Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
       01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
       10. Sotilaallinen maanpuolustus
       30. Sotilaallinen kriisinhallinta
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut huonompaan suuntaan ja muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Itämeren alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut ja sotilaallinen toiminta alueella on aktiivista.

Uusien vaikuttamiskeinojen kehitys on vaikeuttanut uhkatilanteiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Turvallisuusympäristön kehitys on asettanut kasvaneita vaatimuksia erityisesti tilannekuvalle, ennakkovaroituskyvylle ja valmiudelle. Vaikka Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, strategiset yllätykset ja turvallisuusympäristön muutokset ovat mahdollisia. Kehityksen seurauksena Suomi on parantanut tilannetietoisuutta ja valmiutta. Kokonaisuudessaan Suomen puolustuskyvyn merkitys lähialueen turvallisuuden kannalta on kasvanut.

Venäjä vahventaa puolustustaan ja pyrkii kehittämään sotilaallisia kykyjään pitkäjänteisesti. Venäjällä on kyky käynnistää nopeasti ja yllätyksellisesti operaatioita, joissa yhdistyy laaja keinovalikoima.

Arktisen alueen merkitys on kasvanut. Venäjä on lisännyt pysyvää sotilaallista läsnäoloaan alueella. Pohjoisen alueen merkitys myös Suomen turvallisuusympäristön kannalta on noussut tärkeämmäksi.

Yhdysvallat on lisännyt läsnäoloaan Euroopassa. Nato ja Itämeren alueen valtiot ovat reagoineet mm. lisäämällä sotilaallista läsnäoloa ja harjoitustoimintaa Itämeren alueella. Kaikki Itämeren alueen valtiot ovat korottaneet puolustusmäärärahojaan ja pyrkivät parantamaan asevoimiensa valmiutta ja materiaalista tilannetta.

Euroopan unioni vahvistaa puolustusulottuvuuttaan useiden aloitteiden avulla ja varautuu laaja-alaisten uhkien torjuntaan. Unionin puolustusyhteistyötä pyritään tiivistämään mm. pysyvän rakenteellisen yhteistyön avulla. Hybridiuhkiin ja yhteiskunnan muihin häiriötilanteisiin varautuminen edellyttää syvenevää EU-yhteistyötä. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisit sekä alueilla toimivien terroristijärjestöjen vaikutukset heijastuvat Euroopan ja lähialueemme turvallisuuteen. Yhdysvaltojen irtautuminen ohjuspuolustusjärjestelmiä rajoittavasta ABM-sopimuksesta ja keskimatkan ydinasesopimuksesta (INF), sekä Venäjän ja Kiinan toimet nostavat jännitteitä Euroopassa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Puolustuksen ennaltaehkäisykyky perustuu toimintaympäristöön suhteutettuun valmiuteen ja torjuntakykyyn. Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ylläpitämällä nykymuotoista, suorituskykyisiin asejärjestelmiin ja laajaan reserviin perustuvaa puolustusratkaisua sekä valmistautumalla antamaan ja vastaanottamaan kansainvälistä apua. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä.

Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri- ja ilmapuolustuksen sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta sekä kykyä ottaa vastaan kansainvälistä apua. Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa hallinnonalalle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.

Valtioneuvoston hyväksymiin valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskeviin linjauksiin perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

  • — Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
  • — Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky
  • — Turvallinen yhteiskunta
  • — Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan puolustusministeriössä itsearviointina hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arvioinnin perustana on toimintavuoden toteutuma suhteessa pitkän aikavälin tavoitetilaan, jossa lähtökohtana on toimintaympäristöön suhteutettu valmius ja torjuntakyky.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla on lähtökohtana tasa-arvoinen toimintaympäristö sekä yhdenvertaiset toimintatavat kaikkia organisaatiossa työskenteleviä, opis­kelevia ja asepalvelustaan suorittavia kohtaan. Sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sitoudutaan edistämään kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet sekä asevelvollisten koulutuksessa lisääntyvän maahanmuuton myötä kaksoiskansalaisuuden tai suomen kansalaisuuden saavat henkilöt. Tavoitteena on jatkaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista lainsäädäntötyössä ja hankkeissa sekä toiminnan ja talouden ohjauksessa.

Kirjanpitoyksiköissä ylläpidetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Toiminnassa seurattavia kohderyhmiä ovat asevelvollisuuttaan suorittavat sekä eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden muun muassa palkkaus, rekrytointi, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä ja syrjintä eri muodoissa. Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja sotilastehtäviin edistetään.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat sisällytetään sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 %, ja gender-neuvonantajien sekä -yhdyshenkilöiden määrää lisätään. Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa. Puolustusvoimien gender-toiminnan tavoitteita ja kehittämistä käsittelevää ohjeistusta uudistetaan huomioiden ulkoministeriön johdolla laadittu, vuosien 2018—2022, päätöslauselman 1325 kansallisen ohjelman sotilaallista kriisinhallintaa koskeva osio.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärän kasvu 40 henkilötyövuodella johtuu lähinnä hallitusohjelman mukaisesta tehtävien lisäyksestä Puolustusvoimiin.

Kestävä kehitys

Puolustusvoimat osallistuu sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja kouluttaa sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin noin 1 000 henkilöä. Kriisinhallinnalla lisätään vakautta ja turvallisuutta operaatiokohteessa, joka luo edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Suomi jatkaa YK:n ympäristöystävällisen rauhanturvaamisen ystäväryhmässä YK:n päämajatasolla.

Puolustushallinto jatkaa kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman 2017—2020 mukaisten tehtävien toteuttamista ja osallistuu uuden toimeenpano-ohjelman laadintaan.

Puolustushallinto käynnistää kolme kasarmien peruskorjaushanketta rakennuksista aiheutuvien terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi. Puolustusvoimat parantaa materiaalitehokkuutta ja räjähdeturvallisuutta jatkamalla räjähdevarastoinnin kehittämistä.

Puolustusvoimien ympäristönsuojelun suunnitelman 2012—2025 painopisteenä olevaan ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristöriskien hallintaan kohdennetaan 4 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
27.10.01Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — tilausvaltuus159,6132,4
27.10.18Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)  
 — tilausvaltuus72,553,8

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

  v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
  1000 €%
 
01.Puolustuspolitiikka ja hallinto320 753362 950386 43123 4816
01.Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)14 28315 61216 7291 1177
21.Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)2 8752 8752 8750
29.Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)303 595344 463366 82722 3646
10.Sotilaallinen maanpuolustus2 471 5952 716 6742 711 297-5 3770
01.Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)1 939 1241 940 0661 931 330-8 7360
18.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)525 842774 456765 115-9 341-1
19.Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)4 60010 00010 0000
50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)2 0292 1524 8522 700125
30.Sotilaallinen kriisinhallinta58 41058 54859 6691 1212
20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)58 38158 53859 6591 1212
95.Kurssivaihtelut (arviomääräraha)2910100
Yhteensä2 850 7583 138 1723 157 39719 2251
 Henkilöstön kokonaismäärä12 66012 83012 870