Talousarvioesitys 2007
26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Toimintaympäristön kuvaus
Mahdollisuudet tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen ovat parantuneet. Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut eri puolilla maata ovat suotuisalla kasvu-uralla. Vuonna 2007 talouden kasvun arvioidaan hidastuvan, jolloin työvoiman alueellinen liikkuvuus on hallittua. Myönteisten mahdollisuuksien kääntöpuolella ovat elinkeinotoiminnan rakenteelliset ongelmat, jotka ovat samanaikaisesti syventymässä erityisesti maaseudulla ja pienissä seutukunnissa. Näiden alueiden kehitystä varjostaa erityisesti ikääntymisestä johtuva väestö- ja työvoimaresurssien väheneminen. Kansainvälistyvät markkinat kiristävät kilpailua yritysten ja alueiden välillä ja muuttavat niiden toimintaedellytyksiä. Osaamiseen perustuva kilpailukyky on menestystekijä, jonka vahvistaminen edellyttää julkisen vallan ja yksityisen tuotantoelämän yhteistyötä. EU:n rakennerahastopolitiikan rahoitus vähenee vuodesta 2007 lähtien ja tämä edellyttää muutoksia kansallisessa aluepolitiikassa.
Globalisoituminen ja Euroopan unionin laajentuminen asettavat suuria haasteita myös julkiselle sektorille. Samanaikaisesti julkisen hallinnon palvelutarpeet lisääntyvät kansallisista syistä muun muassa väestön ikääntymisestä ja kansalaisten vaatimusten johdosta. Julkisen hallinnon henkilöstön eläkkeelle siirtyminen lisääntyy lähivuosina nopeasti. Samanaikaisesti työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä palvelujen saatavuuden turvaaminen ja hallinnon kustannustehokkuuden merkitys korostuvat entisestään.
EU:n siirtymäaikasäännösten päättyminen, alkoholilainsäädännössä tapahtuneet muutokset ja hintatason aleneminen ovat vaikuttaneet erityisesti pahoinpitelyjen ja päihtyneiden säilöönottojen määrään. Alkoholin kulutuksen pysyessä aikaisempaa korkeammalla tasolla tai mahdollisesti edelleen kasvaessa tulevat alkoholin käytön haitat näkymään jatkossakin poliisin tehtävissä muun muassa lisääntyneinä kotiväkivaltahälytyksinä ja onnettomuuksien kasvuna.
Turvallisuusviranomaisten välinen yhteistyö kehittyy edelleen muun muassa poliisin, tullin ja rajavartioston yhteisten analyysikeskusten toiminnan vakiintuessa. Väkivallan vähentämiseen tähtäävän laajan poikkihallinnollisen rikoksentorjuntaohjelman toimeenpano käynnistyy.
Turvallisuusviranomaisten yhteistyön välineenä käytettävän viranomaisradioverkon hallinta siirretään liikenne- ja viestintäministeriöstä sisäasiainministeriölle. Samalla siirretään Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjaus sisäasiainministeriöön.
Perhe- ja lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan torjunta ja ennalta estäminen on yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen tavoite. Poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten välistä yhteistyötä lisätään tavoitteena luoda sosiaalipäivystys koko maahan. Lapsiin kohdistuva väkivalta tulee aiempaa useammin ilmi.
Poliisi, rajavartiolaitos ja ulkomaalaisvirasto lisäävät panostusta ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan.
Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskusalueille vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen väestökatoalueilla vaikeutuu. Pelastustoimen henkilöstön ikääntyminen ja ikärakenteen painottuminen vanhempiin ikäluokkiin aiheuttaa paineita erityisesti koulutuksen järjestämiseen. Kohoava eläkeikä vaikeuttaa henkilöstön tehokasta käyttöä pelastuslaitoksissa. Pelastustoimen kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät avunantotehtävät ovat lisääntymässä.
Ihmisten liikkuminen globaalisti ja EU:n sisäisen liikkuvuuden alueen laajetessa myös EU:n sisällä lisääntyy. Sen lisäksi Suomessa pyritään aktiivisesti lisäämään työvoiman maahanmuuttoa maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaisesti. Turvapaikanhakijoiden määrän nopeisiin muutoksiin ja muihin yllättäviin muuttoliikkeisiin varaudutaan. Ulkomaalaishallinnon palvelujen kysyntä tuleekin kasvamaan. Siksi on pyrittävä tehostamaan toimintoja ja tarvittaessa tekemään myös hallinnon uudelleenjärjestelyjä. Myös EU:n ylikansallinen päätöksenteko ja muutenkin lisääntyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö asettavat uusia haasteita maahanmuuttohallinnolle. Laittoman maahanmuuton ja työnteon sekä ihmiskaupan torjunta, turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön minimoiminen ja laittomasti maassa oleskelevien tehokas palauttaminen vaativat entistä enemmän huomiota.
Kansainvälisen kehityksen seurauksena ihmisten liikkuminen lisääntyy ja se vaikuttaa rajaturvallisuuteen, jonka haasteet kasvavat Euroopan unionin ulkorajoilla. Myös Euroopan unionin sisällä ihmisten vapaa liikkuminen lisää rajavalvonnan haasteita. Vapaa liikkuminen lisää järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia. Euroopan unionin alueella laiton maahantulo on yksi keskeisistä ongelmista, ja sen merkitys lisääntyy myös Suomessa. Euroopassa ja myös Suomessa on todettu, että suuri osa laittomasta maahantulosta ja muusta rajat ylittävästä rikollisuudesta liikkuu pääosin sisärajojen kautta. Schengen-alue laajennee Baltian maihin vuonna 2007 ja sisärajatarkastukset poistuvat. Tämä luo uusia mahdollisuuksia rikollisille ja turvapaikkamenettelyä väärinkäyttäville henkilöille. Laittomaan maahantuloon liittyy rikollisia ilmiöitä kuten ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa.
Venäjän ja Suomen välinen rajaliikenne on kasvussa. Suomesta Venäjälle ja transitona Suomen kautta vietävän tavaraliikenteen määrä on suuri. Rajaliikenteen kehittäminen on osa Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden ja Venäjän strategiaa sekä tärkeä menestystekijä Suomelle. Samalla kasvava rajaliikenne on maiden välisen elintasokuilun vuoksi myös riski.
Venäjän ulkomaalaispolitiikalla ja rajavalvonnalla on suuri merkitys Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Venäjän rajavartiopalvelun uudistaminen on käynnistynyt. Venäjän Federaation turvallisuuspalvelun (FSB) rajavartiopalvelun resursseja kohdennetaan etelärajalle, jossa turvallisuustilanne on heikko. Suomen vastaisella rajalla rajavartioasemaverkko harvenee ja esteaitarakennelmat jäävät hoitamatta. Samalla henkilöstön osalta ollaan siirtymässä kokonaan ammattilaisorganisaatioon, ja meneillään on ylimenokausi. Tämä saattaa lisätä laitonta maahantuloa, sillä Venäjällä oleskelee laittomasti jopa miljoonia henkilöitä, joista ainakin osa pyrkii aktiivisesti Euroopan unionin alueelle.
Suorat lennot Kaukoidästä etenkin Kiinasta ja Intiasta jatkavat kasvuaan. Tämä ulkorajaliikenne merkitsee myös kasvavaa haastetta laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnalle.
Koko maan tasolla kuntatalouden arvioidaan vuosina 2006 ja 2007 paranevan vuoteen 2005 verrattuna. Kuntatalouden kehitysarvio on kuvattu yleisperustelujen peruspalvelubudjettitarkastelun yhteydessä.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:
Tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen
Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluerakennetta kehitetään tukemalla alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä luomalla edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti sekä laadullisella arvioinnilla että määrällisillä tunnusluvuilla, jotka kuvaavat koulutustasoa, työmarkkinatilannetta, muuttoliikettä ja väestöä, alueellista bruttokansantuotetta ja tuotantoa, kuntataloutta erityyppisissä kunnissa sekä hyvinvointia. Maakunnan liitot ovat maakuntaohjelmissaan asettaneet alueensa kehitystä koskevia tavoitteita.
Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.
2005 | 2006 | 2007 | |
Tunnusluku | toteutuma | tavoite | tavoite |
---|---|---|---|
Katuturvallisuusindeksin arvo | 91,4 | 93 | 94 |
Liikenneturvallisuusindeksin arvo | 135,9 | 136 | 138 |
Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitystaso, % | 49,6 | 49,7 | 50,0 |
Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen
Valtion palvelujen saatavuus turvataan kaikilla seuduilla kehittämällä valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutuotantoa ja säilyttämällä paikallishallinnon toimipaikkaverkko riittävän kattavana. Ministeriöt vahvistavat alueelliset palvelutavoitteet valtion alue- ja paikallishallinnolle. Palveluja tarjotaan entistä enemmän verkkopalveluina ja yhteispalveluna. Hallinnon rakenteita uudistetaan ja jatketaan keskushallinnon toimintojen alueellistamista ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti konkreettisen toimenpidesuunnitelman ja valtion alue- ja paikallishallinnolle asetettujen sitovien palvelutavoitteiden avulla.
Kainuun hallintokokeilulla turvataan kunnallisten palvelujen laatu ja saatavuus kokeilualueella. Kokeilussa turvataan kansalaisten osallistuminen kuntien yhteistyönä hoidettavia palveluita koskevaan päätöksentekoon.
Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen kautta.
Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen
Kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksutasolla. Toteutetaan yleisperusteluiden peruspalvelubudjettitarkastelussa tarkemmin selostettu kunta- ja palvelurakenneuudistus, jolla turvataan vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen. Hallituksen esitys uudistuksen suunnittelun ja toimeenpanon edellyttämäksi lainsäädännöksi on tarkoitus antaa eduskunnalle siten, että lait voivat tulla voimaan vuoden 2007 alusta ja uudistuksen edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet voidaan toteuttaa vuoden 2009 alusta.
Kuntarakennetta on tarkoitus vahvistaa yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä on tarkoitus uudistaa sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa.
Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen
Poliisi osallistuu sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tavoitteena on erityisesti torjua järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta ja huumausainerikollisuutta. Lisäksi tavoitteena on paljastaa herkästi piiloon jäävää rikollisuutta kuten perheväkivaltaa, ihmiskauppaa ja talousrikollisuutta entistä tehokkaammin. Paikallispoliisin piirijakoa uudistetaan ja yhteistoiminta-alueita laajennetaan tavoitteena kihlakuntien rajat ylittävä täydellinen yhteistoiminta. Rakenteellisten uudistusten tavoitteena on myös erikoisosaamisen tehostaminen ja partiotoiminnan lisääminen. Uudistukset toteutetaan siten, että poliisin palvelut voidaan turvata tasapuolisesti läheisyysperiaatetta noudattaen.
Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tehokas pelastustoimen järjestelmä. Tämä tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluita sekä hyvää kumppanuusverkostoa.
Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajaturvallisuuden taso pidetään hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä varmistetaan, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla. Rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräinen odotusaika satamissa on 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräinen odotusaika satamissa on 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia.
Tunnusluku | 2005 toteutuma |
2006 arvio |
2011 tavoitetaso |
---|---|---|---|
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) | 9 920 | 10 430 | alle 8 500 |
Palokuolemien määrä, enintään (hlö) | 109 | 85 | alle 40 |
Rakennuspalovahinkojen arvo (milj. € ), enintään | 102 | 168 | alle 80 |
Tunnusluku/mittari | Mittarin arvo 2004 | Mittarin arvo 2005 | Tavoitetaso 2007 |
---|---|---|---|
Laittoman maahantulon järjestämisrikokset (kpl) | 18 | 43 | enintään 42 |
Rajatarkastusten kattavuus (%) | 99,9 | 99,9 | 99,5 |
Rajatarkastusten laatu (%) | 99,6 | 99,7 | 99,9 |
Rajatapahtumien estäminen (%) | 93 | 89 | 97 |
Rajatapahtumien paljastaminen (%) | 75 | 68 | 72 |
Rajatapahtumien selvitystaso (%) | 100 | 100 | 64 |
Rajavartiolaitoksen paljastamat rikokset (lkm) | 6 858 | 6 647 | 8 000 |
Henkilöliikenteen sujuvuus maarajalla ja lentoasemilla | 8 | 8 | 10 |
Henkilöliikenteen sujuvuus satamissa | 34 | 30 | 30 |
Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmius pidetään sellaisena, että kaikkiin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Avun tulee olla paikalla viimeistään tunnin kuluttua siitä hetkestä kun hätätilanne on määritetty.
Aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistäminen
Ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen toteutuvat maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuutto on hallittua; laillista maahanmuuttoa edistetään ja kansainvälistä suojelua annetaan sitä tarvitseville. Torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja työntekoa sekä ihmiskauppaa. Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle luodaan paremmat edellytykset.
Sisäasiainhallinnon palvelukeskus
Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa hallinnon tuottavuutta ja laatua ja mahdollistaa voimavarojen suuntaaminen hallinnonalan ydintehtäviin. Talous-, henkilöstö- ja yhteyspalvelujen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 35 %. Samalla asiakas- ja työtyytyväisyys pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla. Palvelukeskus ryhtyy ottamaan vastaan oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita vuonna 2007.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005—2007
v. 2005 tilinpäätös 1000 € |
v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2007 esitys 1000 € |
Muutos 2006—2007 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Sisäasiainministeriö | 96 983 | 96 772 | 103 291 | 6 519 | 7 |
---|---|---|---|---|---|---|
21. | Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 22 121 | 22 457 | 23 465 | 1 008 | 4 |
22. | Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) | 5 212 | 5 212 | 5 212 | — | — |
23. | Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | — | 7 103 | 9 114 | 2 011 | 28 |
24. | KuntaIT:n toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 2 500 | 2 500 | 0 |
29. | Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 62 246 | 60 000 | 60 000 | — | — |
43. | Poikkeusolojen viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) | 6 604 | 2 000 | 3 000 | 1 000 | 50 |
(63.) | Julkiset palvelut verkkoon -hanke (siirtomääräraha 2 v) | 800 | — | — | — | — |
02. | Ulkomaalaisvirasto | 13 122 | 12 942 | 13 221 | 279 | 2 |
21. | Ulkomaalaisviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 13 122 | 12 942 | 13 221 | 279 | 2 |
05. | Lääninhallitukset | 53 248 | 51 415 | 51 648 | 233 | 0 |
21. | Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 53 248 | 51 415 | 51 648 | 233 | 0 |
06. | Rekisterihallinto | 29 055 | 28 569 | 29 576 | 1 007 | 4 |
21. | Rekisterihallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 29 055 | 28 569 | 29 576 | 1 007 | 4 |
07. | Kihlakunnat | 44 252 | 43 748 | 42 289 | - 1 459 | - 3 |
21. | Kihlakunnanvirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 44 252 | 43 748 | 42 289 | - 1 459 | - 3 |
75. | Poliisitoimi | 578 505 | 571 067 | 575 681 | 4 614 | 1 |
21. | Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 575 439 | 567 567 | 572 181 | 4 614 | 1 |
22. | Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 3 066 | 3 500 | 3 500 | — | — |
80. | Pelastustoimi | 69 472 | 66 394 | 66 689 | 295 | 0 |
21. | Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 62 340 | 60 594 | 61 089 | 495 | 1 |
22. | Erityismenot (arviomääräraha) | 3 422 | 2 090 | 2 090 | — | — |
31. | Valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) | 3 710 | 3 710 | 3 510 | - 200 | - 5 |
90. | Rajavartiolaitos | 200 283 | 197 465 | 199 805 | 2 340 | 1 |
21. | Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 198 876 | 197 124 | 199 605 | 2 481 | 1 |
(70.) | Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 145 | — | — | — | — |
74. | Rakentaminen (kiinteä määräraha) | 1 262 | 341 | 200 | - 141 | - 41 |
97. | Avustukset kunnille | 242 436 | 254 476 | 259 588 | 5 112 | 2 |
31. | Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha) | 156 772 | 199 676 | 189 178 | - 10 498 | - 5 |
32. | Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako sekä kuntien yhteistoiminnan tukeminen (arviomääräraha) | 40 531 | 24 600 | 54 710 | 30 110 | 122 |
34. | Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha) | 40 000 | 26 500 | 12 000 | - 14 500 | - 55 |
35. | Holhoustoimen edunvalvonta (arviomääräraha) | 3 386 | 3 700 | 3 700 | — | — |
(36.) | Valtionavustus Aasian luonnononnettomuudesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) | 1 726 | — | — | — | — |
(80.) | Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha) | 21 | — | — | — | — |
98. | Alueiden kehittäminen | 210 232 | 230 448 | 242 568 | 12 120 | 5 |
43. | Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) | 29 905 | 29 880 | 31 380 | 1 500 | 5 |
61. | Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) | 110 286 | 125 097 | 138 923 | 13 826 | 11 |
62. | EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön osalta (arviomääräraha) | 25 247 | 31 162 | 27 307 | - 3 855 | - 12 |
63. | Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) | 44 795 | 44 309 | 44 958 | 649 | 1 |
Yhteensä | 1 537 588 | 1 553 296 | 1 584 356 | 31 060 | 2 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 17 980 | 17 820 | 17 710 |