Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
         01. Valtiovarainministeriö
         05. Valtiokonttori
         18. Verohallinto
         40. Tullilaitos
         52. Tilastokeskus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2007

28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomen väestö ikääntyy nopeammin kuin muissa EU-maissa ja tästä aiheutuu työmarkkinoille ja julkiseen talouteen erilaisia jännitteitä. Ikääntyminen on suuri haaste erityisesti julkisen talouden kestävälle rahoitukselle, kun eläke- ja hyvinvointipalvelujen menopaineet kasvavat, mutta työvoiman määrän vähentyessä kansantuotteen sekä veropohjan kasvu hidastuvat.

Työvoiman vähentymistä voidaan hidastaa lähinnä pidentämällä työuria ja parantamalla työelämän vetovoimaa. Työpanoksen niukentuessa entistä tärkeämmäksi tulee sen ja muiden voimavarojen kohdentaminen mahdollisimman tuottavasti, jolloin strategisten henkilöstövoimavarojen johtamisen merkitys kasvaa. Talouspolitiikan suurin haaste onkin työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen.

Keskeinen haaste liittyy myös kansainvälisen työnjaon ja kilpailuympäristön nopeaan muutokseen avoimessa maailmantaloudessa. Kilpailuympäristön nopeaan muutokseen sopeutuminen edellyttää hyvin toimivia hyödyke-, rahoitus- ja työmarkkinoita. Tuottavuus on globaalitaloudessa kansallisen kilpailukyvyn tärkein määrittäjä ja sitä voidaan tehokkaammin kohottaa investoinneilla inhimilliseen pääomaan ja teknologiseen kehitykseen. Tuottavuuden parantamispyrkimyksiä vastaan toimii muun muassa monimutkaistuva lainsäädäntö.

Kansainvälinen kilpailu tuotannosta ja työpaikoista johtaa maiden lisääntyvään kilpailuun osaavasta ja korkeasti koulutetusta työvoimasta. Kilpailu suorista sijoituksista ja työpaikoista johtaa myös maiden välisen verokilpailun voimistumiseen. Talouden kansainvälistyminen lisää työn, työvoiman, pääomien ja palveluiden liikkuvuutta. Kansainväliset normit ja verokilpailu edellyttävät muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin.

Julkisen talouden vakaus ja kestävyys edellyttää julkisten menojen kasvun hillintää, tuottavuuden kohottamista sekä talouden kasvupotentiaalin vahvistamista. Julkisen talouden tasapainon turvaaminen pidemmällä aikavälillä edellyttää tulonsiirtojen ja palvelujärjestelmien uudistamista toisiaan tukevasti sekä julkisen sektorin voimavarojen oikeaa mitoittamista ja tehtävien priorisointia. Voimavaroja on voitava siirtää tehtäväalueelta toiselle väestön ikärakenteen ja aluerakenteen muutosten ja palvelutarpeiden uusien priorisointien mukaisesti. Samalla on otettava entistä paremmin huomioon julkisen talouden ja julkisen sektorin vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen samoin kuin kilpailuympäristön toimivuuteen ja resurssien kohdentumiseen.

Pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen johtaa kuntasektorilla kasvaviin peruspalvelujen kysyntä- ja rahoituspaineisiin. Talouden tasapainottaminen edellyttää kunnilta sellaisia palvelurakenteita ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa.

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

Talouden kasvu ja vakaus

Talous- ja rakennepoliittisen valmistelun tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen työpanosta ja työn kysyntää lisäämällä. Veropoliittisten ratkaisujen toimeenpanossa tähdätään työllisyyden, investointien ja talouskasvun tukemiseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen.

Veroeurojen käytön tehostaminen

Tavoitteena on, että julkisen talouden tasapainovaatimukset ja palvelujen järjestämisen turvaaminen kohtaavat, kun väestön ikärakenne muuttuu ja kuntien menopaineet kasvavat. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia, joilla voidaan lisätä taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä varmistaa näin rahoituksen kestävyys. Edessä oleva nopea eläkkeelle siirtyminen mahdollistaa toimintojen rationalisoinnin ja pakottaa voimavarojen kohdentamiseen ydintoimintoihin. Valtion resurssiohjausta tehostetaan edelleen ottamalla käyttöön konsernimaisen johtamisen tarjoamia mahdollisuuksia ja menettelyjä.

Työllisyysasteen parantaminen

Työllisyyden parantaminen on hallitusohjelman tärkein tavoite. Talous- ja rakennepolitiikan valmistelun tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen lisäämällä työpanosta ja työn kysyntää. Talouspolitiikan haasteisiin vastataan tilanteessa, jossa Suomen taloudellinen toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Kyky sopeutua globaalitalouden muutoksiin ja teknologian hyödyntäminen ovat avainasemassa työllisyysasteen nostamisen ja suotuisan tuottavuuskehityksen kannalta

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat valtioneuvoston asettamia tavoitteita täydentävät alustavat tulostavoitteet:

Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia tehokkaalla ja laadukkaalla julkisen toiminnan ja talouden ohjauksella ja kehittämisellä sekä luomalla yrityksille ja yksityisille suotuisaa, kannustavaa ja vakaata taloudellista toimintaympäristöä.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja vahvaan näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten vero- ja tullipalvelujen tuottamiseen sekä valtion konsernitason palvelujen tehokkaaseen ohjaamiseen ja taloudelliseen järjestämiseen.

Talouspolitiikka

Valtiovarainhallinto tuottaa strategisesti ja rakentavasti kriittistä, vankkaan tietoon pohjautuvaa hallinnonalarajat ylittävää näkemystä yhteiskunnalliseen talouskeskusteluun sekä päätöksenteon tueksi.

Rahoitusmarkkinapolitiikalla ja sitä edistävällä toiminnalla vahvistetaan ja luodaan rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka kaikissa oloissa ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden vakaaseen, tehokkaaseen ja tasapuoliseen toimintaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Hallinnonalalla tuotetulla tilasto- ja tutkimustiedolla tuetaan taloudellisen kehityksen muutosten ennakointia sekä päätösten tekoa.

Osallistutaan kuntatalouden kehittämiseen sekä kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseen valtiovarainhallinnolla käytettävissään olevin keinoin.

Toimeenpannaan Lissabonin strategian pohjalta laadittua kansallista kilpailukykyohjelmaa valtiovarainhallinnossa olevin instrumentein.

Vaikutetaan aktiivisesti EU-tason vakaussopimuksen noudattamisen ja budjettikurin tehostamiseen.

Julkisen talouden ja toiminnan ohjaus

Kehys- ja budjettivalmistelulla jatketaan toimia valtiontalouden menokehyksessä pysymisen varmistamiseksi muun muassa korostamalla menokurin välttämättömyyttä tulevien vuosien menoja suunniteltaessa ja toteuttamalla hallinnonalan tuottavuusohjelmaa.

Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla.

Valtionhallinnon kehittäminen ja konserniohjaus

Valtiovarainhallinto koordinoi, ohjaa ja kehittää osaltaan laadukkaita julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen välineitä, kuten tulosohjausta, toimialansa lainsäädäntöä, valtiokonsernin palvelutuotantoa, valtion IT-johtamista sekä edellä mainittuihin liittyvää osaamista.

Jatketaan käynnistettyjen muutosprosessien toimeenpanoa: tuottavuusohjelma, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten kokoamisen tuki, valtion toimitila-, kiinteistö-, hankinta- ja IT-strategian toimeenpano.

Edistetään valtion kilpailukykyä työnantajana sekä osaavan henkilökunnan rekrytoitumista valtion palvelukseen.

Verotuksen toimeenpano

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotusmenettely toteutetaan niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaiden taloudelliselle toiminnalle.

Yleinen tullipolitiikka ja tullitoimi sekä sisämarkkinoiden toimivuus

Tullin yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on turvata yritysten ulkomaankaupan sujuvuus, huolehtia tehokkaasti ja oikein EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä taata tuloksellinen rikostorjunta tehokkailla valvontamenetelmillä, nykyaikaisilla teknisillä apuvälineillä sekä toimintojen kohdistamista tukevilla tietojärjestelmillä. Keskeisiä painopistealueita ovat tulliselvitys- ja verotusprosessien uudistaminen tietotekniikan avulla sekä Venäjän kaupan tullisujuvuuden edistäminen.

Tilastotoimi

Tilastoalan kansallisena yleisviranomaisena Tilastokeskus kehittää valtion tilastotointa laadukkaana ja tehokkaasti ja yhtenäisin toimintatavoin toimivana kokonaisuutena. Tilastokeskus huolehtii tuottamiensa tietojen relevanssista ja laadusta siten, että ne täyttävät keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kansainväliset sitoumukset. Virasto toimii siten, että sen tunnettuus ja myönteinen julkisuuskuva säilyvät edelleen hyvinä. Tiedonantajien vastausmotivaatiota ylläpidetään huolehtimalla heidän tietosuojastaan kaikissa tietojenkäsittelyn vaiheissa. Tiedonantajia rohkaistaan myös siirtymään tietojen antamiseen sähköisesti.

Hallinnonalan tuottavuus ja toiminnallinen tehokkuus

Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmalla haetaan tuottavuuden parantumista kahdella tasolla: 1) toimenpiteistä, joilla vaikutetaan koko valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseen 2) toimenpiteistä, joilla vaikutetaan hallinnonalan eri toimintayksiköiden, erityisesti ydintoiminnan kehittämisen sekä johtamisen kehittämisen kautta saataviin tuottavuushyötyihin. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluu valtion konsernihallinnon ja -palvelujen kehittämisen kokonaisuus. Jälkimmäinen koskee kaikkia hallinnonalan yksiköitä, joista tuottavuusohjelman ns. kärkihankkeiksi on nostettu verotusprosessien uudistaminen ja tullin toiminnan kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä. Hallinnonalan tuottavuuden kehitystä kuvaava mittaristo on käytössä. Luodaan ja otetaan käyttöön hallinnonalan yhteinen kehittämisen ja arvioinnin viitekehys sekä sen käyttöä tukevat hyvän hallinnan ja ohjauksen menettelyt.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005—2007

    v. 2005
tilinpäätös
1000 €
v. 2006
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2007
esitys
1000 €

Muutos 2006—2007
    1000 € %
             
01. Valtiovarainministeriö 139 831 81 681 82 160 479 1
21. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 099 30 742 29 163 - 1 579 - 5
22. Valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 185 7 861 9 017 1 156 15
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 40 656 42 000 43 000 1 000 2
62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus valtiovarainministeriön osalta (arviomääräraha) 50 237 130 - 107 - 45
(73.) Talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 12 000
(83.) Pääomalaina Solidium Oy:lle (kiinteä määräraha) 50 000
89. Osakkeiden myyntijärjestelyt ja hankinnat (siirtomääräraha 2 v) 841 841 850 9 1
03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 3 768 3 762 3 814 52 1
21. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 768 3 762 3 814 52 1
05. Valtiokonttori 42 078 41 776 18 937 - 22 839 - 55
21. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 708 41 408 18 937 - 22 471 - 54
(22.) Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 370 368 - 368 - 100
07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 3 032 908 3 187 860 3 334 202 146 342 5
05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) 2 940 064 3 072 760 3 208 860 136 100 4
06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 18 685 20 290 19 900 - 390 - 2
07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 24 115 27 710 28 285 575 2
50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 37 208 41 000 43 257 2 257 6
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 12 147 26 000 33 200 7 200 28
95. Valtion maksettavaksi tulevat korot liikaa saaduista ennakkotuloista viimeisenä eläkelaitoksena (arviomääräraha) 688 100 700 600 600
18. Verohallinto 349 540 347 487 339 597 - 7 890 - 2
21. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 349 540 347 487 339 597 - 7 890 - 2
39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 205 805 200 610 207 333 6 723 3
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 181 797 176 110 182 133 6 023 3
31. Verohyvitys (arviomääräraha) 20 998 21 000 21 000
40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 3 010 3 500 4 200 700 20
40. Tullilaitos 142 495 129 953 129 832 - 121 - 0
21. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 130 295 129 953 129 832 - 121 - 0
(70.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 2 v) 4 000
(71.) Toimistoautomaatiojärjestelmän hankinta (siirtomääräraha 3 v) 8 200
52. Tilastokeskus 41 453 41 239 41 655 416 1
21. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 453 41 239 41 655 416 1
60. Senaatti-kiinteistöt
80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet 24 375 18 885 14 834 - 4 051 - 21
21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siirtomääräraha 2 v) 169 169 169
23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 050 1 096 1 103 7 1
(24.) Työhyvinvoinnin tuki (siirtomääräraha 2 v) 500 1 600 - 1 600 - 100
25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 530 410 352 - 58 - 14
(26.) EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) 7 000 15 400 - 15 400 - 100
27. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 15 000 13 000 13 000 0
60. Valtion maksu Koulutusrahastosta johtuvista menoista (arviomääräraha) 126 210 210
81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 74 645 10 062 9 545 - 517 - 5
01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset (siirtomääräraha 2 v) 1 177 1 177 1 177
02. Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat päätökset (arviomääräraha) 23 168 168
25. Euroopan unionin osallistuminen matkakustannusten korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 685 3 700 3 100 - 600 - 16
(28.) Julkishallinnon sähköisen tunnistamisen ja verkkomaksamisen -hanke (siirtomääräraha 3 v) 450
95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa (arviomääräraha) 310 17 100 83 488
96. Edeltä arvaamattomat tarpeet (kiinteä määräraha) 70 000 5 000 5 000
82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille 5 165 5 500 6 500 1 000 18
44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 5 165 5 500 6 500 1 000 18
84. Kansainväliset rahoitusosuudet 1 232 1 405 1 405
66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 170 170
68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomääräraha) 1 232 1 235 1 235
90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille 1 416 418 1 540 000 1 528 000 - 12 000 - 1
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 416 418 1 540 000 1 528 000 - 12 000 - 1
99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 41 039 182 055 277 638 95 583 53
41. Tuki työnantajille (arviomääräraha) 124 000 124 000
(42.) Tuki varustamoliikkeille (arviomääräraha) 8 250
43. Energiaverotuki (arviomääräraha) 93 883 93 883 0
63. Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 9 463 8 000 12 000 4 000 50
95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 57 55 55
97. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 23 269 50 000 47 700 - 2 300 - 5
  Yhteensä 5 520 751 5 792 275 5 995 452 203 177 4

  Henkilöstön kokonaismäärä 10 659 10 700 10 510