Talousarvioesitys 2007

33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, alueellinen kehitys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat indikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen keskeinen tavoite on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä ja vähentämällä työttömyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä.

Ministeriö osallistuu hallitusohjelmassa sovituista politiikkaohjelmista työllisyysohjelmaan, yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ja tietoyhteiskuntaohjelmaan sekä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan.

Sosiaalimenoista rahoitetaan valtion talousarvion kautta noin kolmannes. Kaksi kolmannesta sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on lähes neljännes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Sosiaalimenojen arvioidaan kasvavan vuosina 2003—2007 reaalisesti keskimäärin 2,8 prosenttia vuosittain. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kasvu jatkunee maltillisena vuosina 2007—2011. Sosiaalimenot bruttokansantuotteeseen suhteutettuina sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa hieman alle EU-maiden keskitason. Sosiaalimenojen ennakoidaan kohoavan vuonna 2007 hieman suhteessa bruttokansantuotteeseen ja olevan noin 27,2 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet

Tavoitteet ovat:

• Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
• Työelämän vetovoiman lisääminen
• Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito
• Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.

Lisäksi hallitusohjelman painotuksena on

• Lapsiperheiden hyvinvointi
• Sukupuolten välinen tasa-arvo.

Sosiaali- ja terveysministeriön kaikissa strategisissa tavoitteissa pyritään toteuttamaan sukupuolivaikutusten arviointi.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) 1.1.2007 voimaan tulevan muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriöiden (sisäasiainministeriö ja työministeriö) kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Keskeisenä painopisteenä on väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön ja erityisesti nuorten lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan erityisesti lukujen 33.07, 33.08, 33.32 ja 33.53 kautta. Tavoitteena on, että

• ylipainoisten osuus laskee
• alkoholin haittavaikutukset vähenevät
• tupakointi vähenee
• uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee.

Työelämän vetovoiman lisääminen

Keskeisenä painopisteenä on kannustaa kansalaisia täysipainoiseen osallistumiseen työelämään ja tehdä työ houkuttelevaksi vaihtoehdoksi kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa eläkejärjestelmää, joka tukee työelämässä jatkamista. Keskeistä on saada pidennettyä työuria ja myöhennettyä eläkkeelle jäämistä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella ja Veto-ohjelmalla. Tavoitteena on, että

• vuonna 2010 työelämässä pysytään 2—3 vuotta kauemmin kuin vuonna 2002
• työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä 2002—2010
• sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä 2002—2007.

Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Syrjäytymisessä on useimmiten kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Tavoitteena on, että

• pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat
• toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee.

Sukupuolivaikutusten arviointi toteutetaan toimeentulotukilain uudistamiseen liittyvässä hallituksen esityksessä, joka koskee toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä sekä etuoikeutetun tulon vakinaistamista.

Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva

Tavoitteena on turvata väestön tarpeiden mukaisten kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoinen saatavuus, laatu ja määrä kohtuullisin kustannuksin. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Eri elämäntilanteissa kansalaisilla tulee olla kohtuullinen toimeentuloturva, mutta järjestelmän tulee myös kannustaa työntekoon. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.17, 33.18, 33.19 ja 33.32 kautta. Tavoitteena on, että

• parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua
• turvataan henkilöstön riittävyys
• varmistetaan palvelujen kestävää rahoitusta
• taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva.

Kansallisen terveydenhuollon hankkeen toteutumisen arvioinnin yhteydessä tarkastellaan myös hankkeen sukupuolivaikutuksia.

Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa pyritään entistä tietoisemmin kiinnittämään huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolivaikutusten arviointi toteutetaan vammaislain ja lastensuojelulain uudistamiseen liittyvissä hallituksen esityksissä.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään myös Yrittäjien sosiaaliturva 2004 -työryhmän esityksen mukaisilla muutoksilla yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaoikeuteen.

¹⁾ Tasokorotukset 7 €/kk 1.3.2005 ja 5 €/kk 1.9.2006 lukien

Lapsiperheiden hyvinvointi

Tavoitteena on taata korkea syntyvyys ja laskea ensisynnyttäjien keski-ikää sekä tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitetta tuetaan useiden momenttien kautta, erityisesti luvuissa 33.15 ja 33.32. Tavoitteena on, että

• tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä
• tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia
• vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä.

Lapsiperheiden hyvinvointia tuetaan luomalla molemmille vanhemmille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työelämään sekä samanaikaisesti huolehtia perheen hyvinvoinnista. Näin vahvistetaan myös lasten kasvamista arvostamaan tasa-arvoa perheen hyvinvoinnin perustana.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla äitiyspäivärahaa ja isien vanhempainrahaa sekä joustavoittamalla isien perhevapaiden käyttöä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti koko valtioneuvoston toimin eikä siihen ole kohdennettavissa erillisiä talousarvion lukuja tai momentteja. Tavoitteena on, että

• kukin hallinnonala valtavirtaistaa toimintansa muun muassa arvioimalla tarpeen mukaan hallituksen esitystensä sukupuolivaikutukset
• naisten ja miesten väliset keskimääräiset palkkaerot kaventuvat vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä
• uudistetun tasa-arvolain mukaiset tasa-arvosuunnitelmat laaditaan viipymättä ja niiden taso on vuoteen 2008 mennessä vähintään tyydyttävä
• naisten osuus taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa kasvaa
• tasa-arvopoliittiset kysymykset arvioidaan myös miesnäkökulmasta.

Tavoitteisiin pyritään muun muassa toteuttamalla hallituksen kaikkia hallinnonaloja koskevan tasa-arvo-ohjelman kirjaukset samoin kuin hallituksen ja työmarkkinaosapuolten yhteisen samapalkkaisuusohjelman kirjaukset. Miehet ja tasa-arvo -aiheesta laaditaan strategia-asiakirja.

Tuottavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteiden kautta vähennettävä henkilötyömäärä on 340 henkilötyövuotta vuosina 2007—2011. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen ja liikelaitostamiseen, minkä tulee olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoteen 2008 mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa jatketaan, toimintamuotoja tehostetaan sekä selvitetään ministeriön tehtävä, rooli ja koko.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005—2007

¹⁾ Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 520 henkilötyövuotta.