Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto
            22. Vapaaehtoinen paluu

Talousarvioesitys 2020

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Selvitysosa:Maahanmuuton lähtökohtana on, että kansainvälisen suojelun järjestelmämme toimii turvapaikanhakijoiden kannalta oikeudenmukaisesti. Oleskeluluvan saajat ohjataan nopeasti työllistymiseen tähtääviin kotouttamispalveluihin ja lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden käännytykset toimeenpannaan tehokkaasti. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on aktiivinen, hallittu ja ennakoitu maahanmuutto. Laadukkaat lupaprosessit tukevat maahanmuuttopolitiikan tavoitteita, ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja ehkäisevät turvallisuusriskejä.

Maahanmuuttopolitiikalla pyritään aktiivisesti saavuttamaan maahanmuuton hyödyt kansainvälisen kilpailukyvyn ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen, kaupankäynnin kasvun ja huoltosuhteen parantamisen kautta. Hallitun maahanmuuton ylläpito vaatii yhteisiä toimia tilanteessa, jossa Eurooppaan saapuu merkittäviä määriä turvapaikkaa hakevia ja muita siirtolaisia. Tarvitaan sekä kansallisia toimenpiteitä että vahvaa vaikuttamista kansainvälisesti, EU:ssa sekä kahdenvälisesti lähtömaiden suuntaan. Maahanmuuton hallittavuus edellyttää tiiviin viranomaisyhteistyön lisäksi ennakoivaa ja tietopohjaista viranomaistiedotusta maahanmuuton mahdollisuuksista ja maahanmuuttohallinnon toiminnasta. Oikaisemalla virheellisiä ja perusteettomia käsityksiä pyritään hillitsemään ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa.

Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskukset toimivat yhteistyössä ELY-keskusten ja kuntien kanssa oleskeluluvan saaneiden henkilöiden nopean kuntiin siirtymisen varmistamiseksi. Toiminnallisena tulostavoitteena on kuntaan sijoituksen keskimääräinen odotusaika vastaanottokeskuksissa luvan saamisesta.

Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1) 257 572 270 000 280 000
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2) 30 217 30 000 30 000
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2) 16 986 18 000 18 000
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3) 9 610 10 000 11 000

1) Vuosi 2018: Tilastokeskus/Väestörakenne 2018. Vuodet 2019 ja 2020: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän vaikutukset.

2) Vuosi 2018: Tilastokeskus/Muuttoliike. Vuodet 2019 ja 2020: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän vaikutukset.

3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.

Maahanmuuttopolitiikka

EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu EU-tason yhteisiin sääntöihin, yhteisesti sovittuun vastuunjakoon ja toimintaperiaatteisiin sekä yhteistyöhön YK:n pakolaisjärjestön kanssa. Keskeiset ratkaisut muuttoliikkeen hallitsemiseksi, mukaan lukien maahanmuuton ulkosuhteiden kehittäminen ja yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen, tehdään EU-tasolla. Ihmisoikeusperustainen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin, viranomaisyhteistyöhön, tehokkaaseen ulkorajavalvontaan ja asianmukaisiin, nopeisiin ja oikeusturvan kannalta laadukkaisiin turvapaikkaprosesseihin. EU kitkee ihmissalakuljetusta ja muuta rikollisuutta. Laillisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään.

Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin ja hallituksen maahanmuuttopoliittisiin toimenpiteisiin.

  • — Suomi tarvitsee aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Hallituksen tavoitteena on lisätä osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton painopisteeksi asetetaan työvoimapulasta kärsivät alat sekä TKI-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Varmistetaan työperusteisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely tavoitteena keskimäärin kuukauden käsittelyaika. Varmistetaan kausityöntekijöiden työperusteisten oleskelulupien riittävän nopea käsittely yritysten työvoimatarpeen turvaamiseksi.
  • — Kiintiöpakolaisjärjestelmä on mahdollistanut kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella myönnettävien oleskelulupien kohdentamisen erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Tämä järjestelmä on vaikuttava sekä turvallinen tapa toteuttaa humanitääristä maahanmuuttoa. Kiintiöpakolaisia valittaessa painotetaan haavoittuvaa asemaa ja otetaan huomioon myös kotoutumisen edellytyksiä, kuten muun muassa perheiden yhdessä pitäminen. Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan vuonna 2020 vähintään 850 tasolle. Tämän jälkeen arvioidaan vuosittain kiintiöpakolaisten määrä välille 850—1 050 ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden määrä.
  • — Turvapaikkaprosessin sujuvuus ja perusoikeuksien toteutuminen varmistetaan sekä näyttökynnyksen kohtuullisuus arvioidaan. Turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä tavoitteena kuuden kuukauden käsittelyaika.
  • —  Vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen kestävää paluuta tukien. Palautuksia toimeenpannaan tehokkaasti kunnioittaen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja.

Maahanmuuttopolitiikassa tehtävät muutokset tapahtuvat hallitusti ja tavoitteellisesti. Hallittu maahanmuutto on kasvua, innovaatioita, uusia työpaikkoja ja taloudellista vakautta edistävä tekijä. Vaikutetaan siihen, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muutokset tapahtuvat unionin ja jäsenmaiden yhteisen edun mukaisesti perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. EU:n yhteisessä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta.

Tehokkaat ja laadukkaat lupaprosessit tukevat maahanmuuttopolitiikan tavoitteita. Lupaprosesseja kehitettäessä ja nopeutettaessa turvataan päätösten oikeusvarmuus ja laatu. Lupamaksujen säädösten mukainen kustannusvastaavuus turvataan prosesseja kehittämällä.

Turvapaikkamenettelyyn liittyvät tehtävät on keskitetty Maahanmuuttovirastoon, mikä tukee turvapaikkaprosessin tehostamista. Tavoitteena on kehittää edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta sekä varmistaa valmiuden ottaa vastaan turvapaikanhakijoita erilaisissa maahantulon tilanteissa, ml. laajamittainen maahantulo. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään täysimääräisesti EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) mahdollisuuksia.

Kehitetään edelleen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja toteutetaan UMA-järjestelmän jatkokehityshanketta Älykäs digitaalinen virasto, jotta pystytään tarjoamaan kattavat lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut asiakkaille. Lupa- ja asiakaspalveluprosesseja automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan keinoälyä ja robotiikkaa hyväksikäyttäen.

Maahanmuuttohallinnon viranomaisten yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen ylläpidetään ja kehitetään aktiivisesti.

Maahanmuutto

Laillisia maahanmuuttokanavia kehitetään varmistamalla EU:n lainsäädännön tehokas kansallinen täytäntöönpano ja osallistumalla kehitystyötä koskevaan keskusteluun mm. EU-komission tekemän lainsäädännön kuntoarvion pohjalta. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Työntekijän oleskelulupajärjestelmää kehitetään hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Ulkomailta tulevan työvoiman lupakäytäntöjen on oltava riittävän joustavia ja nopeita.

Helpotetaan ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Pidennetään valmistumisen jälkeinen oleskelulupa kahteen vuoteen ja mahdollistetaan lyhytaikaisen työn vastaanotto.

Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Pyritään tekemään palautussopimukset kaikkien keskeisten kolmansien maiden kanssa, joiden kansalaisia Suomi voi palauttaa turvallisesti. Jatketaan yhteistyötä sen varmistamiseksi, että viranomaisten linjaukset keskeisimpien lähtömaiden tilanteesta ja sisäisen paon mahdollisuudesta ovat linjassa YK:n pakolaisjärjestöjen suositusten kanssa huomioiden myös EASO:n selvitykset.

Kansainvälinen suojelu

Turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea ennustaa. Varaudutaan 4 000 vuosittaiseen uuteen turvapaikanhakijaan, vaikka viime vuosina uusien hakijoiden määrä on jäänyt huomattavasti tämän alle. Turvapaikanhakijoiden määrän äkilliseen ja nopeaan kasvuun on myös varauduttava.

Seurataan turvapaikkamenettelyä ja kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottoa koskevan lainsäädännön toimivuutta. Maahanmuuttovirasto varmistaa turvapaikkahakemusten käsittelyssä kuuden kuukauden enimmäiskäsittelyajan ja huolehtii, että päätöksenteko on laadukasta. Vastaanottokeskusten palveluiden laadun ja toimintatapojen yhdenmukaisuus sekä keskusten turvallisuus pyritään varmistamaan. Vastaanottokeskuksissa vietetty aika lyhenee turvapaikkaprosessin käsittelyaikojen lyhetessä, mikä puolestaan vähentää vastaanottomenoja.

Osallistutaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen, toteutetaan voimassa olevien ja jatkossa hyväksyttävien säädösten tehokas saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä muu kansallinen toimeenpano ja tehdään EU-jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä järjestelmän toimeenpanemiseksi käytännössä koko EU:n alueella. Lainsäädännön kehittämisen ohella tiivistetään jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä erityisesti tukemalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toimintaa ja osallistumalla yhteistyöhön muiden keskeisten EU:n virastojen kanssa. Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri muuttoliikepolitiikan osa-alueiden kuten maahanmuuton ulkosuhteiden, rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleensijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia. Kiintiöpakolaisten määrä vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2020 pakolaiskiintiö on 850 henkilöä. EU korvaa jäsenvaltioille turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta uudelleensijoitetusta pakolaisesta henkilön lähtömaasta tai uudelleensijoituksen kiireellisyydestä riippuen kertakorvauksena 6 000 tai 10 000 euroa. Uudelleensijoittamisen lisäksi Suomi toteutti vuosina 2015—2017 Euroopan unionissa sovittuja turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja Italiasta ja Kreikasta. EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän muuttamista koskevien säädöksien vaikutuksista esitetään täsmennykset säädösten tultua hyväksytyiksi ja kansallisen toimeenpanon käynnistyttyä.

Hallinnonalalla hyödynnetään EUSA-rahastojen kautta saatavissa olevaa osarahoitusta.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto

  20181) 2019
arvio
2020
arvio
       
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä2) 8 169 7 180 6 780
— valtion vastaanottokeskukset 672 672 672
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset 7 839 6 400 6 000
— säilöönottoyksikkö 108 108 108
— käyttöaste keskimäärin % 89 90 90
Alaikäisyksiköiden paikkaluku yhteensä 88 70 70
— käyttöaste keskimäärin % 55 80 80

1) Vuoden lopun tilanne: ei keskiarvo (luvussa ei ole mukana yksityismajoituksessa olevia)

2) Vastaanottokeskusten paikkaluvut tarkistetaan vuoden 2019 lopussa, 2020 arvio tehty keväällä 2019.

Vastaanottopalvelujen saajat 2018 2019
arvio
2020
arvio
       
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi 11 811 10 335 9 835
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja 7 657 6 600 6 300
— Alaikäisiä yksintulleita 67 65 65
— Säilöön otetut ulkomaalaiset 70 70 70
— Yksityismajoituksessa 4 017 3 600 3 400
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi 2018
tilinpäätös
2019
arvio
2020
arvio
       
Vastaanoton kokonaiskustannukset1) 188 450 619 178 681 000 168 328 000
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 181 748 983 168 321 000 158 523 000
— turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kokonaiskustannukset/ hlö/vrk (ilman alv) 42 42 42
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö/vrk (ilman alv) 41 37 37
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö/vrk (ilman alv) 518 477 477
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö/vrk (ilman alv) 243 224 224
— säilöön otetun kustannus / hlö/vrk 224 224 224
— yksityismajoituksen kustannukset2) 23 228 526 20 800 000 19 650 000
— yksityismajoituksen kustannus / hlö/vrk (ilman alv) 16 15 15
Lasten edustaminen 117 214 150 000 150 000
Vapaaehtoinen paluu 2 694 395 4 830 000 4 030 000
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 951 963 1 200 000 1 445 000
Muut maahantuloon liittyvät menot3) 2 938 064 4 180 000 4 180 000

1) Sisältää valtion vastaanottokeskusten menot momentilta 26.40.01 ja momentit 26.40.21, 26.40.22 sekä 26.40.63.

2) Sisältyvät vastaanottokeskusten kokonaiskustannuksiin.

3) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit, kielianalyysit ja oikeuslääketieteelliset testit sekä sähköiset palvelut (Umarek)

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 713 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta, valvonnasta ja yhteensovittamisesta.

Sisäministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Virasto toteuttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut viraston vastaanottokeskuksissa sekä ostopalveluina. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta.

Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Tunnusluku 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, laintulkinta- ja menettelyvirheet (%)1) 96,9 >95 >95
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa oleskelulupapäätöksestä laskien keskimäärin enintään (vrk) 72 60 60
Maahanmuuttovirastossa ratkaistut/vireille tulleet (%) 98 100 100
Vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) 88 90 90

1) Tavoitteena on, että päätöksiä kumotaan valitusasteissa enintään viidessä prosentissa tapauksista sillä perusteella, että viranomainen on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen.

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuotokset      
Ratkaistut asiat 137 727 144 350 143 850
Panokset      
Toimintamenot (1 000 €)      
Maahanmuuttovirasto 42 572 40 513 39 713
Valtion vastaanottokeskukset 13 341 14 625 13 000
Henkilötyövuodet 984 1 026 950
Maahanmuuttovirasto 827 869 795
Valtion vastaanottokeskukset 157 157 155
Tehokkuus      
Toiminnallinen tuloksellisuus      
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv) 140 184 184
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös) 309 290 290
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 75 91 91
Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten käsittelyajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Turvapaikkahakemusten enimmäiskäsittelyaika on kuusi kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva ei heikkene menettelyä nopeutettaessa. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä. Ulkomaalaislainsäädännön soveltamisen yhdenmukaisuus varmistetaan sisäisellä ohjeistuksella.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2018—2020

  2018
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2019
ennuste
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2020
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
             
Maahanmuutto yhteensä 96 474 90 597 94 200 94 000 95 700 94 500
— työntekijän oleskelulupa 10 805 9 447 10 000 10 000 10 500 10 500
— opiskelijan oleskelulupa 6 280 5 851 6 000 6 000 6 000 6 000
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) 11 085 11 840 12 500 12 500 12 500 12 500
joista kv. suojelua saaneen perheenjäsen 1 723 2 543 2 500 3 000 2 000 2 000
— oleskeluluvan uusiminen (jatkoluvat ja pysyvät) 37 771 40 368 41 000 41 000 41 000 40 000
— muut oleskeluluvat 483 394 700 700 700 700
— voimassa olevaa oleskelulupaa koskevat asiat (peruutukset ja kortin uusimiset) 19 758 12 902 13 000 12 800 13 000 12 800
— EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsenten rekisteröiminen 10 292 9 795 11 000 11 000 12 000 12 000
Maasta poistaminen1) 10 703 9 142 9 000 9 000 9 000 9 000
Kansainvälinen suojelu yhteensä 19 820 25 200 26 750 27 250 25 850 26 350
— turvapaikkahakemukset2) 4 548 6 379 8 500 9 000 7 500 8 000
— kiintiöpakolaiset 750 750 750 750 850 850
— matkustusasiakirjat 10 356 13 667 12 000 12 000 12 000 12 000
— muut 4 166 4 404 5 500 5 500 5 500 5 500
Kansalaisuus yhteensä 14 196 12 788 14 100 14 100 14 100 14 100
— kansalaisuushakemukset 11 676 10 405 12 000 12 000 12 000 12 000
— kansalaisuusilmoitukset 1 020 1 015 900 900 900 900
— muut kansalaisuusasiat 1 500 1 368 1 200 1 200 1 200 1 200
Yhteensä 141 193 137 727 144 050 144 350 144 650 143 950

1) Sisältää karkottaminen, kielteiseen lupapäätökseen liittyvä käännyttäminen sekä rikosperusteinen käännyttäminen, maahantulokielto.

2) Sisältää uudet hakemukset, uusintahakemukset, Dublin-asetuksen perusteella Suomeen palautetut sekä valitusasteista viraston käsittelyyn palautuneet.

Päätösten lakisääteinen enimmäiskäsittelyaika (vrk) ja enimmäiskäsittelyajassa käsitellyt hakemukset, osuus (%)

 
Lakisääteinen enimmäiskäsittelyaika, vrk, tavoite
2018
Käsitelty lakisääteisessä enimmäiskäsittelyajassa %, toteutuma
2019
Käsitelty lakisääteisessä enimmäiskäsittelyajassa %, arvio
2020
Käsitelty lakisääteisessä enimmäiskäsittelyajassa %, tavoite
         
Maahanmuutto        
— työntekijän oleskelulupa, käsittelyaika enintään (sis. TE-toimiston osapäätöksen, vrk), 120 69 75 100
josta käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa enintään (vrk) 30 65 70 100
— oleskelulupa, opiskelija, käsittelyaika enintään (vrk) 30 76 80 100
Kansainvälinen suojelu, käsittelyaika enintään ilman muutoksenhakua (vrk)1) 180 100 75 100
Kansalaisuushakemukset, käsittelyaika enintään (vrk)2) 365 94 100 100

1) Laki turvapaikkahakemusten enimmäiskäsittelyajoista tuli voimaan 20.7.2018.

2) Ei lakisääteistä enimmäiskäsittelyaikaa

Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Ylläpidon lisäksi järjestelmää kehitetään erityisesti nostamalla järjestelmän digitalisaatio-, automaatio- ja itsepalvelutasoa. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua automatisoinnin mahdollisuuksia hyödyntäen.

Henkisten voimavarojen hallinta

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Henkilötyövuodet 984 1 026 950
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 9,6 8,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,6 3,6 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 79 065 51 611 62 713
Bruttotulot 22 956 23 000 23 000
Nettomenot 56 109 28 611 39 713
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 31 860    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 25 501    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 19 817 22 218 22 218
Tuotot yhteensä 19 817 22 218 22 218
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 11 849 10 059 10 059
— osuus yhteiskustannuksista 14 747 14 475 14 475
Kustannukset yhteensä 26 596 24 534 24 534
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -6 779 -2 316 -2 316
Kustannusvastaavuus, % 75 91 91

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen vähennyksen poistuminen 15 000
Maahanmuuttoviraston Älykäs digitaalinen virasto -hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -2 000
Pakolaiskiintiön korottaminen (HO 2019) 50
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) 455
Turvapaikkahakijamäärän aiheuttaman lisäresurssitarpeen pieneneminen -2 500
Vapaaehtoisen paluun matkat ja paluuavustukset -1 000
Vapaaehtoisen paluun matkat ja paluuavustukset (siirto momentilta 26.40.22) 1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -26
JTS-miljardin tuottavuussäästö -170
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 450
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -93
Palkkausten tarkistukset -82
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 120
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -103
Tasomuutos 1
Yhteensä 11 102

2020 talousarvio 39 713 000
2019 II lisätalousarvio 100 000
2019 I lisätalousarvio 5 063 000
2019 talousarvio 28 611 000
2018 tilinpäätös 49 750 000

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 117 433 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2020 pakolaiskiintiö on 850 henkilöä.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanotto toteutetaan vastaanottolain 9 §:n, 10 §:n ja 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kuitenkin siten, että sopimuksista voidaan irrottautua nopeasti ja joustavasti.

Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään parantamaan entisestään kustannustehokkuutta mm. majoitusvuorokauden hinnassa.

Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään muun muassa, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja yhteisöjen vastaanottokeskukset 83 404 000
Vastaanottokeskusten muut menot 28 254 000
— palvelujen ostot 12 673 000
— terveydenhuolto 15 014 370
— muut 566 630
Vastaanottokeskusten menot yhteensä 111 658 000
Lasten edustaminen 150 000
Muut maahantuloon liittyvät menot 4 180 000
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 1 445 000
Yhteensä 117 433 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pakolaiskiintiön korottaminen (HO 2019) 170
Turvapaikanhakijoiden ennakoitua hitaampi poistuminen vastaanoton piiristä -24 315
Vastaanoton menot -4 400
Tasomuutos 18 377
Yhteensä -10 168

2020 talousarvio 117 433 000
2019 talousarvio 127 601 000
2018 tilinpäätös 136 909 117

22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 030 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen

3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös paluun avustamiseen liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vapaaehtoisesta paluusta säädetään ulkomaalaislain 147 a §:ssä. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava.

Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Matka- ja muut avustukset 2 170
Ostopalvelut 1 860
Yhteensä 4 030

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vapaaehtoisen paluun matkat ja paluuavustukset (siirto momentille 26.40.01) -1 000
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -500
Tasomuutos 700
Yhteensä -800

2020 talousarvio 4 030 000
2019 II lisätalousarvio -100 000
2019 talousarvio 4 830 000
2018 tilinpäätös 3 800 000

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 30 715 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vastaanottoraha  
— Täysi vastaanottoraha 18 429 000
— Vastaanottoraha 2 670 000
— Lasten vastaanottoraha 5 529 000
Täydentävä vastaanottoraha 3 132 000
Käyttöraha 845 000
Toimeentulotuki 110 000
Yhteensä 30 715 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -1 405
Yhteensä -1 405

2020 talousarvio 30 715 000
2019 talousarvio 32 120 000
2018 tilinpäätös 35 935 395