Talousarvioesitys 2007

25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeudellinen sääntely kansainvälistyy ja kohdistuu yhä uusille elämänalueille. Yhteiskunnan moninaistuminen, kansainvälistyminen sekä väestörakenteen muutos aiheuttavat erityisiä tarpeita lainsäädännön ja oikeusturvajärjestelmän kehittämiselle. Kansalaisten tiedon tarve heitä koskevissa asioissa on lisännyt oikeudellisen neuvonnan tarvetta. Oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevat uudistukset ovat lisänneet asianosaisten oikeudenkäyntikuluriskiä, mikä on nostanut oikeudenkäyntikynnystä erityisesti riita-asioissa. Eri tuomioistuinten käsittelyajoissa on suuria eroja, mikä merkitsee alueellista epätasapainoa oikeusturvan saatavuudessa. Sovittelumenettelyn merkitys on kasvanut. Oikeuksien toteutumisen takaava selkeä lainsäädäntö, hyvä hallinto ja tehokas oikeusturvajärjestelmä ovat yhä keskeisempiä kilpailutekijöitä kansainvälisillä markkinoilla.

Suomen rikollisuustilanteessa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Suhteessa väkilukuun tapahtuu Suomessa edelleen henkirikoksia enemmän kuin Pohjoismaissa ja muissa Länsi-Euroopan maissa. Tilastoitu pahoinpitelyrikollisuus on pitkällä aikavälillä jonkin verran lisääntynyt. Alkoholilainsäädännössä vuonna 2004 tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet lähinnä väkivaltarikoksiin ja välittömästi alkoholin käyttöön liittyviin rikoksiin. Niiden määrän kasvu on viime aikoina kuitenkin pysähtynyt. Viranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten ja omaisuusrikosten kehityssuunta on ollut laskeva. Nopeaan globalisaatiokehitykseen liittyvät uhkat koskevat kansainvälistä terrorismia ja tietoyhteiskunnan haavoittuvuutta sekä järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä. Nämä edellyttävät oikeusviranomaisten kansainvälisen yhteistyön lisäämistä ja kotimaisen viranomaisyhteistyön tehostamista.

Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina yksityishenkilöiden ja yritysten velkaongelmien määrä on pysynyt useimmilla mittareilla tarkasteltuna jokseenkin vakaana. Tärkein ympäristömuuttuja on yleinen talouskehitys, jota kuvaavat parhaiten kokonaistuotannon kasvu ja keskimääräinen työttömyysaste. Molempien muuttujien suhteen kehityksen arvioidaan lähivuosina olevan myönteinen. Kotitalouksien velkaantumisaste on kuitenkin viime vuosikymmenen loppupuolelta alkaen tasaisesti kasvanut, mikä lisää riskejä ylivelkaantumiseen. Velkaantumisaste suhteessa käytettäviin tuloihin oli 87 % syyskuussa 2005.

Väestön eliniän pidentyminen ja perhevarallisuuden kasvu sekä perheiden monimuotoistuminen ja kansainvälistyminen tekevät tarpeelliseksi perheenjäsenten keskinäisiä varallisuussuhteita koskevan lainsäädännön uudistustarpeiden arvioinnin. Väestörakenteen muutos ja rakennuskannan vanheneminen lisäävät muun muassa asunto-osakeyhtiöiden perusparannus- ja kunnossapitotarvetta, mikä on otettava huomioon lainsäädännön uudistamistarpeita arvioitaessa.

Euroopan unionin osalta ajankohtaistuu erityisesti perustuslakisopimusta koskevien ratkaisujen valmistelu ja päätöksenteko. Ratkaisut koskevat muun muassa unionin toimivallan laajuutta.

Hallinnonalan viranomaistoimintaan kohdistuvat palveluvaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä edellyttää voimavarojen kohdentamista entistä selvemmin hallinnonalan ydintehtäviin ja tukipalvelujen tehostamista.

Oikeusministeriöasettaa seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja muut kehittämistavoitteet:

Hallinnonalan tavoitteenasettelussa keskeisiä painotuksia ovat

• oikeudenkäynteihin liittyvien käsittelyviiveiden vähentäminen
• rikosvastuun toteuttamiseen liittyvien viiveiden vähentäminen
• vankilaolosuhteiden parantaminen

Oikeusturva

Tuomioistuinten harjoittamassa lainkäytössä on kysymys oikeusvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytyksistä. Tuomioistuinlaitoksen koko yhteiskunnan kannalta perustavaa laatua olevana yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on turvata oikeusrauhan säilyminen. Tähän nähden oikeuslaitoksen tulee antaa oikeudenkäynnin osapuolille oikeusturvaa oikeudenmukaisin menettelyin, edistää yleistä hyvinvointia takaamalla korkeatasoinen oikeusturva ja turvata luottamuksen säilyminen. Oikeusturvapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota tarjottavan oikeusturvan joutuisuuteen, alueelliseen tasapuolisuuteen ja kustannusten kohtuullisuuteen.

Tuomioistuinten lainkäytön ensisijaisena tavoitteena tuomioistuinlaitoksen supistuvassa menokehyksessä on säilyttää oikeusturvan saatavuus ja asioiden käsittelyajat saavutetulla tasolla. Tavoite edellyttää tuottavuus- ja kehittämistoimin toteutettavia oikeuslaitoksen rakenteellisia uudistuksia ja oikeudenkäyntimenettelyjen keventämistä. Tuomioistuinten alueellisia käsittelyaikaeroja tasoitetaan. Tavoitteena on supistaa alueelliset käsittelyaikaerot, jotka nykyisin ovat enimmillään 5—6 kuukautta, hovi- ja hallinto-oikeuksissa enimmillään neljään kuukauteen vuonna 2007. Asioiden kokonaiskestoon ja pitkään vireillä olleisiin asioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Asioiden käsittelyn kokonaiskesto ei pitene vuonna 2007. Oikeusavun saatavuutta parannetaan vakinaistamalla oikeusneuvonnan kokeilut oikeusaputoimistoissa. Käynnistetään Kotkan oikeustalohanke.

Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikan keskeinen tavoite on rikollisuuden, erityisesti uusintarikollisuuden vähentäminen. Painopistealueina ovat väkivalta-, huume- ja talousrikollisuus. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehostetaan erityisesti väkivaltarikosten torjuntaa, rikosvastuun joutuisaa toteuttamista, syyttäjien otetta rikosasiain käsittelyketjussa sekä rangaistusten täytäntöönpanon vaikuttavuuden parantamista uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Käynnistetään esitutkinta- ja pakkokeinolain kokonaisuudistuksen valmistelu.

Tavoitteena on vähentää ensikertaisten vankien uusintarikollisuutta siten, että viiden vuoden kuluessa vapautumisesta vankilaan palaavien määrä vähenee 35 prosentin tasolta 32 prosentin tasolle. Henkirikosten määrä pyritään alentamaan pysyvästi alle sataan vuodessa, kun se on viime vuosina vaihdellut runsaan 100 ja vajaan 150 välillä. Rangaistusjärjestelmää kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota vankiluvun hallintaan, jotta vankimäärästä aiheutuvia kustannuspaineita voidaan hillitä ja kohdentaa käytettävissä olevia resursseja entistä tehokkaammin uusintarikollisuutta vähentävään toimintaan. Vankien majoitustiloja koskevien pahimpien epäkohtien poistamista kiirehditään. Lounais-Suomen vankila otetaan käyttöön vuonna 2007. Kylmäkosken vankilan laajentaminen käynnistetään liittyen äkillisiä rakennemuutoksia kokeneiden paikkakuntien erityisiin rahoitusjärjestelyihin.

Maksuhäiriöt ja velkahallinta

Velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein ja kehittämällä ulosotto- ja konkurssivalvontaviranomaisten toimintaa vähennetään velkaongelmia, tehostetaan ja nopeutetaan velvoitteiden täytäntöönpanoa ja maksukyvyttömyystilanteiden selvittämistä, edistetään velallisten selviytymistä veloistaan, alennetaan perintäkustannuksia sekä tehostetaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa. Näin vahvistetaan osaltaan tervettä taloutta ja luotonantoa, ehkäistään sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä sekä vastustetaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.

Vaikuttavuustavoitteita ovat torjuttujen luottotappioiden määrää kuvaavan ulosoton perintätuloksen vakiinnuttaminen, väärinkäytösten tehokkaampi selvittäminen, ulosottovelallisten selviytymisen edistäminen sekä perintäkustannusten alentaminen. Perintätulos vakiinnutetaan 640 milj. euron tasolle siitä huolimatta, että velallisen suojaosuuden korottaminen palkan ulosmittauksessa pienentää tulosta vuoden 2007 alusta ja ulosoton määräaikaisuuden vaikutusten voimaantulo vuonna 2008. Ulosoton määräaikaisuuden vaikutusten voimaantulo ja velkavastuun päättyminen tulevat vähentämään ulosottovelallisten ja velkaongelmien määrää vuodesta 2008 seuraavan vuosikymmenen alkuun.

Kansalaisten oikeussuhteet

Perhesuhteita koskevan lainsäädännön kehittämisessä olennaista on tasapainon säilyttäminen yksilöllisyyttä ja perhevastuuta korostavien näkökulmien välillä. Arvioidaan tehdyn tutkimuksen pohjalta, johtaako voimassa oleva aviovarallisuutta koskeva lainsäädäntö sovittelusäännöksineen epäoikeudenmukaisiin ja yllättäviin lopputuloksiin. Vaikutetaan kansainvälisellä tasolla säännösvalmisteluun, jolla tähdätään oikeusvarmuuden lisäämiseen perhesuhteiden kansainvälistyessä erityisesti määrittelemällä, mitkä tuomioistuimet ovat toimivaltaisia ja minkä valtion lakia sovelletaan muun muassa elatusvelvoitetta koskeviin kysymyksiin.

Jatketaan sähköistä kiinteistönvaihdantaa ja sähköistä panttikirjaa koskevaa lainvalmistelua ottaen huomioon järjestelmän rakentamisessa valittavat tietotekniset ratkaisut ja järjestelmän rahoittaminen.

Euroopan oikeudellinen kehittäminen

Suomen tavoitteena on Tampereen Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen päätelmien mukaisesti todellinen eurooppalainen oikeusalue, jossa kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein. Oikeusministeriö painottaa erityisesti tuomioiden ja päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta.

Lainsäädännön laatu

Tavoitteena on, että lainsäädäntöä käytetään johdonmukaisesti ja tilanteissa, joissa lainsäädäntö toteuttaa asetetut tavoitteet kokonaisuutena arvioiden parhaalla mahdollisella tavalla. Vakiinnutetaan säädösvalmistelun suunnittelua, johtamista ja laadunvalvontaa koskevat yhteiset järjestelmät ja toimintaperiaatteet. Kehitetään erityisesti menetelmiä sääntelyn hallittavuuden parantamiseksi sekä vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioimiseksi. Edistetään hyvää säädösvalmistelukulttuuria niin kansallisesti kuin EU- ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä.

Tuottavuuden kehittäminen

Hallinnonalan tuottavuuden parantamiseksi toteutetaan vuosina 2007—2011 hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisia toimenpiteitä, joilla pyritään hallituksen kehyspäätöksen 23.3.2006 mukaisesti luomaan edellytykset yhteensä 720 henkilötyövuoden vähennysten toteuttamiselle luonnollista vaihtuvuutta hyväksikäyttäen. Vuonna 2007 pyritään tuottavuustoimiin liittyen vähentämään hallinnonalalta yhteensä 48 henkilötyövuotta. Keskeiset tuottavuuden kehittämistavoitteet on esitetty hallinnonalan tuottavuusohjelmassa.

Edellä sanottuja lähivuosien strategisia tavoitteita täsmentävät vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty tämän pääluokan eri luvuissa. Hallinnonalan yleiset, ennen muuta henkilöstöön, tuottavuuden parantamiseen ja tietohallintoon liittyvät kehittämistavoitteet on esitetty luvussa 25.01 (Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset).

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005—2007