Talousarvioesitys 2007

10. (29.40) Yleissivistävä koulutus

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Tavoitteena on koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen.

Toiminnan keskeinen tavoite on varmistaa lasten ja nuorten koulutuksellisten oikeuksien toteutuminen. Tämä saavutetaan ammattitaitoisen opetuksen, ohjauksen ja turvallisen opiskeluympäristön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin varmistamisella. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja entistä suurempi osuus koulunsa päättävistä nuorista aloittaa jatko-opinnot samana vuonna. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansainvälisillä PISA-tutkimusten tuloksilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kouluhyvinvoinnin tueksi käynnistetään laaja valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, johon kohdennetaan yhteensä 8 000 000 euroa vuonna 2007. Erityistä huomiota kiinnitetään koulukiusaamisen ehkäisyyn sekä perusopetuksen ylempien vuosiluokkien ja toisen asteen nivelvaiheen opetus- ja työmuotojen kehittämiseen koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Painopisteenä on varhainen tuki oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumisen vakiinnuttaminen osaksi koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tuetaan laadullisesti ja määrällisesti.

Erityisopetuksen seudullisia palveluja sekä hallinnollisia menettelytapoja kehitetään yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Esi- ja perusopetuksen integraatioratkaisuja tuetaan. Käynnistetään kansallinen suvaitsevaisuuskasvatushanke, jolla lisätään tietämystä vieraista kulttuureista, vähemmistöistä ja ihmisoikeuksista. Tehostetaan lukiokoulutuksen läpäisyä sekä kehitetään suullisen kielitaidon valtakunnallista arviointia. Toimeenpannaan ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen uudistus ja otetaan käyttöön terveystiedon koe.

Tuotetaan, hallitaan ja hyödynnetään kansalliset ja kansainväliset tarpeet huomioonottavaa, luotettavaa ja vertailukelpoista arviointi- ja tutkimustietoa. Monipuolistetaan esi- ja perusopetuksen sivistys- ja kasvatustehtävän arviointia.

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2007 noin 77 200 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 220 200 koetta.

21. (29.40.21) Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen,

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa.

Selvitysosa:

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän koulutuksen kustannuksiin, 5 846 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

22. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 6 000 euroa.

Selvitysosa:

Momentin bruttomenot ja bruttotulot on aiemmin budjetoitu momentille 12.29.(43). Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetusministeriön asetuksen (1335/2001) mukaan.

25. (29.40.25) Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 249 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen sekä siihen liittyvän kouluhyvinvoinnin kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen,

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen,

3) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa.

30. (29.40.30) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 838 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloihin ja valtionosuusuudistukseen perustuvien valtionosuuksien tasausten maksamiseen kunnille,

2) enintään 200 000 euroa aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön toimeenpanon tukemisesta, seurannasta ja toiminnan kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen,

3) enintään 6 000 000 euroa avustuksina tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa, oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä tietoliikenneyhteyksien parantamiseen,

4) enintään 1 400 000 euroa avustuksina kouluhyvinvoinnin edistämiseen sekä oppimisvaikeuksien valtakunnallisiin asiantuntija- ja neuvontapalveluihin,

5) enintään 8 362 000 euroa opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 §:n mukaisten avustusten maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämiseen, vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen, saamenkielisten, romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen, sekä kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin,

6) enintään 1 290 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 43 §:n 2 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen,

7) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen,

8) enintään 136 000 euroa taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 2 830 300. Ohjaustunnin hinta on 21,37 euroa tuntia kohden.

Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 1,4 euroa asukasta kohden. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 509 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 90 650 tuntia.

Selvitysosa:

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen perusopetuslain muuttamiseksi ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamiseksi siten, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuteen oikeuttavien ohjaustuntien lukumäärä nostetaan kolmesta neljään. Muutos tukee koulupäivän kokonaisvaltaista eheyttämistä ja lisää oppilaiden hyvinvointia.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää kuntien osuutena harjoittelukouluista ja valtion yleissivistävästä koulutuksesta 28 278 000 euroa.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

34. (29.40.34) Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 47 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten perustamishankkeiden maksamiseen,

2) peruskoulujen, lukioiden, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) mukaisten perustamishankkeiden maksamiseen,

3) peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen.

Valtuudet:

1) Vuonna 2007 saa myöntää valtionosuutta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2007 kustannustasossa yhteensä enintään 50 000 000 euroa. Valtionosuudet maksetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 47 § 2 momentin mukaan hankkeen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta seitsemän vuoden aikana.

2) Vuonna 2007 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2008 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2007 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 60 000 000 euroa.

Selvitysosa:Myönnettävillä valtionosuuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 8 000 oppilaalle.

Momentin nimike on muutettu.

51. (29.40.51) Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 521 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen.