Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2020 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
            01. Sisäministeriön toimintamenot
            04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot
            20. Tietohallinnon yhteiset menot
            24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
            25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
            29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
            50. Eräät avustukset
            66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
       40. Maahanmuutto
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:

Sisäministeriö

Sisäministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.

Tietohallinto

Sisäministeriön tietohallinto edistää hallinnonalan yhteisiä taajuus-, tietohallinto-, tietoturvallisuus- ja digitalisaatiotehtäviä sekä vastaa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ja hallinnonalan tietojärjestelmä- ja teknologiakehittämistyön toteuttamisesta ja edistymisestä. Lisäksi se huolehtii hallinnonalan asiakirjahallinnon yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä sekä tietopalveluun, asiakirjahallintoon, tietohallintoon sekä turvallisuusasioihin liittyvästä yhteistyöstä valtioneuvoston kanslian kanssa.

EU:n rahastot

EU:n rahoitusohjelmakaudella 2014—2020 on kaksi sisäasioiden rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) sekä sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), joka jakautuu ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen (-B) sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen (-P). Rahastojen kautta pyritään kehittämään EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden sisärajatonta aluetta. Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista ja valvonnasta.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolla tuetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ja kehitetään Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää, tuetaan kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista ja laillista maahanmuuttoa sekä kehitetään paluustrategioita. Rahastoon sisältyy jäsenvaltion perusrahoitusosuuden lisäksi erillinen uudelleensijoittamisohjelman määräraha, joka maksetaan jäsenvaltiolle vastaanotettujen uudelleensijoitettujen henkilöiden lukumäärän perusteella.

ISF-B -rahoitusvälineellä tuetaan toimenpiteitä, joiden toteutuksessa noudatetaan maahanpääsyn neliportaista valvontamallia. Malliin sisältyvät toimenpiteet kolmansissa maissa, yhteistyö naapurimaiden kanssa, ulkorajalla tapahtuvat toimet ja valvontatoimenpiteet vapaan liikkuvuuden alueella. Rahoitusvälineellä edistetään Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän kehittämistä yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan varmistamiseksi sekä laillisen rajanylitysliikenteen helpottamiseksi. Niin ikään rahoitusvälineellä tuetaan kansallisia toimenpiteitä ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, kun kyseessä on viisumipolitiikka ja muut ennen ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia toteutettavat toimet. ISF-P -rahoitusvälineellä tuetaan poliisiyhteistyötä ja rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa. Rahoitusvälineen toimialaan kuuluu tietojenvaihdon ja tietojen saatavuuden parantamisen ohella rajat ylittävän sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, korruption, huumekaupan, ihmiskaupan, laittoman asekaupan, laittoman maahanmuuton, hyväksikäytön, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian, tietoverkkorikollisuuden ja rahanpesun torjunta ja ehkäiseminen. Edelleen rahoitusvälineen toimialaan kuuluu kansalaisten ja elintärkeän infrastruktuurin suojeleminen vaaratilanteilta sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien tehokkaan hallinnan edistäminen.

Siviilikriisinhallinta

Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kriisinhallintakeskus huolehtii asiantuntijoiden lähettämiseen liittyvistä operatiivisista tehtävistä, kuten koulutuksesta ja rekrytoinnista. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.

01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 436 000 euroa.

Selvitysosa: Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Ministeriön tärkeimpiä tehtäviä ovat säädösvalmistelu sekä hallinnonalan toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä kansainväliset asiat.

Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Konsernistrategian tavoiteMinisteriön toiminnallinen tulostavoite
  
Turvallisuuden tunne on korkea— Hallinnonalan virastojen edellytykset laadukkaiden sisäisen turvallisuuden palveluiden tuottamiseen turvataan
— Viestimme avoimesti ja oikea-aikaisesti toiminnastamme ja välitämme monipuolista tietoa turvallisuudesta
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa— Sisäistä turvallisuutta kehitetään strategian mukaisesti vahvistamalla tilannekuvaa, selkeyttämällä toimivaltuuksia ja turvaamalla kriisinsietokyky, ydintoiminnat ja palvelutaso
Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan— Kansainvälisen turvallisuustilanteen kehittymistä ja ulkoisen turvallisuusympäristön muutoksia ennakoidaan
— Suorituskyvyn kehittäminen muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin varmistetaan
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää— Hallittu, työllisyyttä ja talouskasvua tukeva maahanmuutto toteutetaan toimeenpanemalla maahanmuuttopoliittiset linjaukset
— EU- ja kansainvälisissä asioissa edistetään maahanmuuttovirtojen hallintaa
Henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon— Hallinnonalan ohjausta vahvistetaan ja vastuita selkiytetään ohjauksen kehittämishankkeen toimenpiteinä
— Ministeriön osaamista kehitetään siten, että se tukee tavoitteiden saavuttamista ja ministeriön ydintehtävien hoitamista
— Henkilöstön hyvinvointia ja työturvallisuutta edistetään systemaattisesti
— Ministeriön perustehtäviin liittyviä toimintatapoja ja riskienhallintaa sekä johdon päätöksentekoa tukevaa raportointia kehitetään huomioiden digitalisaation ja uusien teknologioiden kehitys

Henkisten voimavarojen hallinta

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Henkilötyövuodet1)200217216
— josta momentin 26.01.01 henkilötyövuodet184184183
Sairauspoissaolot (pv/htv)6,36,36,3
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,93,83,9

1) Vuosien 2019 ja 2020 luvuissa on mukana Kriisihallintakeskuksen henkilöstö (17 htv).

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot15 47714 72514 836
Bruttotulot789300400
Nettomenot14 68814 42514 436
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 683  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 969  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä, kertaluonteisen siirron poistuminen (siirto momentilta 24.01.01)290
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä, vuoden 2020 osuus (siirto momentille 24.01.01)-99
Hybridiosaamiskeskuksen valmius- ja resilienssiverkosto, määräaikaisen lisäyksen poistuminen-170
Maahanmuuton EU-asiantuntija, toimikauden päättyminen (siirto momentilta 24.01.01)56
Rahanpesu (siirto momentille 28.01.01)-40
Rahanpesun ja terrorismin torjunta, kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (-2 htv)-170
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-8
JTS-miljardin tuottavuussäästö-42
Lomarahojen alentaminen (Kiky)229
Palkkausten tarkistukset-39
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)53
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-49
Yhteensä11

2020 talousarvio14 436 000
2019 I lisätalousarvio104 000
2019 talousarvio14 425 000
2018 tilinpäätös13 974 000

04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 272 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallintatoiminnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen.

Selvitysosa: Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kotimaan valmiuksien operatiivisia tehtäviä hoitava Kriisinhallintakeskus tarjoaa laadukasta siviilikriisinhallintatehtäviin valmistavaa koulutusta, toimii vastuullisena rekrytoijana ja työnantajana lähetettäville asiantuntijoille sekä tekee alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin edistetään yhteistyössä sotilas-, rauhanvälitys- ja kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.

Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta 24.10.21.

Sisäministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

  • — Uudistettu siviilikriisinhallintalaki on pantu toimeen ja muutosprosessit on saatu päätökseen
  • — Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisen vaikuttavuutta on kehitetty
  • — Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kriisinhallintakykyjä on kehitetty aktiivisesti
  • — Kansallisen 1325 toimintaohjelman ja kestävän kehityksen periaatteet on huomioitu entistä tehokkaammin toimintojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Toiminnan tunnuslukuja

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Naisten osuus siviilikriisinhallintatehtävissä (%)36,24040
Naisten määrä siviilikriisinhallinnan peruskurssilla (%)505050

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
Bruttomenot1 8561 5162 282
Bruttotulot683610
Nettomenot1 7881 4802 272
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta36  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle117  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siviilikriisinhallinnan osallistumistason nosto vähintään 150 asiantuntijaan (HO 2019)400
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-6
Palkkausten tarkistukset-2
Tasomuutos400
Yhteensä792

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio2 272 000
2019 I lisätalousarvio86 000
2019 talousarvio1 480 000
2018 tilinpäätös1 752 000

20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sisäasiainhallinnon turvallisuusarkkitehtuurin mukaisiin turvallisuutta edistäviin toimenpiteisiin

2) digitalisaation kehittämiseen

3) kokonaisarkkitehtuurityöhön

4) yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.10.01)-4 245
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.10.02)-204
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.20.01)-1 118
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.30.01)-72
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.30.02)-241
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentille 26.40.01)-455
Yhteensä-6 335

2020 talousarvio1 682 000
2019 talousarvio8 017 000
2018 tilinpäätös8 017 000

24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 21 040 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa

4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille

5) Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten 575/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 573/2007/EY artiklojen 45—46 (rahoitusoikaisut), 574/2007/EY artiklojen 47—48 (rahoitusoikaisut) sekä neuvoston päätöksen 435/2007/EY artiklojen 43—44 (rahoitusoikaisut) mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansalliseen rahoituksen osuuteen

6) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toimeenpanoon liittyviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 artiklojen 21 h, 47—49 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen

7) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2021—2027 sisäasioiden rahastojen ja rahoitusvälineiden valmisteluun liittyviin toimiin.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa: Rahoitusohjelmakaudella 2014—2020 on EU:ssa sisäasioiden alalla kaksi rahastoa: sisäisen turvallisuuden rahasto sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513/2014, 515/2014 ja 516/2014) sekä hallinnointia koskevassa horisontaaliasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014). Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta koordinoimisesta ja toimii rahastojen nimettynä vastuu- ja tarkastusviranomaisena.

Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten. EU-rahoitusosuus on 75—100 %.

Teknistä apua käytetään pääsääntöisesti rahastojen hallinnoinnista vastuuviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin.

Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Rahoitusohjelmakauden 2014—2020 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Koko ohjelmakauden 2014—2020 arvioidut rahoitusosuudet (1 000 euroa)

Rahastot1) 
  
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF, perusosa26 531
AMIF uudelleensijoittamisen määräraha42 000
AMIF sisäiset siirrot12 468
AMIF hätärahoitus7 600
AMIF Turkista uudelleensijoitettavat syyrialaiset6 727
Sisäisen turvallisuuden rahasto, ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskeva rahoitusväline, perusosa ISF-B2)43 377
ISF-B Merivenehankinta3)8 100
ISF-B EES-lisärahoitus4)6 413
Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF, poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskeva rahoitusväline ISF-P17 861
Yhteensä171 077

1) AMIF-rahoitus (pl. perusosa) on täysin sidoksissa EU-tason päätöksiin ja niiden toimeenpanoon sekä EU- että jäsenvaltiotasolla. Lopullinen rahoitusosuus tulee muotoutumaan käytettävien erityisrahoitusmekanismien mukaisesti.

2) Jäsenvaltio voi käyttää enintään 40 prosenttia perusosasta rahoittaakseen operatiivista tukea. Rahoitusväline sisältää erityistoimirahoituksen Frontex-välineistöön (0,36 milj. euroa). Suomelle allokoitu lisärahoitus rahastojen välitarkasteluprosessin (Mid-Term Review, MTR) tuloksena 6,082 milj. euroa.

3) Merivenehankinta on erityistoimirahoitusta Frontex-operaatioissa käytettävien kolmen meriveneen hankintaan.

4) Suomelle allokoitu lisärahoitus rajanylitystietojärjestelmän toimeenpanemiseksi.

Tuotokset ja laadunhallinta

Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

  • — Osallistutaan aktiivisesti tulevan monivuotisen rahoitusohjelmakauden valmisteluun sisäasioiden osalta
  • — Varmistetaan rahastojen tehokas kansallinen toimeenpano ja lisätään rahastojen tunnettavuutta.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuonna 2020 (1 000 euroa)

  
AMIF perusosa3 000
AMIF uudelleensijoittamisen määräraha (ml. kiintiö)7 000
ISF-B perusosa1 500
ISF-B Merivenehankinta3 500
ISF-B EES-lisärahoitus2 540
ISF-P perusosa2 200
Tekninen apu1 300
Yhteensä21 040

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
(ISF-B) kertaluonteisen lisäyksen poistuminen-1 050
AMIF, uudelleensijoitettavien vuosittaisten maksatusten täsmentyminen-3 890
AMIF-lisärahoitus490
AMIF-rahasto, Suomelle maksettava korvaus uudelleensijoitetuista8 110
Arvioidut menot-26 075
ISF-B Entry-Exit System (EES)6 413
ISF-B ETIAS3 217
ISF-B -rahaston välitarkastelu, Suomelle osoitettu lisärahoitus-100
ISF-B -rahaston välitarkastelussa (MTR) Suomelle osoitettu lisärahoitus, huomioimatta oleva osuus1 560
Merivenehankinta (ISF-B)1 700
Yhteensä-9 625

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio21 040 000
2019 talousarvio30 665 000
2018 tilinpäätös18 875 000

25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin

2) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin.

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisena.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta.


2020 talousarvio5 500 000
2019 talousarvio5 500 000

29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 110 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-5 000
Yhteensä-5 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio110 000 000
2019 talousarvio115 000 000
2018 tilinpäätös108 539 456

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 225 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) 
  
Suomen meripelastusseura204 000
Ålands Sjöräddningssällskap11 000
Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus10 000
Yhteensä225 000

2020 talousarvio225 000
2019 II lisätalousarvio10 000
2019 talousarvio225 000
2018 tilinpäätös225 000

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, IGC1), IOM, ICMPD2), COSPAS-SARSAT3) ja ICAO PKD4)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.

IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Interpol420 000
IGC125 000
IOM320 000
ICMPD5 000
COSPAS-SARSAT50 000
ICAO PKD30 000
Yhteensä950 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-67
Yhteensä-67

2020 talousarvio950 000
2019 talousarvio1 017 000
2018 tilinpäätös781 166