Talousarvioesitys 2007

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia tavoitteita. Ministeriön ja hallinnonalan vastuulla on myös omistajapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen liikenne- ja viestintäalalla toimivien valtion yritysten osalta. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat hallinto, viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka sekä tutkimustoiminta.

Hallitusohjelman mukaan liikenne- ja viestintäpolitiikalla parannetaan kansalaisten hyvinvointia sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä. Viestintäpolitiikassa tämä tapahtuu edistämällä tietotekniikan ja tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöä ja liikennepolitiikassa kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Hallinnonalan yrityksissä noudatetaan pitkäjänteistä ja ennustettavaa omistajapolitiikkaa.

Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja ‑verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu.

Viestinnän palvelut ovat pääasiassa kaupallisia palveluja, jotka elinkeinoelämä tuottaa. Julkinen hallinto toimii teknologianeutraalin ohjauksen ja lainsäädännön avulla kilpailun ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi sekä peruspalvelutarjonnan turvaamiseksi ja kuluttajan oikeuksien suojaamiseksi. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja.

Kansallisen laajakaistastrategian vuoden 2005 loppuun mennessä asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Vuoden 2006 lopussa kaikki teknologiat huomioon ottaen Suomessa arvioidaan olevan 1,5 miljoonaa laajakaistaliittymää, joista yleisimmän yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s. Suomen asema Euroopan eturivin maana nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa on vakiintunut. Strategian toimenpideohjelmaa pannaan täytäntöön aina vuoteen 2007 saakka. Tavoitteena on, että tuolloin internet-yhteyksistä yli 90 prosenttia on laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s. Strategian lähtökohtana on, että verkkoihin syntyy hyviä palveluita ja niitä käytetään laajasti.

Televisioverkkojen digitalisointi etenee. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen analogisista lähetyksistä luopumisesta 31.8.2007 lähtien. Digitaalinen televisioverkko kattoi koko maan vuoden 2005 loppuun mennessä. Vuoden 2006 lopussa 70 prosentilla kotitalouksista arvioidaan olevan käytössä digitaalinen vastaanotin. Vuonna 2007 varmistetaan, että digitaaliseen televisioon siirtyminen onnistuu kansalaisten näkökulmasta sekä huolehditaan Sveriges Television Ab:n (SVT) lähetysten välittämisestä siirryttäessä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan.

Kansallisen tietoturvastrategian avulla Suomesta rakennetaan tietoturvallinen yhteiskunta. Strategian tavoitteena on edistää tietoturvallisuusyhteistyötä sekä kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Strategian avulla parannetaan tietoturvallisuusriskien hallintaa, turvataan perusoikeuksien toteutuminen ja kansallinen tietopääoma. Tavoitteena on myös lisätä tietoturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Vuoden 2007 aikana arvioidaan mahdollisten päällekkäisyyksien poistamista muiden tietoyhteiskunnan normaaliajan häiriötilanteisiin suuntautuneiden toimintojen välillä.

Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat tavoitteet:

• Korkealaatuiset viestintäpalvelut ovat yleisesti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla.
• Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin.
• Uusia innovatiivisia viestintäpalveluita syntyy ja tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden, kilpailukyvyn ja kansalaisten arjen parantamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat tavoitteet:

• Nopeita laajakaistapalveluita tarjotaan ja käytetään kattavasti.
• Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tarjonta ja rahoitus on turvattu sekä kaupallisen televisio- ja radiotoiminnan ja muun sisältötuotannon toimintaedellytykset kehittyvät.
• Postin yleispalvelun taso säilyy.
• Sanomalehti säilyy monipuolisena ja moniarvoisena viestintävälineenä.
• Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusala on kilpailukykyinen ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus ovat korkeaa tasoa. Viestintäviraston tietoturvatoimintaa kehitetään ja suunnataan se myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen.
• Lainsäädäntö, toimilupa- ja taajuuspolitiikka tukevat arjen tietoyhteiskunnan kehittymistä ja konvergoituvien palvelujen syntymistä ja tarjontaa.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat sekä sanomalehdistön tuki. Näihin esitetään yhteensä 19,5 milj. euroa. Poikkeusolojen viestintäverkkojen tukeminen on siirretty sisäasiainministeriön hallinnonalalle.

Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas ja toimiva liikennejärjestelmä. Liikennepalvelujen tarjonnan tehostamiseksi palveluja pyritään suunnittelemaan ja hankkimaan laajempina kokonaisuuksina. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä. Väylänpidon kustannuksia minimoidaan hankintamuotoja ja toimintamuotoja edelleen kehittämällä.

Vuonna 2007 henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 %. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen ja erityisesti kuljetusintensiivisten toimialojen kasvusta riippuen.

Lähivuosien väylänpidon ja liikenteen palvelujen tarpeisiin vaikuttavat keskeisimmät muutostekijät ovat väestön muuttoliikkeestä aiheutuva aluerakenteen muutos ja väestön ikääntyminen sekä muutokset elinkeinoelämän rakenteessa. Väestön keskittyminen lisää liikenteen kysyntää ja investointitarpeita kasvualueille. Samanaikaisesti liikenneväyläpalvelujen riittävä taso on säilytettävä väestöä menettävillä alueilla. Yksityisteiden pitoa tuetaan suorin avustuksin ja tukemalla niiden tienpitomenetelmien kehittämistä. Kohtuuhintainen julkisen liikenteen palvelujen saatavuus pyritään turvaamaan kansalaisille. Elinkeinoelämän globalisoituminen korostaa kansainvälisten yhteyksien kehittämisen merkitystä.

Hallitusohjelman mukaisesti asetettu liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmä sai vuonna 2004 valmiiksi esityksen liikenneväylien pidon linjauksista hallituskaudelle ja yleisemmällä tasolla koko seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Hallituskaudella aloitettavia hankkeita ovat seuraavat 18 hanketta, joiden yhteen laskettu sopimusvaltuus on 1 870 milj. euroa (2 279 milj. euroa sisältäen alv:n):

• Muurla—Lohja -moottoritien toteuttaminen elinkaarimallilla (sopimusvaltuus 700 milj. euroa, rakentamiskustannukset noin 300 milj. euroa), vuoden 2004 ensimmäinen lisätalousarvio.
• Tornion vesiväylän syventäminen (sopimusvaltuus 11 milj. euroa) ja Hakamäentien hanke (sopimusvaltuus 100 milj. euroa), vuoden 2005 talousarvio.
• Raahen meriväylä (sopimusvaltuus 30 milj. euroa), Tampereen läntisen kehätien 2. vaihe (sopimusvaltuus 57 milj. euroa), kuntien kanssa yhteishankkeena Hintta—Korvenkylä, Oulu (sopimusvaltuus 25,7 milj. euroa), Ilmalan ratapiha (sopimusvaltuus 100 milj. euroa) ja Vihti—Pori -tien parannustyöt (sopimusvaltuus 45 milj. euroa), vuoden 2006 talousarvio.
• Seinäjoki—Oulu -rataosan ensimmäinen osa (sopimusvaltuus 110 milj. euroa), vt 6 Lappeenranta—Imatra -tiehanke (sopimusvaltuus 131 milj. euroa) ja Lahti—Luumäki -ratahanke (sopimusvaltuus 185 milj. euroa), Kehä I Turunväylä—Vallikallio (sopimusvaltuus 86,3 milj. euroa), Keski-Pasilan ratapihatyöt (sopimusvaltuus 39,2 milj. euroa), vt 4 Lusi—Vaajakoski (sopimusvaltuus 75 milj. euroa), kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti (sopimusvaltuus 48 milj. euroa), vt 14 Savonlinnan keskusta (sopimusvaltuus 59 milj. euroa), Haminan kaupungin sopimukselle Haminan meriväylän parantaminen (sopimusvaltuus 9,8 milj. euroa) ja vt 4 Kemin kohta ja sillat (sopimusvaltuus 58 milj. euroa), vuoden 2007 talousarvioesitys.

Liikenneväylien pidossa turvataan päivittäinen liikennöitävyys ja väylien kunto sekä liikenneturvallisuus. Liikenteen aiheuttamia pohjavesiriskejä pienennetään. Ministerityöryhmän esittämiä teemahankkeita (ratojen yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen sekä tieverkolla satamayhteyksien parantaminen, pääteiden turvallisuuden parantaminen sekä kasvavien alueiden kehityksen tukeminen) jatketaan.

Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten jatkuvan kasvun ympäristöriskejä Suomenlahdella vähennetään kehittämällä liikenteen ohjausjärjestelmiä ja osallistumalla kansainvälisten merikuljetussääntöjen kehittämiseen.

Merenkulun aktiivisilla toimenpiteillä luodaan edellytykset varmistamaan riittävä Suomeen rekisteröity aluskanta ja siten palvelujen jatkuvuus kaikissa tilanteissa.

Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat tavoitteet:

• Turvataan toimivat matka- ja kuljetusketjut.
• Parannetaan liikenneturvallisuutta.
• Vähennetään ympäristöhaittoja.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat edellisiä täydentävät tavoitteet:

• Runkoverkon toimivuutta ja sujuvuutta parannetaan.
• Kehitetään eri liikkumis- ja kuljetusmuotojen valintamahdollisuuksia.
• Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso turvataan.
• Edistetään liikennejärjestelmän toimivuutta kaupunkiseudulla.
• Vähennetään liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia.
• Parannetaan liikenteen energiatehokkuutta.
• Vähennetään liikenteen hiukkaspäästöjä sekä meluhaittoja.
• Huolehditaan liikenne- ja kuljetusmarkkinoiden toimivuudesta.
• Hallinnonalan tuottavuutta parannetaan.

Liikennepolitiikkalohkolle esitetään yhteensä 1 423,1 milj. euroa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylälaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä ilmailun ja rautatieliikenteen alueille perustetut hallinto- ja turvallisuusvirastot. Muita liikennepolitiikkalohkon määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet, tienpidon valtionavut sekä kansallinen rahoitusosuus rakennerahastohankkeisiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää yhdessä Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen kanssa väylävirastojen yhdistämisen hyödyt ja haitat. Myös Ilmatieteenlaitoksen ja Merentutkimuslaitoksen yhteistyön kehittämistä selvitetään.

Valtion omistajaohjauksen 1.5.2007 lukien valtioneuvoston kansliaan keskittämiseen liittyen siirretään liikenne- ja viestintäministeriöstä valtionyhtiöiden omistajaohjaus VR-Yhtymää lukuun ottamatta.

Tutkimustoiminnan politiikkalohkolle esitetään yhteensä 38,8 milj. euroa. Tutkimustoimintaa harjoittavia laitoksia ovat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos.

Hallinnon politiikkalohkolle esitetään 18,7 milj. euroa yhteensä liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Hallinnonalalle esitetään määrärahoja 1 501,5 milj. euroa.

Lisäksi hallinnonalan arvonlisämenoihin esitetään 271,3 milj. euroa.

Hallinnonalan maksutuloista ja veronluonteisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 75,2 milj. euroa sekä radanpitoon käytettävä ratamaksu (42,4 milj. euroa) ja ratavero (21,0 milj. euroa). Viestintävirasto saa veronluonteisina maksutuloina 4,2 milj. euroa ja muina maksutuloina 27,0 milj. euroa. Ajoneuvohallintokeskuksen maksutulot ovat yhteensä 69,9 milj. euroa.

Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 12,0 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU-varoja momentilta 26.98.61 noin 11,0 milj. euroa.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005—2007