Talousarvioesitys 2007

34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista.

Työllisyyden ja talouden kehitysarvio

Työllisyys alkoi kohentua vuoden 2004 kesällä ja työllisyyden paraneminen kiihtyi vuoden 2006 alkua kohden. Vuonna 2006 työllisyys edelleen kohenee. Kansainvälisen talouden nopea kasvu tukee hyvää kehitystä, mutta sen tasapainottomuudet varjostavat siten, että työllisyyden paraneminen alkaa hidastua vuotta 2007 kohden. Rakenteelliset ongelmat hidastavat työttömyyden alenemista. Vuonna 2007 arvioidaan työttömiä työnhakijoita olevan keskimäärin 245 000 henkilöä. Hallitusohjelman työllistävä painotus edesauttaa työllisyyden elpymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista.

Työpolitiikan strategiset tavoitteet

Hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen työllisyyden lisäämisen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteena on sellainen talouden ja työllisyyden kasvun ura, joka mahdollistaisi 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen seuraavan vaalikauden loppuun mennessä. Samalla hallituksen tavoitteena on, että työllisyysaste nousee ja työttömyys alenee jokaisen TE-keskuksen alueella.

Hallituksen työllisyystavoitteet on vahvistettu työhallinnon toiminnan lähtökohdiksi työpolitiikan strategiassa vuosille 2003—2007—2010. Lisäksi työpolitiikan strategian tavoitteena on, että työttömyysaste laskee noin 6—7 prosenttiin vuonna 2007 ja 5 prosenttiin vuonna 2010, työelämästä poistutaan 2—3 vuotta nykyistä myöhemmin ja ikääntyneiden (55—64-vuotiaiden) työllisyysaste nostetaan yli 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteina on, että rakenteellinen työttömyys alenee ja rekrytointiongelmat vähenevät. Työpolitiikan strategian päälinjaukset ovat:

• alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä,
• varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus,
• parannetaan työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla,
• luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuuttopolitiikalle sekä
• lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä.

Työministeriön toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

¹⁾ Tieto vuodelta 2004

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi työhallinto seuraa strategisten toimintalinjausten toteutumista luvuissa 01, 06 ja 07 esitettyjen tavoitteiden ja tunnuslukujen avulla.

Työllisyyden politiikkaohjelma

Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden vähentäminen edellyttävät vahvaa yhteistyötä sekä ministeriö- että alue- ja paikallistasoilla. Osa työllisyysasteen nostoon ja työttömyyden laskuun tähtäävistä toimenpiteistä on toteutettu kuluvalla hallituskaudella poikkihallinnollisessa työllisyysohjelmassa. Sen painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Työllisyysohjelmassa toteutetaan myös osaavan työvoiman saatavuuteen, työurien pidentämiseen ja työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Ohjelmakauden lopulla työllisyysohjelmassa korostetaan eri osahankkeiden tehokasta toimeenpanoa ja säännöllistä seurantaa eri hallinnonalojen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Työllisyysohjelman osahankkeet ovat:

1) julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistaminen,

2) työmarkkinatuen aktivointi,

3) työvoimapoliittiset aktiiviohjelmat ja koulutus sekä

4) työurien pidentäminen.

EU:n työllisyyssuuntaviivat

Jäsenmaat ottavat työllisyyspolitiikassaan huomioon kevään 2006 Eurooppa-neuvoston vahvistamat EU:n työllisyyssuuntaviivat osana EU:n yhdennettyjä suuntaviivoja vuosille 2005—2008. Niillä tavoitellaan korkeaa työllisyyttä, edistetään työn laatua ja tuottavuutta sekä vahvistetaan sosiaalista ja alueellista koheesiota. Työllisyyssuuntaviivoilla vahvistetaan osaltaan Lissabonin strategian painottamaa näkökulmaa kasvun ja työllisyyden edistämisestä. Työllisyyssuuntaviivojen ensisijaiset toimintatavoitteet ovat:

1) työelämään siirtymisen ja työelämässä jatkamisen kannustaminen, työvoiman tarjonnan lisääminen ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistaminen,

2) työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen ja

3) henkiseen pääomaan tehtävien investointien lisääminen koulutusta ja ammattitaitoa parantamalla.

Suomi on kansallisessa Lissabonin toimenpideohjelmassaan asettanut painopisteet vuosille 2005—2008, joiden toimeenpanosta raportoidaan EU:lle. Kansalliset painopisteet ovat:

1) työurien pidentäminen,

2) vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten parantaminen sekä

3) työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen.

Julkisen työvoimapalvelun organisoinnin ja ohjauksen uudistaminen

Työministeriö on käynnistänyt vuonna 2006 julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja ohjausuudistuksen, jossa vahvistetaan työvoimatoimistojen ohjausta hallituksen ja ministeriön asettamien tulos- ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on parantaa tuloksellisuutta ja asiakasvaikuttavuutta, varmistaa asiakkaiden tarpeiden mukainen, oikea-aikainen ja yhdenmukainen palvelu sekä seudulliset erot huomioon ottava työllisyyspolitiikka. Työvoimatoimistoverkon hallinnollista tiivistämistä jatketaan ja toiminta-aluerajoja tarkistetaan työssäkäyntialueet huomioon ottaen niin, että toimistojen kokonaismäärä voi olla aiempaa 105 toimiston tavoitetta pienempikin. Työvoimatoimistojen toimintaa ja tuloksellisuutta ryhdytään mittaamaan nykyistä laajemmalla mittaristolla ja ohjaustoiminnassa otetaan vahvemmin käyttöön vuorovaikutteiset ohjausmenettelyt.

Toiminnan tehostaminen edellyttää, että TE-keskuksissa on riittävät voimavarat kohdennettuna työvoimatoimistojen kehittävään ohjaamiseen sekä julkisen työvoimapalvelun kehittämiseen. Työministeriö uudistaa omaa organisaatiotaan tehostaakseen toimistojen ohjausta ja palvelujen kehittämistä.

Sukupuolivaikutukset

Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on 2000-luvulla ollut keskimäärin 47—50 prosenttia (48 % vuonna 2005). Koko 2000-luvun ajan työvoimakoulutuksen aloittaneista henkilöistä keskimäärin 51—52 prosenttia on ollut naisia (vuonna 2005 osuus oli 52 %). Naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista on ollut hieman suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista. Yleisenä periaatteena työvoimakoulutuksessa on pyrkimys segregaation vähentämiseen.

Koko 2000-luvun ajan työllistämistuella olleista henkilöistä keskimäärin 60—63 prosenttia on ollut naisia (vuonna 2005 osuus oli 60 %). Naisten osuus on ollut erityisen korkea kuntien työllistämistuessa, osa-aikalisässä ja työelämävalmennuksessa. Työmarkkinatuen työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa naisten osuus on ollut 2000-luvulla 62—64 prosenttia (vuonna 2005 osuus oli 62 %).

Vuonna 2005 työmarkkinatuen saajista 47 prosenttia oli naisia. Samana vuonna kielteisen päätöksen puolison tulojen perusteella saaneista 86 prosenttia oli naisia.

¹⁾ Resurssit sisältävät 19,979 milj. euroa Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja.

²⁾ Resurssit sisältävät 20,298 milj. euroa Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja. Resurssit eivät sisällä kuntien 240,443 milj. euron osuutta passiivisen työmarkkinatuen rahoituksesta.

³⁾ Resurssit sisältävät 21,078 milj. euroa Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja. Resurssit eivät sisällä kuntien 202 milj. euron osuutta passiivisen työmarkkinatuen rahoituksesta.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005—2007