Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan vakauden kannalta.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja sosiaaliturvan uudistus.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (34 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (15 %) ja sairausvakuutus (13 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:

Toimintakyky

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky on parantunut
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt

Toimeentulo

  • — Sosiaaliturva kannustaa työhön
  • — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt

Palvelut

  • — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa kuten perusturvan ja eläkkeiden korotukset, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelma, työttömyysturvauudistusten valmistelu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus ja sosiaaliturvauudistus.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan edistämällä painopistealueen yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi toimenpiteiden toteutusta. Vuonna 2020 painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2020 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, perusturvan ja eläkkeiden korotuksissa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa sekä työttömyysturvauudistuksien valmistelussa.

Seurantaindikaattori 2015—2020

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Toimintakyky      
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet      
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta / 100 000 asukasta      
—Yhteensä6 4436 3546 3216 2581)6 1956 133
— Miehet8 7748 6108 5148 4291)8 3458 261
— Naiset4 1824 1664 1904 1941)4 1984 202
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat      
— Yhteensä31,530,528,227,52625
— Miehet32,631,029,028,12725
— Naiset30,430,127,427,02625
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista      
— Yhteensä16,2..18,8191)1919
— Miehet12,9..13,9141)1414
— Naiset19,5..23,4241)2424
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat      
— Yhteensä55,256,857,463,56465
— Miehet55,155,454,560,96263
— Naiset55,358,160,566,16768
Toiminta- ja työkyky on parantunut      
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm      
— Yhteensä      
— Kokoaikaiselle16 15616 08015 14514 6911)14 25013 822
— Osa-aikaiselle4 8245 2245 5946 0421)6 5257 047
— Alle 25-v.1 8832 1081 9331 9721)2 0112 051
Miehet      
— Kokoaikaiselle8 7338 5857 9267 5301)7 1536 796
— Osa-aikaiselle1 5141 6191 6951 7971)1 9052 019
— Alle 25-v.9861 0851 0171 0371)1 0581 079
Naiset       
— Kokoaikaiselle7 4237 4957 2197 1471)7 0757 005
— Osa-aikaiselle3 3103 6053 8994 2504 6325 049
— Alle 25-v.8971 0239169341)953972
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v.      
— Yhteensä26,125,824,823,22221
— Miehet26,224,826,224,52424
— Naiset25,926,623,421,92120
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet      
— Yhteensä11,915,912,211,11111
— Miehet10,915,112,310,51111
— Naiset12,516,412,211,51111
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt      
— Koti-ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet, lkm2 1352 2302 2972 2502 2002 150
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset      
— Yhteensä, lkm9 7419 9059 5469 8869 8509 800
— Uhrina mies, %30,229,229,830,93030
— Uhrina nainen, %69,870,870,269,17070
— Työpaikkatapaturmataajuus28,628,42929,11)2929
— Vesiepidemioiden lkm331233
Toimeentulo      
Sosiaaliturva kannustaa työhön      
Työllisyysaste      
20—29-v.      
— Yhteensä63,665,166,067,568,468,9
— Miehet64,565,467,469,370,270,7
— Naiset62,764,464,465,966,867,3
20—70-v.      
— Yhteensä66,366,867,669,670,671,1
— Miehet67,768,869,671,772,873,3
— Naiset64,864,865,667,568,569,0
55—64-v.      
— Yhteensä60,061,462,665,466,466,8
— Miehet57,459,861,664,365,265,6
— Naiset62,362,963,366,567,467,9
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta      
— Yhteensä4,24,74,02,92,62,3
— Miehet4,85,44,53,33,02,7
— Naiset3,54,03,42,52,32,1
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle      
— Yhteensä61,161,161,261,361,361,4
— Miehet61,261,361,561,661,661,7
— Naiset61,060,960,960,961,061,0
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt      
Pienituloisten osuus, %      
— Koko väestö11,711,512,112,01)11,911,8
— Alle 18-v.9,410,211,111,01)10,910,8
— Palkansaajat1,41,41,71,51)1,51,5
— 65+12,512,413,313,31)13,213,1
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä....16,9171)1716
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä      
— Yhteensä2,52,52,82,92,82,7
— Miehet2,82,83,03,13,02,9
— Naiset2,22,22,52,62,52,5
— Tulottomat kotitaloudet, lkm....41 37739 15839 00039 000
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta      
— Yhteensä27,226,422,7221)2222
— Miehet24,623,419,5191)1919
— Naiset30,129,525,7251)2524
Palvelut      
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden      
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä      
— Yhteensä1,41,41,41,51,41,4
— Miehet1,41,41,51,61,51,5
— Naiset1,31,31,41,41,41,4
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista      
— Yhteensä......36,63625
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä      
— Yhteensä8,38,38,18,01)88
— Miehet9,29,49,49,21)99
— Naiset7,37,06,76,71)77
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista      
— Yhteensä5,25,96,66,978
— Miehet3,53,84,24,455
— Naiset6,57,38,28,6910
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet      
— Yhteensä11,112,79,410,51111
— Miehet9,710,47,99,099
— Naiset12,114,410,711,61212
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet      
— Yhteensä52,454,555,951,15253
— Miehet54,158,257,350,65253
— Naiset51,151,854,951,65354
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä      
— Yhteensä90,690,991,1911)9292
— Miehet93,493,593,6941)9494
— Naiset88,989,289,5901)9090
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin      
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä      
— Yhteensä50,355,355,055,95045
— Miehet49,153,953,955,44944
— Naiset51,256,355,856,25146
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista      
— Yhteensä......15,81514
— Miehet......13,91413
— Naiset......17,31716
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12., lkm1 0721 8371 3171 7341 7001 650
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, %91,794,593,693,19393

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

  v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
  1000 €%
 
01.Hallinto92 76390 54092 8212 2813
01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)30 83631 92932 9491 0203
04.Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)422547503-44-8
05.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)664601553-48-8
06.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)18 49119 10519 028-770
07.Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)8 1888 3348 5011672
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)11 0007 0008 0001 00014
29.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)19 28718 92919 2293002
66.Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)3 8754 0954 058-37-1
02.Valvonta60 53662 30172 93410 63317
03.Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)11 39811 58714 4002 81324
05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)11 02111 94011 628-312-3
06.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 1253 7525 0751 32335
07.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)24 32424 77526 1401 3656
08.Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)5 2005 2000
20.Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)10 66810 24710 4912442
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta141 97686 98283 771-3 211-4
04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)53 25253 70853 247-461-1
25.Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)7 4005 2004 000-1 200-23
(31.)Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)51 5000
50.Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)23 22223 22223 022-200-1
63.Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)6 6024 8523 502-1 350-28
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut4 185 7124 367 3604 319 399-47 961-1
50.Perhe-etuudet (arviomääräraha)9 36011 5001 617 5001 606 00013965
(51.)Lapsilisät (arviomääräraha)1 362 2001 369 900-1 369 900-100
(52.)Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)1 9593 800-3 800-100
53.Sotilasavustus (arviomääräraha)16 10017 60015 800-1 800-10
54.Asumistuki (arviomääräraha)1 492 0001 567 8001 489 400-78 400-5
(55.)Elatustuki (arviomääräraha)208 900216 400-216 400-100
56.Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)45 64250 70051 0003001
57.Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)719 811751 900707 000-44 900-6
60.Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)329 741377 760438 69960 93916
20.Työttömyysturva2 343 2292 369 5902 196 366-173 224-7
31.Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)25 98226 84028 3661 5266
50.Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)816 923828 900733 900-95 000-11
(51.)Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)20 8460
52.Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)1 463 5941 510 1001 431 100-79 000-5
55.Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)3 2803 7503 000-750-20
(56.)Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)12 6040
30.Sairausvakuutus2 113 1272 425 9001 982 900-443 000-18
60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)2 113 1272 425 9001 982 900-443 000-18
40.Eläkkeet4 535 3344 660 1714 975 671315 5007
50.Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)58 70063 27160 700-2 571-4
51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)679 000715 400734 70019 3003
52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)252 951292 100326 20034 10012
53.Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)7 44511 50012 5711 0719
54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)13 68314 50014 300-200-1
60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)3 523 5543 563 4003 827 200263 8007
50.Veteraanien tukeminen191 630218 681207 978-10 703-5
30.Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)7021 2501 050-200-16
50.Rintamalisät (arviomääräraha)12 0229 5007 300-2 200-23
51.Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)71 22885 37862 000-23 378-27
52.Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)40 00038 00025 000-13 000-34
53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)3 1003 1002 500-600-19
54.Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)1004520-25-56
55.Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)3 5003 5002 500-1 000-29
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)60 97058 40038 000-20 400-35
57.Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)8880
58.Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha)19 50069 60050 100257
60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto283 765202 366283 76681 40040
30.Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)500500400-100-20
31.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)5002 4501 600-850-35
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)21 00023 80025 0001 2005
33.Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha)92 86096 00096 0000
34.Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja vakuutuslääketieteellisistä lausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)12 01515 20015 2000
(35.)Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)0
36.Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)4804804800
37.Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)215 3465 3460
(38.)Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin100 0000
39.Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)80 00080 0000
40.Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)28 99028 99028 9900
52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)17 55019 55021 5502 00010
63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)3 0002 9502 250-700-24
64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)6 8507 1006 950-150-2
(65.)Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen vahvistaminen (siirtomääräraha 2 v)0
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen33 64835 21836 7201 5024
20.Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)26 39028 99030 8501 8606
21.Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)680650580-70-11
22.Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)550550490-60-11
50.Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)2 2002 2002 000-200-9
51.Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)2 9001 9001 9000
52.Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)928928900-28-3
80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta149 610154 990140 040-14 950-10
40.Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)131 170134 700122 750-11 950-9
41.Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)2 0501 9001 9000
42.Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)2502502500
50.Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v)16 14018 14015 140-3 000-17
90.Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen357 975361 850380 00018 1505
50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)357 975361 850380 00018 1505
Yhteensä14 489 30715 035 94914 772 366-263 583-2
 Henkilöstön kokonaismäärä1)3 6513 6493 645  

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2020 maksullisen toiminnan osuus on 1 706 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 235 henkilötyövuotta.