Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2007

32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 4 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2007 enintään 8 409 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2007 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Toiminta-ajatuksensa mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hoidosta.

Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen ja korkean työllisyyden maa. Menestys perustuu huippuosaamiseen, luovuuteen, yrittäjyyteen, alueiden elinvoimaan, toimiviin markkinoihin ja kansainvälisyyteen.

Toimintaympäristö

Maailmantalouden globalisoituminen, osaamispohjaisen talouskasvun merkityksen lisääntyminen ja kestävän kehityksen — erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen — heijastuvat yhä selvemmin elinkeinoelämään ja yritysten toimintaympäristöön. Yritykset ovat aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista, mikä helpottaa niiden mahdollisuuksia valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Erityisesti Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Globaalistumisen myötä korostuu myös huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta.

Innovaatioympäristön tulee tukea suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan mahdollisuuksia yhä paremmin sekä hyödyntää osaamisen ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kilpailukyvyn kehittämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kasvuyrittäjyys, palveluyritysten edellytysten parantaminen ja markkinaehtoisen yritystoiminnan edellytysten luominen julkisissa palveluissa ovat keskeisiä haasteita. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen kestävämmiksi edellyttävät uudenlaisia painotuksia laajasti yhteiskuntapolitiikan eri alueilla.

Rahoituksen painopisteet

Vuonna 2007 kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitysrahoitus pysyy korkealla tasolla ja kasvaa tietyssä määrin. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti kohteisiin, joissa luodaan uutta tietämystä ja osaamista sekä avataan innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto on asettanut kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2007:

  • Elinkeinopolitiikka edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta sekä tukee vakaata aluekehitystä ja turvaa Suomen talouden kilpailukyvyn.
  • Energiapolitiikka turvaa kilpailukykyisen energian saannin ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet.
  • Yrittäjyyden politiikkaohjelma luo toimintaympäristöä, joka edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yritysten perustamista ja sukupolvenvaihdoksia.

Ministeriö itse on alustavasti asettanut toimialalleen seuraavat edellisiä täydentävät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2007:

  • Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyy maailman huipputasolla.
  • Yrittäjyyden asema vahvistuu ja kasvuyritysten määrä lisääntyy.
  • Alueilla on kyky hyödyntää teknologiaa, osaavaa työvoimaa ja toimivia markkinoita alueiden omien vahvuuksien pohjalta.
  • Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö.
  • Kilpailu markkinoilla on avointa ja toimivaa sekä kilpailuolosuhteet ovat yhtäläiset. Julkisen palvelutuotannon vaihtoehdot lisääntyvät.
  • Kuluttajat voivat toimia turvallisesti markkinoilla.
  • Suomi täyttää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kansalliset velvoitteet. Energiajärjestelmät ovat toimivia ja teollisuuden kilpailuedellytykset tasapuolisia.
  • Valtion yritysomaisuuden hoito tuottaa hyvän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kokonaistuloksen.

Kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttaa hallituksen elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä roolissa. Myös yrittäjyyden politiikkaohjelmaan sisältyy monia naisyrittäjyyttä edistäviä toimia. Sukupuolivaikutuksiltaan merkittävä rahoitusmuoto on naisyrittäjälainat, jotka sisältyvät Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin. Naisyrittäjälainoja myönnetään yritykselle, jossa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjälainoja arvioidaan myönnettävän vuonna 2007 noin 25 milj. euroa. Lisäksi tietyissä avustuksissa naisyrittäjyys on yhtenä kohdennusperusteena.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005—2007

    v. 2005
tilinpäätös
1000 €
v. 2006
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2007
esitys
1000 €

Muutos 2006—2007
    1000 € %
             
10. Hallinto 154 952 154 294 158 094 3 800 2
21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 369 23 401 25 001 1 600 7
22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 77 127 78 318 79 423 1 105 1
(24.) Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) 6 264 5 458 - 5 458 - 100
25. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 725 725 0
29. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 37 650 36 000 40 000 4 000 11
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 6 993 7 200 7 700 500 7
92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) 3 541 3 907 5 235 1 328 34
95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) 8 10 10
(98.) Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)
20. Teknologia- ja innovaatiopolitiikka 517 919 554 999 569 263 14 264 3
21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 410 40 315 40 450 135 0
22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 69 790 69 732 74 016 4 284 6
23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 777 9 738 9 250 - 488 - 5
24. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 944 1 945 1 922 - 23 - 1
25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 265 5 289 5 170 - 119 - 2
26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 752 27 991 29 218 1 227 4
27. Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha) 141 141 157 917 164 770 6 853 4
28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) 13 870 13 490 9 164 - 4 326 - 32
40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) 140 648 158 419 161 637 3 218 2
41. Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) 6 433 6 663 7 005 342 5
(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 - 1 000 - 100
83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) 60 889 62 500 66 661 4 161 7
30. Yrityspolitiikka 200 515 215 854 232 485 16 631 8
21. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 3 362 1 189 1 270 81 7
22. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 287 16 334 16 088 - 246 - 2
40. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 18 231 17 156 17 000 - 156 - 1
(41.) Toimintatuki Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha) 336
42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) 16 179 14 891 12 684 - 2 207 - 15
43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) 15 314 18 700 21 700 3 000 16
44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) 3 728 3 540 3 840 300 8
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 16 194 18 235 15 648 - 2 587 - 14
47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) 5 061 4 361 4 361
48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 2 724 12 600 35 000 22 400 178
(49.) Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille (arviomääräraha)
49. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Finpro ry:lle (kiinteä määräraha) 24 096 24 096 24 306 210 1
60. Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha) 10 702 20 20
62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha) 68 302 84 732 80 568 - 4 164 - 5
40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 18 043 15 890 16 171 281 2
21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 865 5 849 5 854 5 0
(24.) Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 120
26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 074 5 057 5 133 76 2
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 5 311 4 311 4 511 200 5
50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) 673 673 673
(50.) Kansainvälistymispolitiikka
60. Energiapolitiikka 62 092 31 819 35 756 3 937 12
21. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 830 701 706 5 1
27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 3 400
40. Energiatuki (arviomääräraha) 18 212 27 318 27 600 282 1
(41.) Avustus koelaitosten rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) 9 600
(42.) Kioton mekanismien käyttö (siirtomääräraha 3 v) 30 000 350 - 350 - 100
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) 4 000 4 000 0
50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) 50 50 50
70. Omistajapolitiikka 15 433 1 382 1 382
(80.) Lainat Airbus-yhteistyöhankkeille (siirtomääräraha 2 v) 2 551
(87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha) 11 500
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 1 382 1 382 1 382
  Yhteensä 968 954 974 238 1 013 151 38 913 4

  Henkilöstön kokonaismäärä 6 740 6 860 6 8701)    

1) Lisäys johtuu pääosin VTT:n henkilöstömäärän kasvusta.