Talousarvioesitys 2011

01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 907 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään 80 000 euroa

2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennustöihin

3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen menojen maksamiseen

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille sekä hankkeisiin liittyvien välttämättömien, enintään 20 000 euron, ennakkomaksujen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaan hanketoimijoille.

Selvitysosa:Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tehtävänä on tuottaa ja viedä käytäntöön tutkimukseen perustuvaa tietoa ja osaamista maa- ja elintarviketalouden monipuoliseksi kehittämiseksi. MTT edistää luonnonvarojen käytön, maatalouden ja maaseudun kestävää kehitystä sekä alan elinkeinotoimintaa uusilla toimintatavoilla ja innovaatioilla.

Lisäksi MTT:llä on viranomaistehtäviä, joissa hyödynnetään strategisen tutkimuksen yhteydessä hankittua asiantuntemusta. MTT:llä on vastuuta kansallisessa innovaatiotoiminnassa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen ja elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden politiikkasektoreilla, jotka kytkeytyvät mm. luonnonvarojen kestävään käyttöön, alueelliseen ja infrastruktuurien kehittämiseen sekä työn, osaamisen ja hyvinvoinnin kysymyksiin. MTT:n tutkimus rakentaa keskeistä tietopohjaa koko elintarvikeketjun tuotantopanosten ja raaka-aineiden tuotannosta ja jalostuksesta elintarvikemarkkinoihin ja kuluttajien valintoihin. Tutkimuksessa teemoina ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, biotalouden sovellukset, uudet teknologiat, energiatehokkaat prosessit ja toimintamallit, politiikkaohjauksen kehittäminen sekä markkina- ja taloustutkimus.

Ohjelmapohjaisessa tutkimuksessa MTT hyödyntää monitieteisyyttään ja kytkee yhteen osaamista luonnontieteiden, taloustieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaloilta. Näin synnytetään sekä strategisen tutkimuksen läpimurtoja että uusia innovatiivisia, perinteiset arvoketjut ylittäviä toimintatapoja ja käytännön ratkaisuja. MTT osallistuu aktiivisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan sekä tutkimuksen suuntaamiseen Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin.

MTT tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteidensaavuttamista seuraavasti:

• MTT tuottaa tietoa maaseudun osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseksi ja arvioi EU:n ja kansallisten politiikkojen tehokkuutta maaseutukehityksen osalta.
• MTT tukee maaseudun kestävää elinvoimaa siten, että harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun väestökehitys muuttuu tasapainoiseksi, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.
• MTT tukee maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä tuotannon jatkumista koko Suomessa tuottamalla uusia menetelmiä ja toimintamalleja sekä teknologisia ratkaisuja.
• MTT tuottaa ratkaisuja ravinnekuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja edistää maa- ja elintarviketaloudessa hyödynnettävien luonnonvarojen kestävää käyttöä. MTT vastaa kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa.
• MTT kehittää maataloustuotantoon, maa- ja elintarviketalouden sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.
• MTT tukee sitä, että eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyvät hyvinä, eläinten hyvinvointi paranee, vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, alkuperä- ja tuotantomerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.
• MTT tuottaa tietoa ja menetelmiä kasvien ja eläinten terveyden edistämiseksi, eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi.
• MTT osallistuu elintarvikkeiden ja niiden tuotantoprosessien kehittämiseen ja edistää osaamisellaan elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan ja kuluttajien hyvinvointia edistävän raaka-aineen tuotantoa.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti MTT:lle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

¹⁾ MTT:n tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset. Ei sisällä maksullista toimintaa.

²⁾ 2009 TP kokonaishenkilötyövuosimäärä vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (42 htv) (vuoden 2009 momentin 30.20.01 htv-kiintiö 791 htv), 2010 TA momentin 30.20.01 htv-kiintiö (777 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv), 2011 TAE kokonaishenkilötyövuosisuunnitelma (769 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv).

• Vuonna 2011 voimavaroja suunnataan seuraaviin tutkimusohjelmiin, joiden profiilia muokataan vuonna 2010 strategian päivityksen yhteydessä ja ottaen huomioon hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi: mahdollisuuksien maaseutu, huomisen maatila, fossiilisesta uusiutuvaan, hyvinvointia ruuasta, vastuullinen elintarviketalous, muuttuva ilmasto ja maatalous, vesistöystävällinen maatalous ja geenivarojen kestävä käyttö.
• Tutkimusta suunnataan myös laitoksen toimialaan liittyviin Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin, joiden sisältö tarkentuu vuonna 2010 sekä LYNET-yhteistyön puitteissa alkaviin bioenergia-, Itämeri- ja ilmastonmuutos-ohjelmiin sekä Kestävän maankäytön ohjelmaan, jonka vetovastuu on MTT:llä.
• Elinkeinoelämälle tehtävän tutkimuspalvelun hinnoittelua tarkistetaan.
• Strategisia kumppanuuksia kehitetään molempia osapuolia hyödyttävällä periaatteella.
• Uusien tuotteiden ja keksintöilmoitusten määrää kasvatetaan.
• Tiedon ja teknologian siirtoa kehitetään yhdessä tulosten käyttäjien ja innovaatioketjun muiden toimijoiden kanssa.
• Osaamista kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa kansainvälisten ja kansallisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
• Valtion tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi MTT uudistaa toimintaansa ja rakennettaan vuosina 2010—2012. Se merkitsee nykyistä vähemmän toimisto- ja laboratoriotilaa, eläintiloja, kasvihuoneita ja muita rakennuksia. Kenttäkokeita tehdään aiempaa rajatummin. MTT hyödyntää enenevästi yhteistä tutkimusinfrastruktuuria muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Toimintamallin muutoksen ydin on sisäisten palvelujen järjestäminen uudelleen. Uudistus muuttaa henkilöstön tehtäviä ja mahdollistaa merkittäviä muutoksia teknisen henkilöstön määrässä.
• Selvitetään kiinteistöjen hallinnan siirtoa Senaatti-kiinteistöiltä MTT:lle Jokioisten, Maaningan ja Piikkiön toimipaikoissa. Toimipaikat ovat MTT:n tutkimusinfrastruktuurin kannalta strategisesti kaikkein tärkeimmät. Kiinteistövarallisuuteen kohdistuu paljon kertynyttä korjaus- ja peruskunnostusvelkaa. Siirto tukisi valtion tuottavuusohjelmaa sekä MTT:n toiminnallisen ja rakenteellisen uudistuksen toteuttamista. MTT on tehostanut toimitilojen käyttöä ja luopunut sellaisista toimitiloista, jotka eivät ole tutkimukselle välttämättömiä tai ovat teknisesti vanhentuneet. Vuonna 2010 MTT:n toimitila-ala pienenee 82 000 m2:iin. Uudistus koskee MTT:n kaikkia 14 toimipaikkaa.

Tuotokset ja laadunhallinta

• Vuonna 2011 kehittämisen paino on asiakastyössä, tutkimuksen vaikuttavuudessa, rahoituspohjan laajentamisessa, osaamisen ja johtamisen kehittämisessä sekä tuottavuuden parantamisessa.
• Vuonna 2011 MTT:llä on valmius laatustandardin ISO 9001:2008 sertifiointiin ja MTT pyrkii ylittämään EFQM-laatupalkintoarvioinnissa 400 pisteen rajan. Riskienhallintaa ja toiminnan ympäristövastuullisuutta kehitetään jatkuvan parantamisen mallilla.

Varmennetuista lisäys- ja taimiaineistoista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (9/2006) mukainen toiminta edellyttää valiotaimituotannon toimintamahdollisuuksien vakauttamisen osalta hintatukea, joka on määritelty 80 000 euroksi.

Määrärahaa käytetään tutkimuskeskuksen hallinnassa olevien kiinteistöjen muutos- ja korjaustöihin.

Kasvinsuojeluainelaki (1259/2006) ja laki kemikaalilain muuttamisesta (1260/2006) tulivat voimaan vuoden 2007 alusta, kuitenkin niin että kasvinsuojelulain siirtymäkausi kesti vuoden 2008 loppuun ja kemikaalilain siirtymäkausi 13.5.2010 saakka. MTT tekee edelleen kasvinsuojeluainetarkastuksia sekä muita kasvinsuojeluaineisiin liittyviä viranomais- ja asiantuntijatehtäviä. Kasvinsuojeluaineiden tutkimus- ja testaustoiminnalla tuotetaan kansainvälisten laatujärjestelmien mukaisesti puolueetonta tietoa valmisteiden biologisesta tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta sekä kasvinsuojeluainejäämistä EU:n pohjoisissa äärioloissa. Tietoa käytetään rekisteröinnissä, neuvonnassa ja kuluttajille suunnattavan informaation tukemisessa.

MTT on aloittanut ulkoasiainministeriön instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumenttiin (IKI) kuuluvien hankkeiden toteuttamisen. Ensimmäisessä vaiheessa kehitysyhteistyötä toteutetaan yhteistyössä Kenian Nairobin yliopiston kanssa. Jatkossa näitä hankkeita toteutetaan myös muissa kehitysmaissa. Ulkoasiainministeriö maksaa tutkimuskeskukselle hankkeesta Suomessa ja kohdemaassa aiheutuneet toteutuneet kustannukset tilitystä vastaan jälkikäteen. Koska kohdemaan hanketoimijoilla ei ole sijoittaa omaa rahoitusta hankkeiden toteuttamiseen, on MTT:n hankkeen toteuttajana huolehdittava kohdemaan hanketoimijoiden likviditeetistä annettujen ennakoiden muodossa. Ennakoiden tarve vaihtelee hankkeen sisällöstä riippuen 5 000—20 000 euron välillä.

¹⁾ Bruttotuloissa ei ole otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoja (0,1 milj. euroa).

• Tutkimushankkeille ja asiantuntijatehtäville välittömästi kohdistuvan yhteisrahoituksen kertymätavoite on 11,2 milj. euroa. Valtion virastoilta saatavaa yhteisrahoitusta odotetaan kertyvän 4,7 milj. euroa (42 %), EU:lta saatavaa yhteisrahoitusta 1,0 milj. euroa (9 %) ja muuta valtionhallinnon ulkopuolista yhteisrahoitusta 5,5 milj. euroa (49 %).
• Yhteisrahoituksen lisäksi MTT:n käytössä arvioidaan olevan EU-maataloustukia 1,2 milj. euroa, työ- ja elinkeinoministeriön työllistämismäärärahoja 0,1 milj. euroa sekä muita tuottoja 1,6 milj. euroa.

Muina tuloina otetaan huomioon muut kuin momenteille 12.30.32 ja 12.30.99 tutkimuskeskuksen toiminnasta kertyvät tulot. Puutarhakasvien jalostusmaksuina vuonna 2011 kertyvät tulot 80 000 euroa on merkitty momentille 12.30.32 ja pääomaluonteiset tulot momentille 12.30.99.

Määrärahasta käytetään vähintään 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen, mikä määrä on otettu huomioon määrärahassa totopelien tuotto-osuutena 12.30.20 kertyvistä varoista.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 950 000 euroa taloustutkimuksen tuottaman tilivuoden 2010 kannattavuuskirjanpitoaineiston hankinta- ja käsittelykustannusten kattamiseen. EU korvaa MTT:lle 15 % Suomen FADN/Kannattavuuskirjanpitoaineiston tuottamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 2 250 000 euroa lisäyksenä bruttomenoihin ja bruttotuloihin yhteisrahoitteisen toiminnan kasvuna.

Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 769 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 38 htv.