Talousarvioesitys 2020

Selvitysosa:

Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen, automaatio, robotit ja tekoäly muuttavat nopeasti yhteiskuntaa, työelämää, instituutioita, ansaintatapoja sekä ihmisten arkea ja osaamistarpeita. Ilmastonmuutos, Eurooppaan suuntautunut muuttoliike ja demokratiaan kohdistuvat maailmanlaajuiset uhat ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän. Epävarmuutta lisää arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet ovat haaste demokratialle ja luottamukselle. Osaamista, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys korostuu. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Väestön ikärakenteen ja aluekehityksen muutoksissa sivistyspalvelujen turvaaminen kaikille edellyttää hallinnonrajat ylittävää politiikkaa. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti.

Aiempaa merkittävämpi osuus talouskasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja sen tuottamasta lisäarvosta. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Tutkimus ja innovaatiot luovat kestävän kasvun perustaa.

Talouden kasvun myötä työttömyys on alentunut ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Työvoiman rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet ja ne ovat usein toiminnan laajentamisen este. Talouskasvun ennustetaan kuitenkin hidastuvan. Koulutusuudistuksilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus, talouden uudistumiskyky ja kestävän kasvun mahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Jatkuvan oppimisen tarve koskee kaikkia. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, velkaantuminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan.

Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Koulutustason nostaminen ja koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät yhteistyötä koulutusjärjestelmässä ja lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä. TKI-toimintaympäristöä tulee parantaa.

Luovat alat ovat voimakkaasti digitaalisuutta hyödyntäviä kasvualoja, joiden liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Taiteilijoiden työskentelyedellytykset ovat usein epävarmalla pohjalla. Kuntien mahdollisuudet toteuttaa kulttuuritoimintalain mukaisia tavoitteita ja tehtäviä eivät ole tasaveroiset. Kulttuurin toimialan kehittäminen edellyttää toimenpiteitä luovan työn ja tuotannon, osallisuuden ja kulttuuriin osallistumisen sekä kulttuurin perustan ja jatkuvuuden strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista vahvistetaan vakiinnuttamalla hallinto- ja toimintatavat, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan henkilöstökoulutuksissa ja viestinnässä sekä ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen kehittämisessä. Tarkoituksena on jatkaa uudistusten toimeenpanoa varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakoulutuksessa kiinnittämällä huomiota yhteisvastuun, kulttuurien moninaisuuden ja kansainvälisyyden, terveiden elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittamiseen.

Pyritään varmistamaan kaikille avoin ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Opetusryhmäkokoja pienennetään, koulukäyntiavustajien määrää lisätään ja erityisopetuksen laatua kehitetään. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta edistetään ja haasteellisilla alueilla toimivien päiväkotien henkilöstömäärää pyritään lisäämään. Rakennetaan koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille. Korkeakoulut myös edistävät kestävää kehitystä opetus- ja tutkimustoiminnassaan.

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2020 on 58,04 % lisättynä 15,09 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2020 on 537,2 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 10,8 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 548,0 milj. euroa eli noin 15,8 milj. euroa vähemmän vuoden 2019 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.