Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen, automaatio, robotit ja tekoäly muuttavat nopeasti yhteiskuntaa, työelämää, instituutioita, ansaintatapoja sekä ihmisten arkea ja osaamistarpeita. Ilmastonmuutos, Eurooppaan suuntautunut muuttoliike ja demokratiaan kohdistuvat maailmanlaajuiset uhat ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän. Epävarmuutta lisää arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet ovat haaste demokratialle ja luottamukselle. Osaamista, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys korostuu. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Väestön ikärakenteen ja aluekehityksen muutoksissa sivistyspalvelujen turvaaminen kaikille edellyttää hallinnonrajat ylittävää politiikkaa. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti.

Aiempaa merkittävämpi osuus talouskasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja sen tuottamasta lisäarvosta. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Tutkimus ja innovaatiot luovat kestävän kasvun perustaa.

Talouden kasvun myötä työttömyys on alentunut ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Työvoiman rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet ja ne ovat usein toiminnan laajentamisen este. Talouskasvun ennustetaan kuitenkin hidastuvan. Koulutusuudistuksilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus, talouden uudistumiskyky ja kestävän kasvun mahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Jatkuvan oppimisen tarve koskee kaikkia. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, velkaantuminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan.

Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Koulutustason nostaminen ja koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät yhteistyötä koulutusjärjestelmässä ja lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä. TKI-toimintaympäristöä tulee parantaa.

Luovat alat ovat voimakkaasti digitaalisuutta hyödyntäviä kasvualoja, joiden liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Taiteilijoiden työskentelyedellytykset ovat usein epävarmalla pohjalla. Kuntien mahdollisuudet toteuttaa kulttuuritoimintalain mukaisia tavoitteita ja tehtäviä eivät ole tasaveroiset. Kulttuurin toimialan kehittäminen edellyttää toimenpiteitä luovan työn ja tuotannon, osallisuuden ja kulttuuriin osallistumisen sekä kulttuurin perustan ja jatkuvuuden strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
  • — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • — Tieteen taso, vaikuttavuus ja innovaatioiden kaupallistettavuus paranevat.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista vahvistetaan vakiinnuttamalla hallinto- ja toimintatavat, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan henkilöstökoulutuksissa ja viestinnässä sekä ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Kestävä kehitys

Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen kehittämisessä. Tarkoituksena on jatkaa uudistusten toimeenpanoa varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakoulutuksessa kiinnittämällä huomiota yhteisvastuun, kulttuurien moninaisuuden ja kansainvälisyyden, terveiden elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittamiseen.

Pyritään varmistamaan kaikille avoin ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Opetusryhmäkokoja pienennetään, koulukäyntiavustajien määrää lisätään ja erityisopetuksen laatua kehitetään. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta edistetään ja haasteellisilla alueilla toimivien päiväkotien henkilöstömäärää pyritään lisäämään. Rakennetaan koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille. Korkeakoulut myös edistävät kestävää kehitystä opetus- ja tutkimustoiminnassaan.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2018
TP
2019
TA
2020
TAE
2019/2020
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus 679 867 708 705 729 893 21 188
29.10.31 Vapaa sivistystyö 162 262 155 230 157 953 2 723
29.20.30 Ammatillinen koulutus 799 116 806 191 836 652 30 461
29.20.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 5 000 - - -
29.80.30 Kirjastot 3 700 4 560 3 770 -790
29.80.31 ja 52 Teatterit, orkesterit ja museot 104 084 105 177 125 912 20 735
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 18 409 17 881 17 803 -78
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 509 19 545 19 560 15
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 017 7 975 7 904 -71
Yhteensä   1 799 964 1 825 264 1 899 447 74 183
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta      
Kunnat ja kuntayhtymät   932 381 945 487 974 416 28 930
— Kunnat   -95 103 -96 440 -81 851 14 589
— Kuntayhtymät   1 027 484 1 041 926 1 056 267 14 341
Yksityiset   867 583 879 777 925 031 45 253

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2020 on 58,04 % lisättynä 15,09 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2020 on 537,2 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 10,8 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 548,0 milj. euroa eli noin 15,8 milj. euroa vähemmän vuoden 2019 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TP
2018
TP
2019
TA
2020
TAE
                 
Tiede 398,8 308,6 258,3 424,9 432,7 453,1 501,6 493,8
— voittovarat 102,2 102,4 102,2 103,2 104,4 106,2 107,6 105,5
— budj.varat2) 296,6 205,4 156,1 321,7 328,3 346,9 394,0 388,6
                 
Taide 451,8 458,3 470,3 458,6 460,8 460,3 447,7 456,1
— voittovarat 224,6 237,0 236,9 233,3 233,4 238,8 246,3 237,6
— budj.varat 227,2 221,3 233,4 225,4 227,4 221,4 201,5 218,5
                 
Liikunta 151,7 187,4 188,5 154,9 178,6 171,8 159,9 155,9
— voittovarat 151,6 147,3 148,0 147,1 166,2 163,3 154,7 150,7
— budj.varat 0,1 40,1 40,5 7,8 12,3 8,5 5,3 5,2
                 
Nuoriso 73,9 74,3 74,4 73,1 76,8 75,0 78,1 76,9
— voittovarat 52,4 52,8 53,0 52,7 52,6 53,3 55,3 54,3
— budj.varat 21,5 21,5 21,4 20,4 24,2 21,7 22,8 22,6
Voittovarat yhteensä 530,8 539,5 540,1 536,3 556,7 561,6 563,8 548,0

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA    
  valtuus    
  — tutkimuksen lippulaivatoiminta 60,0 -
  — ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen 80,0 -
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 368,4 337,1
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,0 1,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 259 389 242 784 242 988 204 0
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 777 17 770 13 108 -4 662 -26
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 68 724 60 633 63 769 3 136 5
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 489 6 314 5 596 -718 -11
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 3 358 2 661 2 661 0
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 30 917 31 000 32 000 1 000 3
50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 1 536 1 537 1 537 0
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 3 310 3 613 3 351 -262 -7
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) 114 000 114 000 115 710 1 710 2
53. Eräät maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset (siirtomääräraha 2 v) 10 290 3 010 3 010 0
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 1 989 2 246 2 246 0
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 932 991 929 910 944 459 14 549 2
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 461 43 085 39 663 -3 422 -8
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 41 557 14 487 9 687 -4 800 -33
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 679 867 708 705 729 893 21 188 3
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 162 262 155 230 157 953 2 723 2
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 7 843 8 403 7 263 -1 140 -14
20. Ammatillinen koulutus 838 825 840 842 860 253 19 411 2
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 972 8 072 7 945 -127 -2
21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 26 737 26 579 13 156 -13 423 -51
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 799 116 806 191 839 152 32 961 4
(33.) Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha) 5 000 0
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 286 110 3 136 162 3 240 243 104 081 3
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 689 11 542 11 502 -40 0
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 823 19 457 19 566 109 1
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 118 1 108 1 082 -26 -2
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 656 1 665 1 629 -36 -2
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 169 375 32 523 30 769 -1 754 -5
(22.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 8 500 8 500 -8 500 -100
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 767 428 1 767 113 1 847 414 80 301 5
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) 245 175 276 140 280 096 3 956 1
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 106 188 107 567 105 486 -2 081 -2
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) 42 801 55 631 54 631 -1 000 -2
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 826 250 834 944 867 989 33 045 4
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 18 106 19 972 20 079 107 1
(86.) Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (siirtomääräraha 2 v) 24 000 0
(89.) Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) 46 000 0
70. Opintotuki 540 894 587 097 618 265 31 168 5
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 619 635 639 4 1
52. Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) 50 253 59 200 84 200 25 000 42
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 414 097 442 136 448 200 6 064 1
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 30 267 31 626 31 626 0
59. Koulumatkatuki (arviomääräraha) 45 659 53 500 53 600 100 0
80. Taide ja kulttuuri 460 274 447 726 456 113 8 387 2
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 995 4 115 4 117 2 0
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 290 2 109 2 108 -1 0
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 952 19 999 20 875 876 4
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 889 5 199 5 211 12 0
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 011 6 750 6 747 -3 0
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) 17 959 19 225 19 508 283 1
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) 15 686 15 804 15 922 118 1
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 3 700 4 560 3 770 -790 -17
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 48 815 47 077 63 321 16 244 35
(35.) Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 8 000 0
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) 240 252 252 0
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 26 648 26 648 22 648 -4 000 -15
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 9 380 1 370 5 690 4 320 315
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 14 333 14 853 16 294 1 441 10
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 238 839 246 260 237 570 -8 690 -4
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 26 160 26 867 25 442 -1 425 -5
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 950 1 950 1 950 0
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 739 739 739 0
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 3 688 3 899 3 899 0
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 0 50 50 0
(96.) Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v) 7 000 0
90. Liikuntatoimi 171 795 159 941 155 891 -4 050 -3
(30.) Avustus Liikkuva opiskelu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) 7 000 3 800 -3 800 -100
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 163 301 154 667 150 694 -3 973 -3
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) 1 494 1 474 397 -1 077 -73
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 800 4 800 0
91. Nuorisotyö 75 018 78 093 76 923 -1 170 -1
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 53 295 55 320 54 250 -1 070 -2
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 19 923 21 023 21 023 0
52. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 1 800 1 750 1 650 -100 -6
Yhteensä 6 565 297 6 422 555 6 595 135 172 580 3
  Henkilöstön kokonaismäärä 2 589 2 474 2 562