Talousarvioesitys 2007

29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2007 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan.

Toimialan strategiset avainalueet

Koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa edistetään turvaamalla eri väestöryhmien ja alueiden mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä edistetään vahvistamalla osaamista ja luomalla edellytyksiä innovaatiotoiminnalle. Tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuus ja työurien pidentäminen. Tieteen ja kulttuurin keinoin vahvistetaan luovan hyvinvointiyhteiskunnan innovaatioperustaa. Väestön henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista edistetään. Nuorten sosiaalista vahvistumista tuetaan.

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen talouden kehityksen myötä maailmantalouden suhdanteet ulottuvat entistä vahvemmin myös Suomeen. Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Työelämä muuttuu yhä korkeampaa osaamista vaativaksi. Koulutustason nousu sekä jatkuvat panostukset kulttuuriin ja tutkimustoimintaan vahvistavat suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja innovaatiojärjestelmää. Kansainvälistymisen myötä suomalainen yhteiskunta muuttuu myös aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monimuotoisemmaksi.

Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Väestörakenteen muutokset vaikuttavat koulutus- ja työvoimatarpeisiin sekä palveluiden saatavuuteen. Työvoiman saatavuus vaikeutuu ja työvoimakapeikot yleistyvät, toisaalta kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Keskeisenä haasteena on työurien pidentäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Elinikäinen oppiminen ja työssä jaksamisen tukeminen edesauttavat väestön pysymistä työelämässä.

Alueellisen kehityksen haasteena on, että uudet työpaikat syntyvät pääasiassa kasvukeskuksiin. Monilla alueilla ja toimialoilla työmahdollisuudet vähenevät. Taloudellinen epävarmuus ja sosiaaliset ongelmat voivat heijastua myös lapsiin ja nuoriin. Toimivat koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ovat keskeinen alueellinen vetovoimatekijä ja tasa-arvon edistäjä. Tietoyhteiskuntakehitys laajentaa mahdollisuuksia demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiseen.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Koulutus- ja tiedepolitiikka

Koulutus- ja tiedepolitiikalla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista. Tulevaisuuden osaamispohjan turvaamiseksi parannetaan lasten ja nuorten kouluhyvinvointia. Tiedepolitiikan painopisteinä ovat kansainvälisyyden vahvistaminen, tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittäminen sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen.

Koulutuspolitiikan painopisteitä ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä tuetaan nopeuttamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään sekä lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Opintotuen kehittämisellä edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä.

Oppilaitosverkon ja koulutuspalvelujen sopeuttamista väestökehitykseen tuetaan. Korkeakouluverkon rakennetta kehitetään eduskunnalle annetun koulutuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Tuottavuutta parannetaan keskittämällä voimavaroja ydintehtäviin, siirtämällä talous- ja henkilöstöhallinnon toimintoja palvelukeskuksiin sekä kehittämällä sähköistä asiointia. Valtionosuussektorin tuottavuuden parantaminen tapahtuu osana kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta.

Tavoitteena on, että

• 97 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa vuonna 2008,
• koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee,
• korkeakoulutuksen aloittamisikä alenee yhdellä vuodella vuoteen 2008 mennessä ja tutkinnon suorittamisikä vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä,
• vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa vähintään 60 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä ja että
• tohtorin tutkintojen määrä nousee 1 600 tutkintoon vuoteen 2008 mennessä.

¹⁾ Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta.

¹⁾ Nuorten koulutus

¹⁾ Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista

¹⁾ Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.

²⁾ Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

³⁾ Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisena ja oppisopimusmuotoisena järjestettävän opetussuunnitelmaperusteisen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen.

⁴⁾ Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

⁵⁾ Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

⁶⁾ Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuva opiskelijamäärä. Osa opiskelijamäärän lisäyksestä johtuu vuoden 2004 alussa tilastoinnissa tapahtuneista muutoksista.

⁷⁾ Valtionosuusjärjestelmän mukainen keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä.

⁸⁾ Lähde AMKOTA-tietokanta.

⁹⁾ Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde KOTA-tietokanta.

¹⁰⁾ Sisältää kaikki jatkotutkinto-opiskelijat (myös lisensiaattitutkinnon), lähde KOTA-tietokanta.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide- ja kulttuuripolitiikalla edistetään kansallisesti ja kansainvälisesti luovuutta, kulttuurista moninaisuutta ja tasa-arvoa. Kulttuuripolitiikalla vaikutetaan myös hyvinvointi-, alue- ja innovaatiopolitiikan toteutumiseen. Tavoitteena on varmistaa luovuuden edellytysten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen sekä taiteen ja kulttuurin laatu ja saatavuus. Tavoitteen saavuttamiseksi vahvistetaan kulttuuritoiminnan taloudellista perustaa.

Taiteen ja luovuuden edellytysten parantaminen

Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Korkean ammatillisen taiteen laatu turvataan pyrkimällä parantamaan tekijöiden toimintaedellytyksiä.

Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivinen käyttö

Kulttuuriympäristöä vaalitaan edistäen myös kohteiden taloudellista hyödyntämistä. Kulttuuriperinnön säilyttämistä ja digitaalista tallentamista sekä saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita kehitetään.

Kulttuuripalvelut ja niiden käyttö sekä hyödyntäminen

Varaudutaan väestökehityksen aiheuttamiin vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin palveluissa. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä etnisten ryhmien ja vammaisten osallisuutta ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä kehitetään.

Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuuripalveluiden edistäminen

Edistetään lasten ja nuorten taidetta, lapsille ja nuorille suunnattuja kulttuuripalveluja sekä luovaa toimintaa. Kehitetään lasten ja nuorten turvallista mediaympäristöä.

Kulttuurin tuotannon ja viennin edistäminen

Taiteen ja kulttuurin eri alojen infrastruktuuria kehitetään. Monipuolisen taiteen ja kulttuurin tarjontaa ja taloudellista hyödyntämistä edistetään. Vahvistetaan luovaa taloutta kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Edistetään toimialojen liiketaloudellista osaamista ja kulttuurivientiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään.

¹⁾ Valtionosuuden perusteena käytettävät laskennalliset henkilötyövuodet

²⁾ Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria.

Liikuntapolitiikka

Liikuntapolitiikalla tuetaan väestön hyvinvointia ja terveyttä koko elämänkaaren aikana.

Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Kannustetaan kaiken ikäisiä säännölliseen liikkumiseen ja tuodaan esille liikunnan huomioon ottaminen koulutuksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitetta toteutetaan terveysliikuntaa edistävillä ohjelmilla sekä tukemalla liikuntajärjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevaa liikuntapaikkarakentamista.

Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen

Tuetaan paikallistasoisten vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää. Kehitetään koulutustoiminnan laatua ja sisältöä lasten ja nuorten, terveysliikunnan ja huippu-urheilun tarpeisiin.

Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen

Huippu-urheilun toimintaedellytyksiä parannetaan tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja valmennuksen tehostamista, vammaishuippu-urheilun integrointia sekä antidoping -toimintaa.

Nuorisopolitiikka

Nuorisopolitiikalla edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta, tuetaan nuorten sosiaalista vahvistumista sekä parannetaan nuorten kasvu- ja elinoloja.

Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen

Tavoitteena on edistää nuorten aktiivista toimintaa yhteiskunnassa. Nuorille luodaan edellytyksiä harrastuksiin ja yhteistoimintaan sekä vaikutuskanavia yhteiskunnalliseen toimintaan. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö.

Nuorten sosiaalinen vahvistaminen

Sosiaalinen vahvistaminen keskittyy syrjäytymisen riskiryhmissä oleviin nuoriin. Nuorten elämäntaitoja parannetaan erilaisin toimenpitein. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä pyritään vähentämään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua.

Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen

Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Luvun 26.97 perusteluihin viitaten valtionosuuksissa on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja -vähennyksistä sekä siirtymätasauksista. Tasausten perusteella on tehty 5 781 000 euron lisäys momentille 29.10.30 ja 288 000 euron lisäys momentille 29.80.30. Tasauserien yhteisvaikutus pääluokan 29 osalta on nettomäärältään 6 069 000 euroa.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaan raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Mainittuja pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen mainituilla sektoreilla.

Veikkaus Oy:n tulouttamistavoitteeksi on asetettu 397,7 milj. euroa. Tämän ylittävä tuotonkasvu siirretään yhtiön käyttörahastoon tulevien vuosien tasaisen kertymän varmistamiseksi.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.60.53 tieteen tukemiseen 77,3 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 188,8 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 100,2 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 36,1 milj. euroa. Momentin 29.80.52 määrärahasta ehdotetaan käytettäväksi kirjastojen valtionosuuksiin 36,5 milj. euroa, mikä kattaa 33 % kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuksista. Tämä on raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (1054/2001) 2 §:n mukainen enimmäisosuus.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.60, 80, 90 ja 91 ehdotetaan yhteensä 801,0 milj. euroa, mistä veikkausvoittovarojen osuus on 50,2 %.

Kirkollisasiat

Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Tavoitteena on

• turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja
• edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Vuosia 2007—2011 koskeva kehyspäätös sisältää tuottavuuden kehittämisen toimenpiteitä, joiden tuloksena valtion henkilöstötarve vähenee opetusministeriön hallinnonalalla kehyskaudella 1 300 henkilötyövuodella, mikä on 3,5 % nykyhenkilöstöstä. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.

Talousarvioesityksen rakennetta on muutettu yhdistämällä eräitä lukuja ja momentteja sekä muuttamalla eräiden lukujen keskinäistä järjestystä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005—2007

¹⁾ Sisältää Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen lisäyksen vaikutuksen.