Talousarvioesitys 2011

60. Metsätalous

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Maailmantalouden taantuma supisti voimakkaasti metsäteollisuuden tuotantoa, mikä heijastui myös kotimaan hakkuisiin. Vuonna 2009 hakkuumäärä pieneni edellisvuodesta noin 10 milj. kuutiometrillä. Viimeksi hakkuumäärät ovat jääneet näin alhaiselle tasolle lamavuonna 1992. Talouskehitys metsäteollisuuden vientimarkkinoilla on kuitenkin kääntynyt parempaan suuntaan ja teollisuuden puuntarpeen odotetaan lisääntyvän. Venäjän asettamista puun vientitullikorotuksista johtuen puun kysyntä tulee kohdistumaan entistä enemmän kotimaisiin puuvaroihin. Puun tuonti jäi vuonna 2009 alle puoleen edellisvuoden tuontimäärästä, eikä tilannetta muuttanut Venäjän loppuvuonna 2008 tekemä tullikorotusten lykkäyspäätös.

Hakkuumäärien ja puun hintojen laskun myötä kaikkien metsäomistajien yhteenlasketut bruttokantorahatulot putosivat vuonna 2009 1,2 mrd. euroon, missä vähennystä noin kolmannes. Yhtä matalat tulot olivat viimeksi 1990-luvun alun lamassa. Myös yksityismetsien kannattavuutta kuvaava hehtaarikohtainen liiketulos putosi vuonna 2009 lähes kolmanneksen edellisvuodesta. Hakkuiden lisääntyminen kasvattaa metsänomistajien kantorahatuloja ja parantaa metsätalouden kannattavuutta.

Positiivinen piirre puumarkkinoilla on ollut metsäenergian käytön kasvu. Metsähakkeen käyttö oli vuonna 2009 yhteensä 6,1 milj. kuutiometriä, missä vuotuinen kasvu on lähes kolmannes. Eniten lisääntyi järeän runkopuun ja nuorista metsistä korjatun pienpuun käyttö metsähakkeen raaka-aineena. Metsähakkeesta noin 1 milj. kuutiometriä perustui järeään tuontipuuhun. Päätehakkuiden pieneneminen vähensi niiltä korjatun hakkuutähteen määrää. Metsähakkeen käytön kasvun odotetaan jatkuvan vahvana, koska tulevina vuosina otetaan käyttöön useita metsähaketta polttoaineenaan käyttäviä voimalaitoksia.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Kansallinen metsäohjelma 2015:ssä on esitetty toimenpiteet, joilla turvataan kestävästi kotimaisen puun riittävyys kaikkiin käyttötarkoituksiin. Toimintaympäristön muutosten vuoksi maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt ohjelman päivitystyön. Siinä arvioidaan tarvetta muuttaa ohjelman painotuksia, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä suhteessa tavoitteisiin ja ohjelman muutostarpeisiin sekä ohjelman toimeenpanon kehittämistarpeita. Päivitetty ohjelma on tarkoitus hyväksyä vuonna 2010.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi päättyy vuonna 2011. Hanke tuottaa konkreettisia toimenpide-esityksiä yksityismetsätalouden tilakoon kasvattamiseksi ja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Tilakokoa suurentamalla ja tilojen rakennetta kehittämällä parannetaan metsätalouden kannattavuutta ja kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä.

Valtion tuki yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden edistämiseen lisääntyy. Metsänhoidon ja perusparannuksen työmääriä lisäämällä turvataan metsien hyvä kasvukunto ja metsien tuottamat ilmastohyödyt.

Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä linjasi 20.4.2010 uusiutuvan energian lisäystavoitteet. Niiden mukaan metsähakkeen käyttö nostetaan 13,5 milj. kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on valmistella vuoden 2010 aikana säädökset tukijärjestelmästä, jolla edistetään puun käyttöä energialähteenä.

Määrärahojen lisääntyessä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008—2016 (METSO) toteutusta tehostetaan yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Metsätalouden edistämisorganisaatioiden uudistus etenee niin, että 13 metsäkeskuksesta ja osasta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota on tarkoitus muodostaa yksi valtakunnallinen metsäkeskus. Uudistuksella vastataan mm. kilpailullisuuden lisäämiseen metsäpalvelumarkkinoilla. Lainsäädäntö pyritään valmistelemaan niin, että uusi metsätalouden edistämisorganisaatio olisi toiminnassa vuoden 2012 alusta lukien.

Metsähallituksen uudistaminen on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2012.

01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 816 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla tuottaa, hankkii ja välittää korkeatasoista tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä sekä turvaamisesta yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Metla tekee soveltavaa tutkimusta, sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan tutkimusyhteistyötä, edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä, huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä ja osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan. Strategiassa organisaatiorakenne ja toimintakulttuuri tukevat asiakaspalvelua ja yhteistyötä ja resurssit keskitetään aiempaa enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tiedon ja teknologian siirtoon.

Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

• tuottamalla tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi
• tuottamalla tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi
• tuottamalla tietoa ja osaamista puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi sekä
• toteuttamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008—2016 (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistumalla Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO) toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metlalle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

¹⁾ Sisältää 10 htv:tä METSO-ohjelman toteutukseen.

²⁾ Vuodet 2009—2010 on muutettu uuden prosessiorganisaation mukaisiksi.

³⁾ Ei sisällä Rovaniemen yhteistoimintalaboratorioon siirtyvää htv:tä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi sekä hallinnonalan ja elinkeinojen tietotarpeiden tukemiseksi Metlan tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä tiedon ja teknologian siirtoa suunnataan tukemaan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua. Metla osallistuu metsäklusterin sekä energia- ja ympäristöklusterin tutkimusstrategian toteuttamiseen strategisten huippuosaamisen keskittymien - Metsäklusteri Oy ja CLEEN Oy - kautta. Tutkimustiedon tuotteistamista ja markkinointia tehostetaan sekä toteutetaan Metlan tutkimustoiminnan kansainvälinen arviointi. Jatketaan yhteistyötä Luonnonvarat- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen sektoritutkimuslaitosten kanssa. Metlan laboratoriotoimintojen kehittämistä jatketaan toimintojen rationalisoimiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Toteutetaan vuodelle 2011 sovittuja tuottavuusohjelman toimia. Valmistellaan Metsäntutkimuslaitoksen kiinteistöjen siirto Senaatti-kiinteistöille vuoden 2012 alusta.

Maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi asetetaan vuodelle 2011 noin 1,8 milj. euroa siten, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset.

Tuotokset ja laadunhallinta

Vahvistetaan osaamista strategisilla painopistealueilla ja kohdennetaan tutkimustoimintaa asiakastarpeiden mukaisesti. Sisäiset prosessit tehostuvat ja tuottavuus paranee ottamalla käyttöön uusia sähköisiä toimintoja ja uudistamalla mm. tietojärjestelmiä.

Henkiset voimavarat

Osaamista kehitetään alueyksikköjen osaamisprofiilien sekä strategisen henkilöstösuunnitelman perustella.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 73 henkilötyövuoden vähentyminen ja muiden tuottavuustoimien vaikutus. Metlassa eläkeiän jälkeen työuraansa jatkavien määräksi arvioidaan 10 henkilötyövuotta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa tulorahoitteisen toiminnan laajenemisen johdosta.

Henkilötyövuosien enimmäismäärä on 646 htv, josta maksullisen toiminnan osuus on 20 htv.

41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 621 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoitus perustuu metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen ja nuoruusvaiheen hoitoon myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa.

42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 48 505 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin

2) muuna julkisena rahoitusosuutena EU-hankkeissa.

Metsäkeskusten osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuskohtaisesti alueellista työmäärää sekä toiminnan laajuutta kuvaavien tekijöiden perusteella, joita ovat muun muassa metsäkeskuksen toiminta-alueen metsämaan pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä, viranomaistoiminnan ilmoitusten ja päätösten määrä, alueellisen metsävaratiedon keruun pinta-ala ja tiedon kattavuus sekä neuvottujen metsänomistajien määrä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuksille toteutettavan kehittämisohjelman sekä maa- ja metsätalousministeriölle tuotettavien palvelujen laajuuden perusteella.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 500 000 euroa metsäkeskusten sähköisen asioinnin kehittämishankkeen rahoitukseen ja 489 000 euroa tuottavuusohjelman perusteella sekä lisäyksenä 1 000 000 euroa KMO:n ja METSOn toteuttamiseen ja 465 000 euroa vuonna 2010 hyväksytyn työehtosopimuksen johdosta.

Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 12,1 milj. hehtaaria (noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) säädetyt rahoituspäätökset (noin 50 000 vuodessa, hankkeista vähintään 4,5 % tarkastetaan myös maastossa), metsälain (1093/1996) valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 100 000 vuodessa, joista vähintään 3 % tarkastetaan myös maastossa) sekä riistavahinkolain (105/2009) nojalla korvattavien hirvieläinvahinkojen maastoarviointi metsätalouden osalta.

Valtion tuottavuusohjelman toteuttamiseksi metsäkeskukset ja kehittämiskeskus uudistavat organisaationsa ja tehostavat toimintaansa muun muassa sähköistä asiointia kehittämällä. Tavoitteena on, että työn tuottavuuden paraneminen vähentää henkilöstötarvetta 39 henkilötyövuotta vuonna 2011. Määrärahasta käytetään vähintään 1 milj. euroa tuottavuusohjelman mukaiseen palveluiden hankintaan.

Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionavustustoiminta) seuraavat tavoitteet:

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan tavoitteena on tuottaa metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön, kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä metsäkeskusten toiminnan yhtenäistämistä ja tehostamista. Lisäksi Tapio tuottaa palveluita maa- ja metsätalousministeriölle.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnalle seuraavat tavoitteet:

1) Tapio toteuttaa metsäkeskusten kehittämisohjelmaa, jossa on seuraavat strategiset painotukset:

• metsäkeskusten yhteisen toimintajärjestelmän koordinointi
• metsäkeskusten ja Tapion hallinnon ja tukipalveluiden kehittäminen ottaen huomioon aluehallinnon uudistamisen
• alueellisen metsävaratiedon tuottaminen ja sen keruujärjestelmän uudistaminen sekä
• sähköisen asioinnin kehittäminen.

2) Tapio laatii metsäkeskusten kehittämisohjelman seuraavalle vuodelle yhdessä sovitun prosessin mukaisesti.

3) Tapio tuottaa maa- ja metsätalousministeriölle seuraavia palveluita:

• työryhmä- ja asiantuntijapalvelut (mm. METSO, KMO)
• tutkimuksen käytäntöönviennin tehostaminen
• kielilain soveltamiseen liittyvät palvelut sekä
• tilastot.

43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

2) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Selvitysosa:Määrärahasta arvioidaan käytettävän metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 30 000 euroa ja muiden menojen maksamiseen 20 000 euroa.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 72 780 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen tuen maksamiseen puuntuotantoa ja energiapuun käyttöä edistäviin toimenpiteisiin

2) kokeilu- ja selvitystoiminnan valtionapuihin ja kulutusmenoihin.

Valtuus

Vuonna 2011 saa tehdä edellä mainitun lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 74 410 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on huomioitu Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen metsänhoito- ja perusparannustyötavoitteiden sekä puuperäisen energian lisäämistavoitteet. Tarkoituksena on, että kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007) saatetaan voimaan vuoden 2011 aikana.

Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin esitetään otettavaksi valtion tukea (30.60.44) ja lainaa (30.60.83) yhteensä 72,830 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä on 0,1 milj. euroa aiemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja. Nuoren metsän hoitotyöt ovat edelleen merkittävin rahoituskohde. Energiapuun korjuuseen arvioidaan käytettävän määrärahasta noin 11,0 milj. euroa ja energiapuun haketukseen 2 milj. euroa.

¹⁾ Sisältää 0,1 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 12 325 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen

2) valtakunnallisista metsien luonnonhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden ylläpitämistä tukevista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin aiheutuvien menojen maksamiseen sekä EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000 euroa Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Kansallinen metsäohjelma 2015:n toteuttaminen. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan Kainuun maakunnan hallintokokeilualueella kestävän metsätalouden rahoituslain 16 §:n mukaiseen tukeen myönnetään rahoitus momentilta 32.50.63.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2011 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella 8 100 hehtaarin alueella (vuoden 2010 tavoite 8 000—10 000 hehtaaria).

(46.) Valtionapu Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen toiminnan vakauttamiseksi (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

50. Eräät metsätalouden valtionavut(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 106 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille sekä osakeyhtiölle.

Selvitysosa:Puuinfo Oy:lle myönnettävällä rahoituksella edistetään puun käyttöä ja puurakentamista ja se käytetään Teknilliseltä korkeakoululta ja Oulun yliopistolta hankittavista suoritteista aiheutuvien menojen maksamiseen.

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 150 000 euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä 100 000 euroa vuodelle 2011 siirtyvää määrärahaa, momentin määrärahatarve on 50 000 euroa.