteen 2021 ulottuvien vesien ja merenhoidon suunnitelmien toimeenpanoa laajentamalla vaikuttavampien toimien käyttöönottoa. Ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja kehitetään vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Luonnon monimuotoisuuden kato pysäytetään ja suotuisa tila turvataan vuoteen 2030 mennessä käynnistämällä elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelma sekä tehostamalla muita toimia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi. Lisäksi selvitetään ilmastoviisaita suojeluratkaisuja, ekologisen kompensaation mahdollisuuksia ja arvioidaan muita luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisen edellytyksiä. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.

Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murros sekä digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa. Digitalisaation avulla maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa parannetaan alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Keskeisenä keinona on rakennetun ympäristön tietojen kokoaminen yhteen kansallisesti yhteentoimivien palvelualustojen ja tietorakenteiden avulla.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Jatketaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta kaupunkikehityksessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksin ja vahvistetaan niiden sitovuutta. Rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta.

Hankkeiden ympäristöä koskevien arviointi- ja lupamenettelyjen sujuvaa etenemistä edesautetaan uudistetun ympäristönsuojelun lainsäädännön toimeenpanolla. Samalla turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Ympäristönsuojelulain osalta laaditaan arvio lukuisten peräkkäisten uudistusten toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi valmistellaan ympäristöriskien torjuntaan ja ympäristövahinkojen korvaamiseen tarvittavaa ympäristövastuiden toissijaista rahoitusjärjestelmää. Toteutetaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030.

Kiertotalouteen siirtyminen on vielä kesken ja sitä edistetään monilla toimilla mm. toteuttamalla valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja kansallista muovitiekarttaa sekä valmistelemalla jätealan kuuden direktiivin sisältävän paketin ja kertakäyttömuoveja koskevan direktiivin toimeenpanoa. Direktiivien toimeenpanon vaikutukset tulevat näkymään monin tavoin — kierrätystä tehostetaan, tuottajavastuujärjestelmiä laajennetaan ja uudistetaan, tiettyjen muovituotteiden käyttöä rajoitetaan ja osan käyttöä vähennetään sekä seurantaa ja raportointia kehitetään. Lisäksi työskennellään nykyistä kestävämpien julkisten hankintojen puolesta ja otetaan käyttöön uusia vapaaehtoisia ns. green deal -sopimuksia sekä valtakunnallinen jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta eli Materiaalitori. Tavoitteena on edistää rakentamisen kiertotaloutta ja purkaa sen esteitä EU:ssa nostamalla Suomen puheenjohtajakaudella keskusteluun rakennustuotteiden uusiokäytön ja kierrättämisen sisällyttäminen osaksi tulevaa rakennustuoteasetuksen revisiota.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Ympäristöministeriö toteuttaa laajasti valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon painopistealuetta hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi edistämällä ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä kestävää kaupunkikehitystä ja puurakentamista.

Vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia toimeenpannaan. Kiertotalouden toimenpideohjelma toteutetaan. Ympäristöministeriö toteuttaa myös ravinteiden kierrätysohjelmaa sekä vesiensuojelun tehostamisohjelmaa vesien ja Itämeren tilan parantamiseksi sekä kiertotalouden kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Ympäristöministeriö pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoa mm. elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävällä toimintaohjelmalla, uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelulla, soidensuojelun toimenpiteillä sekä METSO-ohjelmalla.

Ympäristöministeriö toteuttaa kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelmaa, jonka painopistealueita ovat vähähiilisyys, resurssitehokkuus, älypalvelut, eriarvoisuuden torjunta ja terveys.

Ympäristöministeriö toteuttaa vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa, jonka tavoitteena on kytkeä rakennusten hiilijalanjälki rakentamisen säädösohjaukseen vuoteen 2025 mennessä. Puurakentamista edistetään toimenpideohjelman mukaisesti noin 2 milj. eurolla vuonna 2020. Ympäristöministeriö edistää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parantaa eri väestöryhmien asunto-oloja sekä edistää rakennuskannan energiatehokkuutta ja hiilineutraaliutta Valtion asuntorahaston tukien avulla.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat kolme tavoitetta toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto
  • — Itämeren ja vesien hyvä tila on saavutettu
  • — Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty ja suotuisa tila on turvattu
  • — Elinympäristön kehitys parantaa ihmisten hyvinvointia
  • — Ympäristöriskit on tunnistettu ja ne hallitaan.
2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
  • — Suomi on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi
  • — Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kestävästi
  • — Kiertotalous uudistaa yhteiskuntaa
  • — Rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas.
3. Kestävä kaupunkikehitys
  • — Kaupunkiseudut lisäävät alueiden kestävää kasvua
  • — Lähiympäristöt ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä
  • — Asuntoja on eri väestöryhmien tarpeisiin kysyntää vastaavasti
  • — Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 61 492 57 616 63 387 5 771 10
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 034 26 227 28 848 2 621 10
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 311 23 024 23 374 350 2
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 7 712 6 435 9 435 3 000 47
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 435 1 930 1 730 -200 -10
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 109 410 123 112 114 853 -8 259 -7
20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) 7 100 18 200 4 400 -13 800 -76
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 440 2 690 9 340 6 650 247
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 16 525 18 175 17 735 -440 -2
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 34 760 35 369 36 644 1 275 4
(60.) Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 3 000 3 000 -3 000 -100
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 052 16 022 14 042 -1 980 -12
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 29 621 26 830 30 630 3 800 14
(65.) Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 -1 000 -100
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 812 1 826 2 062 236 13
(70.) Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 4 100 0
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 12 446 23 656 29 748 6 092 26
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 926 4 806 5 048 242 5
30. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0
52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 1 500 1 500 0
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 4 170 15 500 20 500 5 000 32
60. Siirto Valtion asuntorahastoon 0 0 0
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 850 850 1 700 850 100
Yhteensä 183 348 204 384 207 988 3 604 2
  Henkilöstön kokonaismäärä 865 839 892