Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
         01. Sisäasiainministeriö
         02. Ulkomaalaisvirasto
         05. Lääninhallitukset
         06. Rekisterihallinto
         07. Kihlakunnat
         75. Poliisitoimi
         80. Pelastustoimi
         90. Rajavartiolaitos
         97. Avustukset kunnille
         98. Alueiden kehittäminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2007

26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Mahdollisuudet tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen ovat parantuneet. Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut eri puolilla maata ovat suotuisalla kasvu-uralla. Vuonna 2007 talouden kasvun arvioidaan hidastuvan, jolloin työvoiman alueellinen liikkuvuus on hallittua. Myönteisten mahdollisuuksien kääntöpuolella ovat elinkeinotoiminnan rakenteelliset ongelmat, jotka ovat samanaikaisesti syventymässä erityisesti maaseudulla ja pienissä seutukunnissa. Näiden alueiden kehitystä varjostaa erityisesti ikääntymisestä johtuva väestö- ja työvoimaresurssien väheneminen. Kansainvälistyvät markkinat kiristävät kilpailua yritysten ja alueiden välillä ja muuttavat niiden toimintaedellytyksiä. Osaamiseen perustuva kilpailukyky on menestystekijä, jonka vahvistaminen edellyttää julkisen vallan ja yksityisen tuotantoelämän yhteistyötä. EU:n rakennerahastopolitiikan rahoitus vähenee vuodesta 2007 lähtien ja tämä edellyttää muutoksia kansallisessa aluepolitiikassa.

Globalisoituminen ja Euroopan unionin laajentuminen asettavat suuria haasteita myös julkiselle sektorille. Samanaikaisesti julkisen hallinnon palvelutarpeet lisääntyvät kansallisista syistä muun muassa väestön ikääntymisestä ja kansalaisten vaatimusten johdosta. Julkisen hallinnon henkilöstön eläkkeelle siirtyminen lisääntyy lähivuosina nopeasti. Samanaikaisesti työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä palvelujen saatavuuden turvaaminen ja hallinnon kustannustehokkuuden merkitys korostuvat entisestään.

EU:n siirtymäaikasäännösten päättyminen, alkoholilainsäädännössä tapahtuneet muutokset ja hintatason aleneminen ovat vaikuttaneet erityisesti pahoinpitelyjen ja päihtyneiden säilöönottojen määrään. Alkoholin kulutuksen pysyessä aikaisempaa korkeammalla tasolla tai mahdollisesti edelleen kasvaessa tulevat alkoholin käytön haitat näkymään jatkossakin poliisin tehtävissä muun muassa lisääntyneinä kotiväkivaltahälytyksinä ja onnettomuuksien kasvuna.

Turvallisuusviranomaisten välinen yhteistyö kehittyy edelleen muun muassa poliisin, tullin ja rajavartioston yhteisten analyysikeskusten toiminnan vakiintuessa. Väkivallan vähentämiseen tähtäävän laajan poikkihallinnollisen rikoksentorjuntaohjelman toimeenpano käynnistyy.

Turvallisuusviranomaisten yhteistyön välineenä käytettävän viranomaisradioverkon hallinta siirretään liikenne- ja viestintäministeriöstä sisäasiainministeriölle. Samalla siirretään Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjaus sisäasiainministeriöön.

Perhe- ja lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan torjunta ja ennalta estäminen on yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen tavoite. Poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten välistä yhteistyötä lisätään tavoitteena luoda sosiaalipäivystys koko maahan. Lapsiin kohdistuva väkivalta tulee aiempaa useammin ilmi.

Poliisi, rajavartiolaitos ja ulkomaalaisvirasto lisäävät panostusta ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan.

Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskusalueille vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen väestökatoalueilla vaikeutuu. Pelastustoimen henkilöstön ikääntyminen ja ikärakenteen painottuminen vanhempiin ikäluokkiin aiheuttaa paineita erityisesti koulutuksen järjestämiseen. Kohoava eläkeikä vaikeuttaa henkilöstön tehokasta käyttöä pelastuslaitoksissa. Pelastustoimen kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät avunantotehtävät ovat lisääntymässä.

Ihmisten liikkuminen globaalisti ja EU:n sisäisen liikkuvuuden alueen laajetessa myös EU:n sisällä lisääntyy. Sen lisäksi Suomessa pyritään aktiivisesti lisäämään työvoiman maahanmuuttoa maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaisesti. Turvapaikanhakijoiden määrän nopeisiin muutoksiin ja muihin yllättäviin muuttoliikkeisiin varaudutaan. Ulkomaalaishallinnon palvelujen kysyntä tuleekin kasvamaan. Siksi on pyrittävä tehostamaan toimintoja ja tarvittaessa tekemään myös hallinnon uudelleenjärjestelyjä. Myös EU:n ylikansallinen päätöksenteko ja muutenkin lisääntyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö asettavat uusia haasteita maahanmuuttohallinnolle. Laittoman maahanmuuton ja työnteon sekä ihmiskaupan torjunta, turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön minimoiminen ja laittomasti maassa oleskelevien tehokas palauttaminen vaativat entistä enemmän huomiota.

Kansainvälisen kehityksen seurauksena ihmisten liikkuminen lisääntyy ja se vaikuttaa rajaturvallisuuteen, jonka haasteet kasvavat Euroopan unionin ulkorajoilla. Myös Euroopan unionin sisällä ihmisten vapaa liikkuminen lisää rajavalvonnan haasteita. Vapaa liikkuminen lisää järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia. Euroopan unionin alueella laiton maahantulo on yksi keskeisistä ongelmista, ja sen merkitys lisääntyy myös Suomessa. Euroopassa ja myös Suomessa on todettu, että suuri osa laittomasta maahantulosta ja muusta rajat ylittävästä rikollisuudesta liikkuu pääosin sisärajojen kautta. Schengen-alue laajennee Baltian maihin vuonna 2007 ja sisärajatarkastukset poistuvat. Tämä luo uusia mahdollisuuksia rikollisille ja turvapaikkamenettelyä väärinkäyttäville henkilöille. Laittomaan maahantuloon liittyy rikollisia ilmiöitä kuten ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa.

Venäjän ja Suomen välinen rajaliikenne on kasvussa. Suomesta Venäjälle ja transitona Suomen kautta vietävän tavaraliikenteen määrä on suuri. Rajaliikenteen kehittäminen on osa Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden ja Venäjän strategiaa sekä tärkeä menestystekijä Suomelle. Samalla kasvava rajaliikenne on maiden välisen elintasokuilun vuoksi myös riski.

Venäjän ulkomaalaispolitiikalla ja rajavalvonnalla on suuri merkitys Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Venäjän rajavartiopalvelun uudistaminen on käynnistynyt. Venäjän Federaation turvallisuuspalvelun (FSB) rajavartiopalvelun resursseja kohdennetaan etelärajalle, jossa turvallisuustilanne on heikko. Suomen vastaisella rajalla rajavartioasemaverkko harvenee ja esteaitarakennelmat jäävät hoitamatta. Samalla henkilöstön osalta ollaan siirtymässä kokonaan ammattilaisorganisaatioon, ja meneillään on ylimenokausi. Tämä saattaa lisätä laitonta maahantuloa, sillä Venäjällä oleskelee laittomasti jopa miljoonia henkilöitä, joista ainakin osa pyrkii aktiivisesti Euroopan unionin alueelle.

Suorat lennot Kaukoidästä etenkin Kiinasta ja Intiasta jatkavat kasvuaan. Tämä ulkorajaliikenne merkitsee myös kasvavaa haastetta laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnalle.

Koko maan tasolla kuntatalouden arvioidaan vuosina 2006 ja 2007 paranevan vuoteen 2005 verrattuna. Kuntatalouden kehitysarvio on kuvattu yleisperustelujen peruspalvelubudjettitarkastelun yhteydessä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

Tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen

Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluerakennetta kehitetään tukemalla alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä luomalla edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti sekä laadullisella arvioinnilla että määrällisillä tunnusluvuilla, jotka kuvaavat koulutustasoa, työmarkkinatilannetta, muuttoliikettä ja väestöä, alueellista bruttokansantuotetta ja tuotantoa, kuntataloutta erityyppisissä kunnissa sekä hyvinvointia. Maakunnan liitot ovat maakuntaohjelmissaan asettaneet alueensa kehitystä koskevia tavoitteita.

Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.

  2005 2006 2007
Tunnusluku toteutuma tavoite tavoite
       
Katuturvallisuusindeksin arvo 91,4 93 94
Liikenneturvallisuusindeksin arvo 135,9 136 138
Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitystaso, % 49,6 49,7 50,0

Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen

Valtion palvelujen saatavuus turvataan kaikilla seuduilla kehittämällä valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutuotantoa ja säilyttämällä paikallishallinnon toimipaikkaverkko riittävän kattavana. Ministeriöt vahvistavat alueelliset palvelutavoitteet valtion alue- ja paikallishallinnolle. Palveluja tarjotaan entistä enemmän verkkopalveluina ja yhteispalveluna. Hallinnon rakenteita uudistetaan ja jatketaan keskushallinnon toimintojen alueellistamista ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti konkreettisen toimenpidesuunnitelman ja valtion alue- ja paikallishallinnolle asetettujen sitovien palvelutavoitteiden avulla.

Kainuun hallintokokeilulla turvataan kunnallisten palvelujen laatu ja saatavuus kokeilualueella. Kokeilussa turvataan kansalaisten osallistuminen kuntien yhteistyönä hoidettavia palveluita koskevaan päätöksentekoon.

Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen kautta.

Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen

Kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksutasolla. Toteutetaan yleisperusteluiden peruspalvelubudjettitarkastelussa tarkemmin selostettu kunta- ja palvelurakenneuudistus, jolla turvataan vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen. Hallituksen esitys uudistuksen suunnittelun ja toimeenpanon edellyttämäksi lainsäädännöksi on tarkoitus antaa eduskunnalle siten, että lait voivat tulla voimaan vuoden 2007 alusta ja uudistuksen edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet voidaan toteuttaa vuoden 2009 alusta.

Kuntarakennetta on tarkoitus vahvistaa yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä on tarkoitus uudistaa sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa.

Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen

Poliisi osallistuu sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tavoitteena on erityisesti torjua järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta ja huumausainerikollisuutta. Lisäksi tavoitteena on paljastaa herkästi piiloon jäävää rikollisuutta kuten perheväkivaltaa, ihmiskauppaa ja talousrikollisuutta entistä tehokkaammin. Paikallispoliisin piirijakoa uudistetaan ja yhteistoiminta-alueita laajennetaan tavoitteena kihlakuntien rajat ylittävä täydellinen yhteistoiminta. Rakenteellisten uudistusten tavoitteena on myös erikoisosaamisen tehostaminen ja partiotoiminnan lisääminen. Uudistukset toteutetaan siten, että poliisin palvelut voidaan turvata tasapuolisesti läheisyysperiaatetta noudattaen.

Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tehokas pelastustoimen järjestelmä. Tämä tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluita sekä hyvää kumppanuusverkostoa.

Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajaturvallisuuden taso pidetään hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä varmistetaan, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla. Rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräinen odotusaika satamissa on 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräinen odotusaika satamissa on 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia.

Tunnusluku 2005
toteutuma
2006
arvio
2011
tavoitetaso
       
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 9 920 10 430 alle 8 500
Palokuolemien määrä, enintään (hlö) 109 85 alle 40
Rakennuspalovahinkojen arvo (milj. € ), enintään 102 168 alle 80

Tunnusluku/mittari Mittarin arvo 2004 Mittarin arvo 2005 Tavoitetaso 2007
       
Laittoman maahantulon järjestämisrikokset (kpl) 18 43 enintään 42
Rajatarkastusten kattavuus (%) 99,9 99,9 99,5
Rajatarkastusten laatu (%) 99,6 99,7 99,9
Rajatapahtumien estäminen (%) 93 89 97
Rajatapahtumien paljastaminen (%) 75 68 72
Rajatapahtumien selvitystaso (%) 100 100 64
Rajavartiolaitoksen paljastamat rikokset (lkm) 6 858 6 647 8 000
Henkilöliikenteen sujuvuus maarajalla ja lentoasemilla 8 8 10
Henkilöliikenteen sujuvuus satamissa 34 30 30

Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmius pidetään sellaisena, että kaikkiin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Avun tulee olla paikalla viimeistään tunnin kuluttua siitä hetkestä kun hätätilanne on määritetty.

Aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistäminen

Ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen toteutuvat maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuutto on hallittua; laillista maahanmuuttoa edistetään ja kansainvälistä suojelua annetaan sitä tarvitseville. Torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja työntekoa sekä ihmiskauppaa. Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle luodaan paremmat edellytykset.

Sisäasiainhallinnon palvelukeskus

Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa hallinnon tuottavuutta ja laatua ja mahdollistaa voimavarojen suuntaaminen hallinnonalan ydintehtäviin. Talous-, henkilöstö- ja yhteyspalvelujen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 35 %. Samalla asiakas- ja työtyytyväisyys pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla. Palvelukeskus ryhtyy ottamaan vastaan oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita vuonna 2007.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005—2007

    v. 2005
tilinpäätös
1000 €
v. 2006
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2007
esitys
1000 €

Muutos 2006—2007
    1000 € %
             
01. Sisäasiainministeriö 96 983 96 772 103 291 6 519 7
21. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 121 22 457 23 465 1 008 4
22. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 5 212 5 212 5 212
23. Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 103 9 114 2 011 28
24. KuntaIT:n toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 2 500 2 500 0
29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 62 246 60 000 60 000
43. Poikkeusolojen viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 6 604 2 000 3 000 1 000 50
(63.) Julkiset palvelut verkkoon -hanke (siirtomääräraha 2 v) 800
02. Ulkomaalaisvirasto 13 122 12 942 13 221 279 2
21. Ulkomaalaisviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 122 12 942 13 221 279 2
05. Lääninhallitukset 53 248 51 415 51 648 233 0
21. Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 53 248 51 415 51 648 233 0
06. Rekisterihallinto 29 055 28 569 29 576 1 007 4
21. Rekisterihallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 29 055 28 569 29 576 1 007 4
07. Kihlakunnat 44 252 43 748 42 289 - 1 459 - 3
21. Kihlakunnanvirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 252 43 748 42 289 - 1 459 - 3
75. Poliisitoimi 578 505 571 067 575 681 4 614 1
21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 575 439 567 567 572 181 4 614 1
22. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) 3 066 3 500 3 500
80. Pelastustoimi 69 472 66 394 66 689 295 0
21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 62 340 60 594 61 089 495 1
22. Erityismenot (arviomääräraha) 3 422 2 090 2 090
31. Valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) 3 710 3 710 3 510 - 200 - 5
90. Rajavartiolaitos 200 283 197 465 199 805 2 340 1
21. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 198 876 197 124 199 605 2 481 1
(70.) Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 145
74. Rakentaminen (kiinteä määräraha) 1 262 341 200 - 141 - 41
97. Avustukset kunnille 242 436 254 476 259 588 5 112 2
31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (arviomääräraha) 156 772 199 676 189 178 - 10 498 - 5
32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako sekä kuntien yhteistoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 40 531 24 600 54 710 30 110 122
34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha) 40 000 26 500 12 000 - 14 500 - 55
35. Holhoustoimen edunvalvonta (arviomääräraha) 3 386 3 700 3 700
(36.) Valtionavustus Aasian luonnononnettomuudesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) 1 726
(80.) Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha) 21
98. Alueiden kehittäminen 210 232 230 448 242 568 12 120 5
43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 29 905 29 880 31 380 1 500 5
61. Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) 110 286 125 097 138 923 13 826 11
62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön osalta (arviomääräraha) 25 247 31 162 27 307 - 3 855 - 12
63. Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 44 795 44 309 44 958 649 1
  Yhteensä 1 537 588 1 553 296 1 584 356 31 060 2

  Henkilöstön kokonaismäärä 17 980 17 820 17 710