Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta

Talousarvioesitys 2011

27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Toimintaympäristön muutoksessa keskeisiä maailmanlaajuisia muutostrendejä ovat väestökehityksen epätasapaino, globalisaation syveneminen, ilmastonmuutos, energia- ja luonnonvarojen riittävyys. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa turvallisuusuhkat ovat kytköksissä toisiinsa, vaikeasti ennustettavissa ja monimuotoisia. Turvallisuushaasteisiin vastaaminen edellyttää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä niin puolustuskykyä kehitettäessä kuin sitä käytettäessä. Verkottumalla pyritään varmistamaan kustannustehokas uusia haasteita vastaava suorituskykyjen kehittäminen.

Euroopan unionin kansainvälisen roolin sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistuminen lisäävät Suomen turvallisuutta. Keskeisellä sijalla yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat unionin kriisinhallintaoperaatiot sekä niissä tarvittavien suorituskykyjen kehittäminen. Merkitykseltään kasvava Euroopan unionin kriisinhallinnan painopistealue on Afrikka.

Lissabonin sopimus tuli voimaan 1.12.2009. Sen myötä EU:sta tulee entistä laaja-alaisempi turvallisuusyhteisö. Lissabonin sopimuksen myötä voimaan tuleva EU:n keskinäisen avunannon velvoite sitoo kaikkia jäsenmaita aseellisen hyökkäyksen tapahtuessa ja myös Suomi on valmis auttamaan muita maita tarpeen tullen. Lissabonin sopimus edesauttaa myös uusiin uhkiin varautumista unionin alueella. Yhteisvastuulauseke velvoittaa unionin ja sen jäsenvaltiot toimimaan yhteisvastuun hengessä.

Naton ydintehtävä on sotilaallisen pelotteen ylläpitäminen jäsenmaiden alueen ja intressien puolustamiseksi sekä Euroopassa että strategisella etäisyydellä. Naton puolustussuunnittelu säilyy jäsenmaiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen tärkeimpänä kansainvälisenä viitekehyksenä. Samalla Nato tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia suorituskykyjen kehittämiseen myös kumppanimaille ja Naton toimintoja hyödynnetään EU:n voimavaratyössä. Sotilaalliset kriisinhallintatehtävät säilyvät Naton merkittävimpinä käytännön tehtävinä.

Pohjoismaat ovat tiivistämässä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään. Pohjoismaat kehittävät uusia ja nykyistä pidemmälle meneviä yhteistyöalueita ja -muotoja, jotka toteutuessaan ovat kustannustehokkaita ja antavat paremmat edellytykset maiden puolustusvoimien toiminnalle. Yhteistyö koskee laajasti puolustusvoimien toimintaa, kuten meri- ja ilmavalvontaa, logistiikkaa, koulutusta, tutkimus- ja analyysitoimintaa sekä puolustusmateriaaliyhteistyötä.

Venäjän strategiset intressit Suomen lähialueilla ovat pohjoisten merialueiden, Kuolan sotilastukikohtien, Pietarin alueen ja Itämeren kuljetusreittien turvaaminen. Joukkojen määrä ei nykyisestä todennäköisesti lisäänny, mutta asevoimien materiaalin laatu kehittyy. Laadullisen kehityksen seurauksena Venäjän asevoimien suorituskyky paranee ja asevoimien käytettävyys kasvaa myös Suomen lähialueella. Sotilaallisten turvallisuusuhkien lisäksi on syntynyt uusia uhkia: Viron ja Georgian kokemukset osoittavat, että tietoverkkohyökkäykset ovat konkreettinen turvallisuusuhka.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Suomen etujen mukaisen puolustuspolitiikan toteuttaminen 4,0 4,0 4,0
Suomen sotilaallisen puolustuksen ylläpito, käyttö ja kehittäminen 3,4 3,4 3,4
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen yhteensovittaminen ja puolustusministeriön hallinnonalan osallistuminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseen 3,6 3,8 3,9
Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan 3,6 3,8 3,8

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1—5 ottamalla huomioon eri painotuksin puolustusministeriön ja sen alaisten virastojen toiminnan vaikuttavuus edellä mainittujen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisessa. Arviointiasteikossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet.

Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvosuunnitelmia, jotka on suunnattu puolustushallinnon palkatulle henkilöstölle, asevelvollisille sekä kriisinhallintahenkilöstölle. Suunnitelmat sisältävät kehittämistoimenpiteitä mm. urasuunnittelusta, ikäjohtamisesta, työympäristön kehittämisestä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta sekä kiusaamisen ja sukupuolisen häirinnän ehkäisemisestä.

Sotilaallisessa kriisinhallinnassa puolustushallinto ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus". Puolustusvoimat pyrkii lisäämään kriisinhallintatehtäviin lähetettävien naisten määrää osana 1325-toimintaohjelmaa. Ohjelma tukee hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitetta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta.

Puolustushallinnon henkilöstön kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta seurataan työtyytyväisyyskyselyillä sekä seuraamalla mm. rekrytointia, palkkausta, koulutusta ja sairauspoissaoloja. Tasa-arvoon liittyvät asiat ovat myös osa esimiesvalmennusta ja -perehdyttämistä.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta aiheutuvat henkilöstövähennykset kohdentuvat puolustusvoimissa suurelta osin tukitoimintoihin, jolloin ne kohdentuvat epätasaisesti henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauman kannalta. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa henkilöstövähennykset kohdentuvat tasaisesti molempiin sukupuoliin.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 56 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2010
varsinainen
talousarvio
2011
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 135,2 86,4
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)    
  — tilausvaltuus 575,2 153,3

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011

    v. 2009
tilinpäätös
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2011
esitys
1000 €

Muutos 2010—2011
    1000 € %
             
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 465 001 328 476 344 234 15 758 5
01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 076 18 656 17 500 - 1 156 - 6
(02.) Puolustushallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) -26
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 635 635 0
(23.) Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 197 000
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 252 952 309 820 326 099 16 279 5
10. Sotilaallinen maanpuolustus 2 267 035 2 327 301 2 456 129 128 828 6
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 552 123 1 624 346 1 697 633 73 287 5
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) 709 171 698 059 743 755 45 696 7
19. Hawk Mk 66 -koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 3 500 2 600 12 500 9 900 381
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 2 241 2 296 2 241 - 55 - 2
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 55 814 53 483 58 630 5 147 10
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) 55 814 53 473 58 620 5 147 10
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 0 10 10
  Yhteensä 2 787 850 2 709 260 2 858 993 149 733 6

  Henkilöstön kokonaismäärä 16 040 15 980 15 900