Talousarvioesitys 2007

30. (29.69) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

Selvitysosa:Aikuiskoulutusta järjestetään noin 800:ssa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Näistä rahoitetaan pääosin vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten sekä sivistys- ja neuvontajärjestöjen toimintaa. Aikuiskoulutuksen voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa lisäksi muiden lukujen määrärahoihin jäljempänä tässä luvussa esitettävän taulukon mukaisesti.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Opetusministeriön hallinnonalan omaehtoisen aikuiskoulutuksen yleistavoitteena on

• lisätä työikäisen väestön mahdollisuuksia osallistua osaamistasoa ylläpitävään ja kohottavaan koulutukseen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi,
• huolehtia riittävän omaehtoisen ei-tutkintotavoitteisen koulutustarjonnan saavutettavuudesta kansalaisyhteiskunnan ja demokratian vahvistamiseksi,
• parantaa aikuisväestön elinikäisen oppimisen edellytyksiä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi sekä
• kehittää aikuiskoulutuksen laatua, alueellista vaikuttavuutta ja ohjausta kaikilla koulutustasoilla.

Opetusministeriön hallinnonalan aikuiskoulutusta kehitetään siten, että omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Osaamistason ylläpitämiseen ja koulutustason kohottamiseen tähtäävä koulutus. Työikäiselle aikuisväestölle soveltuvia koulutusjärjestelyjä lisätään ja opitun tunnustamista ja hyväksilukemista tehostetaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa kaikilla koulutustasoilla. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen aikuiskoulutustarjonnan tavoitteena on, että ammatilliseen perustutkintoon johtavan tai valmistavan koulutuksen aloittaa yhteensä 16 000 sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yhteensä 48 000 aikuista vuonna 2007. Tavoitteena on, että ammatillisessa aikuiskoulutuksessa suoritettujen ammatillisten tutkintojen tai niiden osien määrä kasvaa nykytasosta 5 % vuoteen 2009 mennessä. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa (Noste) laajennetaan siten, että 10 000 vuotuisen aloittajan tavoite saavutetaan vuonna 2007 ja lisäksi valtionosuusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen osallistuu 15 000 vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevaa aikuista. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta noin viidennes suunnataan aikuiskoulutukseen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta lisätään asteittain niin, että koulutuksen aloittaa 1 700 opiskelijaa vuonna 2007. Yliopistotasoista aikuiskoulutusta kehitetään luomalla avoimen yliopiston kautta toimivat väylät tutkinto-opiskeluun, monipuolistamalla aikaisemman osaamisen hyväksilukevaa tutkintokoulutusta sekä uudistamalla täydennyskoulutuksen rakenteita ja rahoituspohjaa.

Tasa-arvoa ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuutta ylläpitävä ja vahvistava koulutus.Vapaan sivistystyön oppilaitosten asemaa tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä vahvistetaan. Vapaan sivistystyön oppilaitosten koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa määritellyille painopistealueille sekä aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kansalaisryhmille vuosina 2005—2008. Aikuislukion aineopiskelun tarjontaa suunnataan erityisesti maahanmuuttajien kielikoulutukseen sekä aikuisväestön osaamisen ja jatko-opintokelpoisuuden tarpeisiin. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestelyjä ja tarjontaa monipuolistetaan siten, että avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetaan 37 000 opintopistettä vuonna 2007 ja tarjonnan pääosa suunnataan muille kuin ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoille. Avoimen yliopisto-opetuksen saavutettavuutta parannetaan yhteistyössä vapaan sivistystyön järjestäjäverkon kanssa. Neuvontajärjestöjen toimintaa tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnan eheyttä tukevien tehtävien hoitamisessa.

Aikuisopiskelun edellytysten parantaminen. Vakaiden toimintaedellytysten turvaamiseksi ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön oppilaitosten asemaa vahvistetaan. Aikuisopetushenkilöstön osaamisen kehittämistä ja koulutustason kohottamista tuetaan kohdennetuilla koulutus- ja kehittämisohjelmilla. Valtion rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta suunnataan erityisesti verkkopedagogiikkaan, erityisopetukseen ja työssäoppimiseen. Verkko-opetuksen tarjontaa lisätään ja aikuisopiskelijoiden neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään oppilaitoksissa ja verkon välityksellä. Aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalveluja ja ohjausta tehostetaan pitäen tavoitteena, että kaikissa aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa ja korkeakouluissa tarjotaan aikuisopiskeluun soveltuvia ohjauspalveluja ja että koko koulutustarjonnan kattavat asiakaslähtöiset tieto- ja neuvontapalvelut ovat käytettävissä vuodesta 2008 alkaen.

Koulutuksen saavutettavuutta ja aikuiskoulutuksen järjestäjien yhteistyötä kehitetään alueellisten toimenpideohjelmien pohjalta. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa käynnistetään valtionavustuksina rahoitettava opintosetelin sovellus erityistä tukea tarvitsevien osallistujaryhmien opintomaksujen alentamiseksi tai kokonaan poistamiseksi.

Aikuiskoulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja ohjauksen kehittäminen.Aikuiskoulutuksen laatu varmistetaan eri tavoin hankitun osaamisen osoittavilla tutkintojärjestelmillä ja valtakunnallisilla arvioinneilla. Koulutuksen arviointineuvosto toteuttaa arvioinnit ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston toimintaedellytyksistä ja palvelukyvystä.

Tavoite- ja tulosohjausta, järjestämislupia, rahoitusperusteita ja informaatio-ohjausta kehitetään siten, että aikuiskoulutusta voidaan suunnitella, seurata ja suunnata tarpeita vastaavasti valtakunnallisesti ja alueellisesti.

¹⁾ Aikuislukioiden tiedot kuvaavat kaikkien lukioiden yli 18-vuotiaita opiskelijoita.

¹⁾ Taulukko ei sisällä ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelman mukaan opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita on noin 9 500 vuonna 2007 ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 37 milj. euroa vuonna 2007.

²⁾ Luvussa on otettu huomioon vain ammatilliseen perustutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen yli 25 vuotiaina aloittaneet (noin 68 % opiskelijoista).

³⁾ Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita oli noin 40 000 vuonna 2005 ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 151 milj. euroa vuonna 2007.

21. (29.69.21) Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 424 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan kehittämisen ja uudistusten edellyttämään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen.

Tavoitteena on järjestää koulutusta noin 12 000 opetushenkilöstöön kuuluvalle vuonna 2007. Toiminnasta arvioidaan toteutettavan yli puolet Heinolan ja Tampereen toimipisteiden ulkopuolella noin 90 eri paikkakunnalla.

22. (29.69.22) Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 14 004 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetustoimen henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen,

2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen,

3) lähialueyhteistyöhön ja muuhun Venäjä-yhteistyöhön sekä erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa.

Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 22 000 henkilöä vuonna 2007. Koulutusta tarjotaan perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstölle yllä mainituilla painopistealoilla. Opettaja-tv -hanketta toteutetaan yhdessä yleisradion kanssa.

Määrärahasta on kohdennettu 809 000 euroa kouluhyvinvoinnin, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen ja virallisten kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittämiseen.

25. (29.69.25) Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 927 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyviin ja muihin aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeisiin,

2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen,

3) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten jatkovalmisteluun, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuisopiskeluun osallistumista edistäviin hankkeisiin, aikuiskoulutuksen arvioinnin ja seurannan tehostamiseen, aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviin hankkeisiin, aikuisille soveltuvien tutkintojen sekä verkko-opetuksen kehittämiseen sekä muihin aikuiskoulutuksen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 120 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toimeenpanoon.

30. (29.69.30) Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 79 567 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen,

2) enintään 2 150 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin erityisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 2 036 920. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on keskimäärin 66 euroa opetustuntia kohden.

Valtionavustuksia käytetään koulutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet ja laatupalkinto, sekä koulutuksen suuntaamiseen maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, terveyttä edistäviin opintoihin, tietoyhteiskunnan perusvalmiuksiin, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviin opintoihin ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen uusien osallistujaryhmien rekrytoinnin kehittämiseen sekä opintosetelityyppisten avustusten rahoitukseen.

31. (29.69.31) Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 116 419 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen,

2) enintään 70 000 euroa ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/1990) mukaisten toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan valtionavustuksiin,

3) enintään 7 753 000 euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 15 670. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2007 noin 15 000 henkilöä ja opiskelijamäärä on noin 25 000. Heistä noin 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2009 mennessä.

Valtionosuuden laskennassa pohjana käytettävä yksikköhinta on ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 8 498 euroa opiskelijatyövuotta kohden, jota porrastetaan eri hintaryhmissä. Toteutuneen koulutuksen mukaan laskettu todellinen keskimääräinen hinta omaehtoisessa lisäkoulutuksessa on noin 8 600 euroa opiskelijatyövuotta kohden (ei sis. alv). Noin 90 % lisäkoulutuksesta on omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Vähintään 80 % koulutuksesta suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.

34. (29.69.34) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 35 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuisten koulutustason kohottamisohjelman toteuttamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtionavustuksilla rahoitetaan enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden, pääasiassa työssä olevien 30—59-vuotiaiden aikuisten

1) ammatilliseen tutkintoon ja tietokoneen ajokortin suorittamiseen valmistavaa koulutusta, tutkintotilaisuuksia ja opiskelun tukitoimia,

2) opiskelun tukitoimia valtionosuusrahoitteisessa ammatilliseen tutkintoon valmistavassa sekä perusopetuksen oppimäärän ja keskeytyneiden lukio-opintojen loppuunsaattamiseen tähtäävässä koulutuksessa, sekä

3) opintoihin hakeutumista edistäviä toimia.

Ammatilliseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen myönnettävän avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija järjestää valtionosuusrahoituksella koulutusta siinä laajuudessa, jota opetusministeriö on käyttänyt valtionosuusrahoituksen mitoittamisen perusteena.

Avustuksen myöntää lääninhallitus yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa. Myös osa momenttien 29.10.30, 29.20.30, 29.20.31, 29.30.31 ja 34.06.51 määrärahoista suunnataan aikuisten koulutustason kohottamisohjelman (Noste) tavoitteiden mukaisesti.

Tavoitteena on, että vuonna 2007 valtionavustuksin rahoitetussa Noste-koulutuksessa aloittaa 10 500 henkilöä, joista ammatillisen tutkinnon aloittavia on 7 100 henkilöä ja tietokoneen ajokortin aloittavia 3 400 henkilöä. Lisäksi valtionosuusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen osallistuu noin 15 000 Noste-ohjelman kohderyhmään kuuluvaa aikuista.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.

50. (29.69.50) Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 47 251 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen,

2) enintään 1 831 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin erityisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on enintään 294 530, joista enintään 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on keskimäärin 267 euroa opiskelijaviikkoa kohden. Perustetaan uusi kansanopisto 1.8.2007 alkaen.

Valtionavustuksia käytetään koulutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, sekä koulutuksen suuntaamiseen maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviin opintoihin ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen uusien osallistujaryhmien rekrytoinnin kehittämiseen sekä opintosetelityyppiseen rahoitukseen.

51. (29.69.51) Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 008 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on enintään 350 830.

Selvitysosa:

Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 51 euroa opetustuntia kohti.

52. (29.69.52) Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen.

Valtuudet:

1) Vuonna 2007 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 800 000 euroa.

2) Vuonna 2007 saadaan edellisen lisäksi määrätä valtionavustuksen enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2008 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 2007 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:

Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata opiskelu- tai asuintilat 140 opiskelijalle.

Myönnettävistä valtionavustuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 334 000 euroa vuonna 2008.

53. (29.69.53) Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 9 328 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille vapaaseen sivistystyöhön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle, Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinno-organisationer i Samarbete NYTKIS ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

55. (29.69.55) Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 561 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen, sekä

2) enintään 273 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 172 940. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opintokerhotunteja on enintään 255 000. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muuhun kuin opintokerhotoimintaan on noin 91 euroa. Opintokerhotunnin laskennallinen yksikköhinta on 4 euroa.

Valtionavustuksia käytetään koulutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, sekä koulutuksen suuntaamiseen maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, tietoyhteiskunnan perusvalmiuksiin, terveyttä edistäviin opintoihin sekä kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviin opintoihin ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen uusien osallistujaryhmien rekrytoinnin kehittämiseen sekä opintosetelityyppisten avustusten rahoitukseen.

56. (29.69.56) Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 509 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen,

2) enintään 386 000 euroa lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 54 434. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennallisena perusteena oleva yksikköhinta on keskimäärin 133 euroa.

Valtionavustuksia käytetään koulutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, sekä koulutuksen suuntaamiseen maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviin opintoihin, avoimen yliopiston opintoihin valmentavaan koulutukseen ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen uusien osallistujaryhmien rekrytoinnin kehittämiseen sekä opintosetelityyppiseen rahoitukseen.