Talousarvioesitys 2007
40. Ratahallintokeskus
Selvitysosa:Ratahallintokeskus turvaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ylläpitämällä ja kehittämällä rataverkon palvelutasoa, parantaa rataliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee liikenteen ympäristöhaittoja.
Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on noin neljännes koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 2005 tavaraa kulki rautateitse 40,7 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen lähivuosien vuosikasvuksi ennustetaan noin 2 %. Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2005 63,5 miljoonaa matkaa. Kaukoliikennematkojen määrä oli 12,5 miljoonaa ja lähiliikennematkojen määrä 51,0 miljoonaa. Henkilöliikenteen lähivuosien vuosikasvuksi ennustetaan noin 2—3 %.
Koko rataverkon pituus vuonna 2007 on 5 620 km. Runkoverkko 2 709 km sisältää liikenteellisesti tärkeimmät rataosat. Runkoverkolla kunnosta johtuvien nopeusrajoitusten määrä laskee 128 km:stä 93 km:iin ja muulla rataverkolla määrä nousee 172 km:stä 510 km:iin vuonna 2007.
Perusradanpidon painopiste on edelleen 1970-luvulla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Korvausinvestointeihin kohdistetaan noin 126 milj. euroa. Rataverkon ylläpitäminen turvallisena liikenneväylänä edellyttäisi vuosittain 170 milj. euron korvausinvestoinnit. Huonokuntoisimmille radoille ei tehdä vuonna 2007 tehostettua kunnossapitoa, jolloin liikenne näillä rataosilla on turvallisuussyistä lopetettava vuonna 2008. Liikenne joudutaan vuoteen 2011 mennessä lopettamaan 223 km:llä. Yli-ikäisen päällysrakenteen uusimisen teemahanketta jatketaan ja aloitetaan uutena teemahankkeena Rautateiden tavaraliikenteen edistäminen itäisessä Suomessa. Lisäksi perusradanpidon määrärahalla loppuunsaatetaan kulunvalvonnan ratalaitteiden rakentaminen.
Tasoristeysturvallisuus on riippuvainen tasoristeyksen ylitysten määrästä, tasoristeyksen varustuksesta ja olosuhteista sekä autoilijoista. Ratahallintokeskuksen on mahdollista vaikuttaa erityisesti tasoristeyksen varustukseen ja olosuhteisiin rakentamalla varoituslaitteita, merkkejä ja huolehtimalla näkemäalueista sekä poistamalla tasoristeyksiä.
Kustannuksia nostavat tulevaisuudessa rataverkon laajentuminen, radioverkon käyttökustannukset sekä turvalaitteiden lisääntymisestä aiheutuvat turvalaitesiirtoyhteyksien käyttökustannukset ja radanpidon sähköenergiakustannukset. Säästöä saadaan käyttökeskustoiminnan menojen pienentymisestä. Muissa hoito- ja käyttömenoissa kustannuksia nostavat rataverkon laajentuminen sekä radantarkastuksen kustannusten kasvu.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Ratahallintokeskukselle vuodelle 2007 seuraavat pääluokkaperusteluja tukevat toiminnalliset tulostavoitteet, jotka on esitetty taulukossa vahvennettuna.
| Tulostavoite/tunnusluku | 2005 toteutuma |
2006 ennuste |
2007 ennuste/tulostavoite |
2011 ennuste |
|---|---|---|---|---|
| TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA | ||||
| Turvataan toimivat matka- ja kuljetusketjut | ||||
| Ratapituus, runkoverkko / muu verkko (km) | 2 646/2 938 | 2 709/2 911 | 2 709/2 911 | 2 728/2 688 |
| Nopean (>160 km) rataverkon pituus runkoverkolla / muulla verkolla (henkilöliikenne; km) | 556/- | 675/- | 705/- | 825/- |
| 25 tonnin verkon pituus runkoverkolla / muulla verkolla (tavaraliikenne; km) | -/115 | 257/115 | 304/115 | 827/125 |
| Rataverkon kuntoindeksi runkoverkolla / muulla verkolla (100 = hyvä kunto) | 87/92 | 87/91 | 87/91 | 88/86 |
| Yli-ikäinen päällysrakenne (runkoverkolla / muulla verkolla; km) | ||||
| — kiskot | 326/924 | 304/996 | 284/1 116 | 286/1 116 |
| — ratapölkyt | 180/1 020 | 100/1 100 | 151/1 100 | 20/1 230 |
| Radanpidosta johtuvat viivästykset (% kaukoliikenteen junista myöhässä määräas. > 5 min) | 4,0 | 5 | 5 | 5 |
| Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset runkoverkolla / muulla verkolla (km) | 106/253 | 128/172 | 93/510 | 83/850 |
| Parannetaan liikenneturvallisuutta | ||||
| Tasoristeysten määrä valtion rataverkolla yhteensä (kpl) | 3 760 | 3 709 | 3 639 | 3 559 |
| — runkoverkolla | 701 | 667 | 632 | 522 |
| Varoituslaitteilla varustettujen tasoristeysten osuus kaikista tasoristeyksistä valtion rataverkolla (%) | 20 | 20 | 20 | 20 |
| Radasta aiheutuvat vahingot junaliikenteessä (kpl) | 5 | 5 | 5 | 5 |
| Junaonnettomuuksissa kuolleet matkustajat | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tasoristeysonnettomuuksien määrä | 46 | 45 | 45 | 35 |
| Vähennetään ympäristöhaittoja | ||||
| Yli 55 dBa:n junaliikenteen melulle altistuneiden määrä | 46 500 | 44 000 | 43 700 | 42 500 |
| Melulta suojattujen henkilöiden määrä (hlöä/vuosi) | 2 000 | 1 000 | 300 | 300 |
| Rautatiekuljetusten osuus kotimaan tavaraliikenteen suoritteesta (%) | 25 | 25 | 25 | < 25 |
| Rautateiden kulkutapaosuus kotimaan henkilöliikenteen suoritteesta (%) | 5 | 5 | 5 | < 5 |
| Sähköistetyn radan osuus runkoverkolla (%) | 86 | 93 | 93 | 93 |
| TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS | ||||
| Parannetaan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta | ||||
| Sähkön ja telematiikan hoito- ja käyttömenot (€/raide-km) | 3 880 | 4 900 | 5 000 | 5 200 |
| Muut hoito- ja käyttömenot (€/raide-km) | 7 534 | 7 000 | 7 000 | 7 100 |
| — työn tuottavuuden kasvu vuodessa (%)1) | -14 | 1 | 0 | 1 |
| — kokonaistuottavuuden kasvu keskim. vuodessa TTS-kaudella | 2 | |||
| T&K-menojen osuus perusradanpidon menoista, % | 0,6 | 1,5 | 1,9 | 1,3 |
| HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA | ||||
| Henkilötyövuodet | 147 | 124 | 99 | 99 |
1) Luvuista on poistettu Rautatieviraston vaikutus.
| Ratahallintokeskuksen tulot ja menot (milj. euroa) | |||
|---|---|---|---|
| 2005 toteutuma |
2006 varsinainen talousarvio |
2007 esitys |
|
| Perusradanpito (21) | 317,8 | 291,4 | 293,3 |
| Tulot | 61,0 | 56,0 | 49,9 |
| — Ratamaksu | 40,6 | 42,5 | 42,4 |
| — Kiinteistötoimi | 9,9 | 9,2 | 4,3 |
| — Muut tulot | 10,5 | 4,3 | 3,2 |
| Menot | 378,8 | 347,4 | 343,2 |
| — Hallinto | 12,8 | 11,8 | 13,5 |
| — Liikenteen hallinta | 38,5 | 37,2 | 37,5 |
| — Tutkimukset (T&K) | 4,8 | 7,1 | 6,4 |
| — Suunnittelu ja asiantuntijapalvelut | 7,4 | 5,0 | 6,3 |
| — Kiinteistötoimi | 6,2 | 5,0 | 3,0 |
| — Radan hoito ja käyttö | 130,7 | 128,5 | 135,7 |
| — Ylläpitoinvestoinnit | 13,3 | 16,2 | 15,0 |
| — Korvausinvestoinnit | 165,1 | 136,6 | 125,8 |
| Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79) | 109,3 | 63,9 | 37,7 |
| Rataverkon maa-alueet (76) | 1,5 | 1,5 | 1,5 |
| Rataverkon kehittäminen (77) | 9,6 | 6,9 | - |
| Eräät ratahankkeet (78) | 94,7 | 49,2 | 36,2 |
| Radioverkko (79) | 3,5 | 6,3 | - |
| Luvun 31.40 nettomenot | 427,1 | 355,3 | 331,0 |
| Luvun 31.40 bruttomenot | 488,1 | 411,3 | 380,9 |
Korvausinvestoinnilla korvataan yli-ikäinen rakenne nykytekniikan mukaisella rakenteella. Ne kohdentuvat seuraavasti:
| Korvausinvestoinnit (milj. euroa) | |||
|---|---|---|---|
| 2005 toteutuma |
2006 ennuste |
2007 ennuste |
|
| Päällys- ja alusrakenne | 122 | 127 | 83 |
| Turva- ja sähkölaitteet | 27 | 24 | 25 |
| Sillat | 7 | 7 | 6 |
| Muut | 8 | 5 | 12 |
| Korvausinvestoinnit yhteensä | 165 | 163 | 126 |
| Päällysrakenteen uusimisen määrä (perusradanpito) | |||
|---|---|---|---|
| 2005 toteutuma |
2006 ennuste |
2007 ennuste |
|
| Koko päällysrakenteen uusiminen (raidekilometriä) | 135 | 137 | 65 |
| Osittainen päällysrakenteen uusiminen (raidekilometriä) | 145 | 97 | 175 |
| Uusittavat vaihteet (kpl) | 61 | 108 | 90 |
21. Perusradanpito(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 293 342 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi kiinteistönpidosta aiheutuviin ylläpito- ja investointimenoihin sekä kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ratamaksun perusmaksu ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja.
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 27 200 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena ja 14 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 081 000 euroa 15 henkilötyövuotta vastaavien palkkaus- ja muiden menojen sekä 1 919 000 euroa hallintomenojen siirtoina momentille 31.41.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 30 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta.
Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, josta osa määrätään rautatielaissa säädetyin perustein. Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista perittävän ratamaksun perusmaksu perustuu niihin radanpidon kustannuksiin, joita liikenteen harjoittaminen aiheuttaa suoraan rataverkolle ja radanpidolle. Toimintamenomomentille tuloutettavien tulojen lisäksi Ratahallintokeskus tulouttaa rataverolain perusteella momentille 11.19.03 Ratavero 21 milj. euroa, josta 17 milj. euroa on otettu huomioon toimintamenomomentin mitoituksessa. Loput 4 milj. euroa ovat Kerava—Lahti-oikoradan käytöstä kannettavaa investointiveroa.
Ratahallintokeskuksen rakennetut kiinteistöt on siirretty vuoden 2006 aikana valtiovarainministeriölle edelleen Senaatti-kiinteistöille siirrettäväksi. Ratahallintokeskuksen hallintaan on jäänyt rakennuksia, jotka ovat rautatiejärjestelmien osia tai keskeisessä merkityksessä rautatiejärjestelmän käytössä.
| Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
|---|---|---|---|
| 2005 toteutuma |
2006 varsinainen talousarvio |
2007 esitys |
|
| Bruttomenot | 378 877 | 347 362 | 343 242 |
| Bruttotulot | 60 991 | 55 970 | 49 900 |
| Nettomenot | 317 886 | 291 392 | 293 342 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 29 148 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 23 716 | ||
| 2007 talousarvio | 293 342 000 |
| 2006 lisätalousarvio | 7 060 000 |
| 2006 talousarvio | 291 392 000 |
| 2005 tilinpäätös | 312 455 000 |
76. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää rautatielain (198/2003) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen.
| 2007 talousarvio | 1 500 000 |
| 2006 talousarvio | 1 500 000 |
| 2005 tilinpäätös | 1 467 564 |
(77.) Rataverkon kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2006 talousarvio | 6 900 000 |
| 2005 tilinpäätös | 11 000 000 |
78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 36 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan sopimuksia Lahti—Luumäki rataosan palvelutason parantamista enintään 185 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä ja Seinäjoki—Oulu rataosan palvelutason parantamisesta (I vaihe) enintään 110 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä sekä Keski-Pasilan palvelutason parantamisesta 39,2 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä.
Selvitysosa:
| Hanke-erittely | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Sopimus- | Arvioitu | Määräraha | Rahoitustarve | ||
| valtuus | käyttö | v. 2007 | myöh. | ||
| Valmis | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | |
| Keskeneräiset hankkeet | |||||
| Oulu—Iisalmi/Vartius, sähköistys | 2006 | 70,6 | 69,6 | 1,0 | - |
| Kerava—Lahti -oikorata | 2006 | 331,0 | 330,8 | 0,2 | - |
| Ilmalan ratapiha | 2010 | 100,0 | 10,0 | 25,0 | 65,0 |
| Uudet hankkeet | |||||
| Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen, I-vaihe | 2009 | 110,0 | - | 3,0 | 107,0 |
| Lahti—Luumäki palvelutason parantaminen | 2011 | 185,0 | - | 5,0 | 180,0 |
| Keski-Pasila palvelutason parantaminen | 2009 | 39,2 | - | 2,0 | 37,2 |
| Yhteensä | 835,8 | 410,4 | 36,2 | 389,2 |
Kerava—Lahti otetaan liikenteelle syyskuussa 2006 ja Oulu—Iisalmi/Vartius joulukuussa 2006. Näiden hankkeiden vuoden 2007 rahoitustarve jälki- ja takuutöihin on yhteensä 1,3 milj. euroa.
Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2008 noin 164 milj. euroa, vuonna 2009 noin 152,2 milj. euroa, vuonna 2010 noin 71,0 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 2,0 milj. euroa.
Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:
Seinäjoki—Oulu, I-vaihe kuuluu osana koko Seinäjoki—Oulu rataosan parantamiseen. Rataa käyttää valtaosa Pohjois- ja Etelä-Suomen välisestä pitkämatkaisesta rautatieliikenteestä, jonka kapasiteetti on tietyillä osuuksilla loppuun käytetty. Hankkeella lyhennetään henkilöliikenteen matka-aikoja nostamalla nopeutta nykyisestä 140 km/h:stä 160—200 km/h:iin. Tavaraliikenteen akselipainoja nostetaan 22,5 tonnista 25 tonniin.
Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Koko rataosan Seinäjoki—Oulu rataosan kehittämisen kustannukset ovat 545 milj. euroa, josta I-vaiheen osuus on 250 milj. euroa. Tässä talousarviossa aloitettavaksi ehdotettu hanke (110 milj. euroa) on osa I-vaihetta. Koko rataosan Seinäjoki—Oulu hyöty-kustannussuhde (H/K) on 2,5.
Rataosan Lahti—Luumäki kehittäminen on osa itäisen Suomen raideliikenteen kehittämistä, jota edeltää Keravan ja Lahden välisen oikoradan rakentaminen vuosina 2002—2006. Rataosa kuuluu Helsingin ja Pietarin välille suunniteltuun nopeaan ratayhteyteen. Hankkeen avulla rataosan henkilöliikenteen nopeus nostetaan nykyisestä 140 km/h:stä junatyypistä riippuen Lahti—Luumäki välillä tasolle 160—200 km/h. Tavaraliikenteen akselipaino korotetaan 22,5 tonnista 25 tonniin. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/K) on 2,05.
Keski-Pasila on Helsingin kaupungille kaupunkirakentamisen käyttöön vapautettava alue. Vuosaaren sataman valmistuttua alueella puretaan raiteistot ja alue puhdistetaan. Autopikajunien lastauspaikka on suunniteltu siirrettäväksi nykyiseltä paikaltaan Keski-Pasilaan.
| 2007 talousarvio | 36 200 000 |
| 2006 lisätalousarvio | 13 669 000 |
| 2006 talousarvio | 49 200 000 |
| 2005 tilinpäätös | 94 697 253 |
(79.) Radioverkon rakentaminen(siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2006 talousarvio | 6 300 000 |
| 2005 tilinpäätös | — |